Asiantuntijan mukaan lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin syyllistyvät pääasiassa miehet. Myös kaikki tässä jutussa mainitut, rikoksista tuomitut tai syytettynä olevat henkilöt ovat miehiä. Kuva: Colourbox, Joonas Salo / IS, Juha Sorri, kuvankäsittely: IS
Internetin pimeimmistä syövereistä löytyy paikkoja, joissa kokoontuu pedofiilien kansainvälinen verkosto. Lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta keskustellaan myös suomeksi.
Skype-viesti kilahti verkkoon noin varttia vaille kahdelta yöllä. Oli itsenäisyyspäivä vuonna 2015.
- ACECAM ZOOM OF PERVS HERE, WANNA JOIN ARVOISA PASTORI, mies kirjoitti toiselle.
- Millasta porukkaa, toinen vastasi.
- EUROOPPALAISIA IDIOOTTEJA
- röökiä?
- VOIN MÄ SUN KAA POLTTAA.??
- NO TUU ÄKKII KATTOO. POISTU JOS ON LIIA KAUHEITA.
Ensimmäisen viestin lähettäjä oli Visa Matti Marttila, 54-vuotias lappilaismies, matkailualan yrittäjä. Hän oli työskennellyt myös paikallisen seurakunnan rippileirien yövartijana ja kirkkovaltuutettuna. Pastoriksi kutsuttu taas oli 46-vuotias espoolaismies.
Miesten välinen keskustelu käy ilmi esitutkintapöytäkirjasta, joka liittyy yhteen Suomen historian laajimmista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikosvyyhdeistä.
Se on yksi harvoista tapausta koskevista julkisista asiakirjoista. Suurin osa niistä on salattu.
Vuonna 2017 poliisi sai vihjeen ulkomaiselta viranomaiselta. Se johti laajan, yhteensä 17 maahan pääosin Euroopassa ja muualla länsimaissa toimineen lasten hyväksikäyttöringin jäljille.
Keskusrikospoliisi tuli asian kanssa julkisuuteen kaksi vuotta myöhemmin. Se kertoi, että sillä oli käsissään Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri rikoskokonaisuus niin lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaavan materiaalin määrän kuin vakavuudenkin vuoksi.
Poliisi epäili, että ringissä oli mukana viisi suomalaismiestä. Myöhemmin kaksi heistä sai Vaasan hovioikeudessa ehdottomat vankeustuomiot.
Päätekijä Visa Marttila sai kahdeksan ja puolen vuoden vankeustuomion. Asia eteni myös korkeimpaan oikeuteen, mutta se ei myöntänyt Marttilalle valituslupaa.
Visa Marttila peitti kasvonsa oikeudessa lippalakilla ja kasvomaskilla. Kuva: Joonas Salo / IS, kuvankäsittely: IS
Marttila tuomittiin muun muassa törkeästä raiskauksesta ja kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, pakottamisesta seksuaalisen tekoon ja törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä.
Toinen, Jussi Petri Brännbacka taas tuomittiin neljän vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen muun muassa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Kolmas, edellä mainittuun keskusteluun osallistunut mies sai vuoden ja kahden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen, joka ei muuttunut hovioikeudessa. Hänen syykseen katsottiin törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Tapaukseen liittyvät tuomiot on määrätty salaisiksi 50 vuodeksi, mutta hovi- ja käräjäoikeus antoivat niistä myös julkiset selosteet.
Selosteen mukaan päätekijä Marttila oli muun muassa antanut yhdessä tapauksessa 14-vuotiaalle pojalle metamfetamiinia ja kuvannut, kun käytti tätä hyväkseen. Mies myös oli sukupuoliyhteydessä yhden, metamfetamiinilla ja alkoholilla huumatun alle 16-vuotiaan uhrinsa kanssa samalla, kun tekoa kuvattiin ja videoitiin useilla laitteilla ja välitettiin suorana Zoom-videopuhelun kautta.
Miehellä oli myös valtava kokoelma törkeimmän luokan lasten hyväksikäyttömateriaalia. Tuomiota kovensi se, että hän pyrki materiaalia levittäessään houkuttelemaan ja opastamaan muita henkilöitä syvemmälle materiaalin pariin.
Fakta
Kuva: Juha Tanhua, kuvankäsittely: IS
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi helmikuun alussa 32-vuotiaan miehen 11 vuodeksi vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta lasta esittävän kuvan levittämisestä sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että teot alkoivat lapsen ollessa 5-vuotias ja tekoajaksi oikeus luki kahdeksan vuotta.
Tuomittu otti lapsesta yli 500 valokuvaa ja kymmenkunta kertaa hän videoi lasta puettuna erilaisiin asuihin ja sidottuna. Tuomitulta löytyi myös noin 1?500 kuva- ja videotallennetta, joissa on muun muassa kuvaa lapsista todenmukaisessa sukupuoliyhteydessä, raiskauksesta ja eläimeen sekaantumisesta.
Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.
Tuomitut miehet olivat osa laajaa, kansainvälistä hyväksikäyttörinkiä. Sellaisia syntyy ja elää internetin pimeän verkon - darkwebin - syvimmissä syövereistä löytyvillä pedofiilisivustoilla.
Valtiotieteen tohtori Salla Huikuri tietää, mitä näillä sivustoilla tapahtuu. Hän on tutkinut pimeän verkon pedofiiliyhteisöjä ja -sivustoja Poliisiammattikorkeakoulussa ja johtaa tällä hetkellä hanketta, jossa kehitetään poliisin valmiuksia vastata pimeässä verkossa tapahtuvaan, lapsiin kohdistuvaan seksuaalirikollisuuteen.
Sivustot on kohtuullisen helppo löytää, jos tietää mitä etsii ja ymmärtää pimeän verkon, eli anonymiteettiin perustuvan Tor-verkon toimintaperiaatteen.
- Sattumalta sinne ei päädy, sinne pitää haluta päästä, Huikuri sanoo.
Salla Huikuri on tutkinut työkseen pimeässä verkossa toimivia pedofiiliyhteisöjä. Kuva: Terhi Ylimäinen
Tor-verkon käyttöön tarvitaan sitä varten kehitetty verkkoselain. Huikuri kertoo, että sivustot löytääkseen täytyy mennä syvemmälle ja syvemmälle, kunnes löytää oikeat hakukoneet.
Niitä käyttämällä pääsee aihepiiriä käsitteleville sivustoille, jotka lopulta johtavat muutamille suuremmille käyttäjäkunnille kohdistetuille pedofiilisivustoille. Niitä on kerrallaan toiminnassa kolmesta neljään, ennen kuin viranomaiset pääsevät käsiksi niitä pyörittäviin palvelimiin ja sulkevat ne.
Esimerkiksi vuonna 2021 Boystown-niminen sivusto suljettiin useita kuukausia kestäneen valmistelun jälkeen Saksan viranomaisten otettua kiinni sivuston ylläpitämisestä epäillyt neljä miestä. Sivuston palvelimet sijaitsivat Moldovassa.
Sivustoja on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia: kuka tahansa voi rekisteröityä isoimmille sivustoille nimimerkillä, katsella ja keskustella kuten lystää. Pienemmillä sivustoilla vaaditaan aktiivisuutta: kirjoittamista, videoiden ja kuvien lataamista tai jakamista. Niille Huikuri ei ole mennyt.
Kuva: Dpa via ZUMA / MVPHotos, kuvankäsittely: IS
Huikuri ja poliisi ovat huomanneet tutkimuksissaan, että sivustot listaavat käyttäjämääränsä rankasti yläkanttiin, useisiin miljooniin.
- Meidän arvio on, että suurimmilla sivustoilla on korkeintaan noin 20?000 aktiivista käyttäjää. Siellä näkyy kaikki nimimerkit ja voi katsoa, kuka on ollut aktiivinen.
Sivustoilla on omat ryhmänsä eri kielialueille, myös suomelle. Siellä on noin 10-20 aktiivia. He osallistuvat myös englanniksi käytäviin keskusteluihin, joita suurin osa sivustojen keskusteluista on.
Huikuri tietää, että myös jotkut pelkästään englanniksi kirjoittavat käyttäjät ovat suomalaisia. Heidän kirjoituksissaan on ollut viittauksia, jotka vain suomalainen ymmärtää.
Suomessa pimeää verkkoa ja siellä tapahtuvaa rikollisuutta tutkii Keskusrikospoliisi. Se saa keskusteluista säännöllisen epäsäännöllisesti vinkkejä, mutta pimeän verkon anonymiteetti vaikeuttaa tutkintaa, rikoskomisario Jyri Hiltunen kertoo.
Jos epäilyttävä kirjoitus julkaistaisiin tavallisessa verkossa, poliisi saisi kirjoittajan internetliittymän yksilöivän ip-osoitteen suoraan verkkoyhtiöltä. Pimeässä verkossa kaikki liikenne on salattu ja reititetty useiden eri solmujen kautta.
Kuva: Lehtikuva, kuvankäsittely: IS
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi parikymppisen Nino Anton Casimir Kirvesojan 10 vuoden vankeusrangaistukseen yli sataan lapseen kohdistuneista, sosiaalisessa mediassa tehdyistä seksuaalirikoksista heinäkuussa 2022.
Miehen syyksi luettiin 98 törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja 161 muuta lapsiin kohdistunutta seksuaalirikosta. Kirvesojaa syytettiin kaikkiaan 266 rikoksesta.
Rikostutkinnan perusteella mies ei koskaan tavannut ainoatakaan uhreistaan, vaan kaikki rikokset tapahtuivat verkossa. Nuorin uhreista oli vasta 5-vuotias, joka esiintyi somesaalistajan saamissa tiedostoissa yhdessä vanhemman sisarensa kanssa. Pääosin uhrit olivat 8-11-vuotiaita tyttöjä.
Tuomio ei vielä ole lainvoimainen.
Keskustelujen aiheet saattavat yllättää.
- Tietysti ne juttelee pääasiassa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, mutta siellä jutellaan ihan mistä vaan, Huikuri sanoo.
Moni kirjoittaa tarinoita. Suuri osa niistä ei keskity pelkästään seksuaaliseen väkivaltaan, vaan niissä unelmoidaan tavallisesta elämästä lasten kanssa. Ollaan leirinuotiolla, pakataan autoa ja lähdetään ajelulle.
Paljon jaetaan tietoturvavinkkejä. Kaikki tietävät, että myös poliisi seuraa keskustelua.
Keskusteluissa pedofiiliyhteisön merkitys korostuu voimakkaasti. Samanmielisten seuraan pääseminen on keskustelijoille jopa elintärkeää, Huikuri sanoo.
- He ovat hylkiöitä. He ovat yhteiskunnan ulkopuolella, eivätkä pysty jakamaan oikeastaan kenenkään kanssa sitä, mikä on heille äärimmäisen tärkeää. Se tulee esiin melkein missä tahansa keskustelussa, että miten upeaa ja mahtavaa on olla osa tätä yhteisöä.
Huikurin mukaan on erikoista, miten keskustelijat alleviivaavat jatkuvasti toisiaan kohtaan tuntemaansa rakkautta.
- Koko ajan kerrotaan, miten tärkeitä he ovat toisilleen ja miten tärkeä yhteisö on, vaikka he eivät tiedä yhtään, keitä muut ovat. Vaikka toisaalta ihan jokaisessa viestissä on samaan aikaan se paranoia, että sähän voit olla poliisi, mutta siitä huolimatta rakastan sua. Todella jännä jännite.
Tällä hetkellä Salla Huikuri työskentelee hankkeessa, jossa kehitetään poliisin valmiuksia vastata pimeässä verkossa tapahtuvaan, lapsiin kohdistuvaan seksuaalirikollisuuteen. Kuva: Terhi Ylimäinen
Keitä keskustelijat sitten ovat?
Ensinnäkin he ovat miehiä, mutta suurin osa heistä ei vaikuta olevan niin sanottuja peräkammarinpoikia.
- Siellä on hyvin koulutettuakin ja älykästä väkeä. He kirjoittavat hyvää englantia, ja heillä on hyvää argumentointia. Valkoinen mies, 30-vuotias sinkku, korkeakoulutus. Se on sellainen keskiverto.
Toisaalta joukossa on myös ihmisiä, joilla on esimerkiksi jonkinlaisia aivojen kehityksessä tapahtuneita vikoja. Osa sivustoille kirjoittavista ei selvästi voi hyvin.
Mukana on sairaita ja surullisia, yksinäisiä sieluja, Huikuri sanoo.
- Jos joku kirjoittaa, että tämä saattaa olla mun viimeinen viesti, niin sieltä tulee heti tsemppiviestien tulva ja tukea.
Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka haluavat vain katsoa kuvia lapsista ja toisessa ne, jotka ovat valmiita lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan ja jopa tappamaan.
Kognitiiviset vääristymät yhdistävät keskustelijoita. Niillä tarkoitetaan psykologiassa sitä, että ihmisellä on taipumus painottaa havaintojaan, tietojaan ja tulkintojaan vääristyneellä tavalla.
Käytännössä kyse on siitä, miten pedofiilit kääntävät asiat ympäri ja puhuvat mustan valkoiseksi: miten he itse ovat ympäröivän yhteiskunnan uhreja, joiden teot eivät vahingoita lapsia millään tavalla.
- Kaikki, mitä me ajattelemme pedofiliasta, on heidän mielestään juuri toisinpäin. Se auttaa heitä oikeuttamaan tekojaan ja vapautumaan itsesyytöksistä.
Pedofiilit ajattelevat usein esimerkiksi olevansa väärinymmärretty ja syrjitty seksuaalivähemmistö. Huikuri kertoo usein yllättyneensä asiaa koskevia keskusteluja lukiessaan.
- He miettivät ihan tosissaan, miten saisivat julkkiksia puhumaan puolestaan. He kokevat syvästi olevansa hyvällä asialla ja puhuvat itsestään lapsia rakastavina ihmisinä.
Kuva: Kalle Parkkinen, kuvankäsittely: IS
Pirkanmaan käräjäoikeus aloitti helmikuun alussa Suomen oloissa poikkeuksellisen laajan seksuaalirikosten sarjan käsittelyn.
Vastaajana on juuri 27 vuotta täyttänyt valkeakoskelaismies, jonka epäillään syyllistyneen kaikkiaan 197 erilliseen rikokseen.
Suurin osa teoista kohdistui alaikäisiin lapsiin ja nuoriin. Uhrit ovat pääasiassa tyttöjä. Nuorin asianomistajista oli tekohetkellä vain 7-vuotias. Miehen epäilleen käyttäneen lasta seksuaalisesti hyväkseen.
Vakavimmat syytekohdat ovat raiskaus ja 18 törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Miestä syytetään myös 62:sta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Viime aikoina pimeässä verkossa on noussut uusi ja huolestuttava trendi: aiemmin lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa esittäviä kuvia ja videoita on jaettu keskustelijoiden kesken ilmaiseksi, mutta hiljalleen myös raha on alkanut vaihtaa omistajaa.
Mukaan on tullut uudenlaista porukkaa, heitä, joita kiinnostaa vain lasten kärismystä kuvaavasta materiaalista saatava raha. Siihen liittyy etenkin seksuaaliväkivallan livestriimaus, jota tapahtui myös Keskusrikospoliisin vuonna 2019 julkisuuteen tuomassa tapauksessa.
Bisnes ei ole ainakaan toistaiseksi erityisen kannattava, ja siihen liittyy iso kiinnijäämisen riski.
Yksi suurimmista videoiden tuottajamaista on Filippiinit. Köyhä saaristovaltio on ollut jo vuosikymmeniä lapsiprostituution, -kaupan ja lapseen kohdistuvan, seksuaaliväkivaltaa kuvaavan materiaalin tuottamisen kärkimaita. Maassa on useita aihepiirin kieltäviä lakeja, mutta niitä valvotaan löyhästi.
- Tyypillinen draaman kaari on se, että länsimainen mies etsii deittisivustolta filippiiniläisnaisen, jolla on kolmevuotias lapsi. Hän alkaa deittailla naista lomalla ja on ensin kiinnostunut vain hänestä, mutta sitten ehdottaa, että naisella olisi mahdollisuus tienata kuvaamalla videota, Huikuri sanoo.
Pimeässä verkossa tapahtuva rikollisuus on vain jäävuoren huippu. Eniten viranomaiset ovat huolissaan fyysisestä, lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikosväkivallasta. Kuva: Colourbox, kuvankäsittely: IS
Sekä poliisi että Huikuri ovat samaa mieltä siitä, että pimeässä verkossa toimivia pedofiilejä isompi ongelma on fyysinen, lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta.
- Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että pimeässä verkossa ovat ne ihmiset, jotka sitä tekevät ja jotka siihen etenevät. Ja on hyvä muistaa, että joka kerta kun materiaalia katsotaan, lapsiuhri uhriutuu uudestaan.
TetraSys Oy.