Tanskalainen Herman Himle joutui rikoksen polulle jo varhain. Kertomuksensa mukaan hän päätyi valehtelemaan syyllisyydestään murhaan, koska vihasi poliiseja ja halusi ärsyttää heitä. Kuva: SCANPIX / LEHTIKUVA, Matti Kivekäs, Tatu Lertola, kuvankäsittely: IS

Yksi Suomen rikoshistorian kiehtovimmista tapauksista on henkirikos Viking Sallylla vuonna 1987. 30 vuotta myöhemmin poliisi luuli napanneensa murhaajan, mutta käräjäoikeus oli eri mieltä. Uutuuskirja selvittää, miten uhreja auttanut hiljainen partiopoika päätyi syytetyksi murhasta ja kasvoiksi kuohuttavalle rikokselle.

Keskiviikkona 30. kesäkuuta 2021 Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi päätöksensä murhaoikeudenkäynnissä, joka oli Suomen historiassa ainutlaatuinen. Syytettynä oli tanskalainen Herman Himle, joka vielä 1987 tunnettiin Thomas Nielseninä.

Himle oli ollut 28.7.1987 mukana Tukholmasta Turkuun liikennöivällä Viking Sally -aluksella. Syyttäjän mukaan hän oli tarttunut aamuyöllä astaloon helikopterikannella ja hakannut sillä silmittömästi kahta nuorta saksalaista, Klaus Schelkleä ja Bettina Taxisia. 20-vuotias Schelkle kuoli vammoihinsa jo matkalla sairaalaan, ja hengestään taistelleeseen Taxisiin, 18, hyökkäys jätti ikuiset arvet.

Klaus Schelkle, ja Bettina Taxis olivat reissussa yhdessä kolmannen ystävänsä kanssa. Suomen piti olla heille vain nopea pysähdys. Kuva: Esitutkintamateriaali

Viisipäiväiseen oikeudenkäyntiin Turun oikeustalolle saapui toukokuussa 2021 hyväntuulinen, siniseen liituraitapukuun ja liiviin sonnustautunut tanskalaismies, joka ei peitellyt kasvojaan, olkoonkin, että kaikki muut käyttivät vielä kasvomaskia koronan takia. Hän esiintyi niin vapautuneesti, että paikalla ollut toimittajajoukko ei ensin tajunnut, että kyseessä oli murhasta syytetty mies.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus vapautti Himlen murhasyytteestä. Syyttäjälle iso isku oli ollut se, että käräjäoikeus ei ollut hyväksynyt todisteiksi Tanskassa tehtyjen kuulusteluiden pöytäkirjoja. Syynä oli se, että Himlellä ei ollut ollut kuulusteluissa avustajaa. Noissa kuulusteluissa Himle oli epäsuorasti myöntänyt hyökänneensä saksalaisten kimppuun. Myös hovioikeus hylkäsi kuulustelut, minkä vuoksi syyttäjä päätti olla etenemättä jutun kanssa hovissa. Näin tuomiosta tuli lainvoimainen.

Lue lisää: Syyttäjät peruivat valituksensa Viking Sallyn murha­jutussa

Syytetty otti tiedon vastaan kameroiden edessä. Tanskalainen kuvausryhmä ikuisti hänet nauramassa ääneen, kun hänen suomalainen asianajajansa Martina Kronström ilmoitti puhelimitse tiedon. Himle oli vapaa mies.

Himle ikuistettiin sillä hetkellä, kun hän sai tietää vapautuneensa murhasyytteestä. Kuva: Nils Meilvang/ RITZAU SCANPIX / LEHTIKUVA

Himle on kuitenkin myös leimattu mies, kenties loppuelämänsä. Vaikka poliisilla oli useita epäiltyjä tutkinnan alkuvaiheessa, ketään heistä ei ole syytetty murhasta. Tapauksen tutkijat uskovat, että käräjäoikeus vapautti syytteestä murhaajan. Oli totuus mikä tahansa, Herman Himle antoi kasvot tapaukselle, joka jää Suomen rikoshistoriaan ratkaisemattomana mysteerinä.

Lue lisää: Yltä päältä veressä ollut poika herätti partionjohtajan yöllä - 34 vuotta myöhemmin hän palasi Turkuun Viking Sallyn mysteerimurhasta syytettynä

Himle oli tapahtumahetkellä lapsenkasvoinen 18-vuotias partiolainen, joka oli ollut matkalla Sauvossa järjestettävälle leirille muiden partiolaisten kanssa. Häntä oli esitutkinnassa kohdeltu todistajana, sillä hän oli tullut paikalle ensimmäisten joukossa ja yrittänyt auttaa kantamalla toista uhria pois kannelta.

Miten uhria auttaneesta syrjäänvetäytyvästä partiopojasta tuli murhaepäilty ja lopulta syytetty 30 vuotta rikoksen jälkeen?

Tiistaina ilmestyneen kirjan Viking Sallyn veriteko (Tammi) kirjoittaja, rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen oli suomalaisista toimittajista eniten tekemisissä Himlen kanssa. He juttelivat hotellin aamiaisella, ja Rimpiläinen sai Himleltä haastattelun oikeudenkäynnin ollessa vielä kesken. Rimpiläinen selvitti Himlen taustoja ja paljastaa kirjassaan asioita, jotka eivät ole olleet juurikaan esillä mediassa.

Tuomas Rimpiläinen haastatteli Herman Himleä oikeudenkäynnin tauolla. Kuva: Anna-Maija Naakka

Himlelle tehtiin aiempien rikossyytteiden yhteydessä mielentilatutkimus. Hänellä todettiin olevan huono muisti ja häntä luonnehdittiin poikkeavaksi persoonallisuudeksi, jota leimaavat impulsiivisuus, narsismi ja tapa syyttää muita. Eri henkilöt kuvailevat häntä kirjassa myös älykkääksi. Rimpiläinen allekirjoittaa tämän.

- Hän on terävä ja hoksaa nopeasti, miten toimia. Vaikka hän on tehnyt harkitsemattomia tekoja elämässään ja puhunut tutkinnan aikana harkitsemattomasti, hän pystyy pitämään laajan kokonaisuuden hallussaan ja mukauttamaan käytöstään. Hän vaikuttaa skarpilta tyypiltä, jolla on katuviisautta.

Rimpiläisen mukaan Himlessä on ikään kuin kaksi puolta.

- Hän on sanavalmis ja seurallisen oloinen tyyppi, joka tykkää olla huomion keskipisteenä. Hän vaikuttaa henkilöltä, jonka kanssa olisi hauskaa viettää aikaa vaikka baarissa kaljatuopin edessä. Mutta tiedän riittävästi siitä, että hänellä on myös toinen puoli eli hän osaa olla myös inhottava toisia ihmisiä kohtaan, Rimpiläinen sanoo.

Vuoteen 1990 Viking Sallyna tunnetun aluksen historia on murheellinen. Sen taru päättyi M/S Estonia -nimisenä 28. syyskuuta 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 henkeä. Kuva: Esitutkintamateriaali

Vaikka Himle ei ole lain silmissä murhaaja, hän on kuitenkin tuomittu rikollinen. Kun tutkinta avattiin uudelleen vuonna 2015 ja hänestä tuli murhaepäilty, hän oli jo istunut 18 vuotta elämästään vankilassa. Hänen tuomionsa olivat tulleet talousrikoksista, ryöstöistä, laittomista aseista, uhkauksista ja vankilapaoista, joilla hän oli jo niittänyt mainetta Tanskassa. Himle on avoimesti kertonut kovasta lapsuudestaan, jolla todennäköisesti oli merkittävä vaikutus hänen myöhempiin vaiheisiinsa.

Himle syntyi 28.1.1969 Kööpenhaminassa, jossa hän vietti myös ensimmäiset elinvuotensa. Mormoniperheeseen kuuluivat isä, äiti, pikkuveli ja kaksi isosiskoa. Isä oli korkealla kirkon hierarkiassa, ja perhe harjoitti uskontoa.

Kun Himle oli kuusi, perhe muutti Ruotsiin, mikä pahensi entisestään pojan keskittymisvaikeuksia. Himle kertoi myös oikeudenkäynnin aikana kärsivänsä ADHD:sta. Ylivilkas lapsi oirehti muun muassa näpistelemällä, ja huonoa käytöstä pyrittiin kitkemään väkivallalla. Se ei millään lailla parantanut tilannetta, ja hän kiersi 10 ikävuoden jälkeen useissa sijaisperheissä. Ainakin yhdessä niistä häntä pahoinpideltiin ja kohdeltiin huonosti.

Eräässä toisessa sijaisperheessä hän sen sijaan viihtyi, sillä pienellä maalaistilalla hän sai hoitaa eläimiä ja puuhailla verstaassa. Noihin aikoihin Himle, tuolloin vielä Thomas liittyi partioon.

Osallistuminen partioleirille Suomessa heinäkuussa 1987 oli ollut äidin idea, mutta pojalla ei ollut mitään sitä vastaan. Muille partiolaisille Thomas oli vaikuttanut hieman etäiseltä ja syrjäänvetäytyvältä mutta kuitenkin hyvin käyttäytyvältä. Laivalla hän seikkaili pääasiassa yksikseen ja kävi tupakalla, mikä oli mormoneilta tiukasti kielletty.

Uhrit löysi Viking Sallyn kopterikannelta noin puoli neljän aikaan aamuyöllä kolme partiopoikaa. Thomas osui todistuksensa mukaan kannelle lähes samaan aikaan. Poliisi saapui helikopterilla varhain aamulla ja puhutti häntä tuolloin lyhyesti ensimmäisen kerran. Varsinainen kuulustelu tehtiin leirillä Sauvossa.

Uhrit olivat nukkumassa helikopterikannella, kun heidän päälleen hyökättiin. Kuva: Esitutkintamateriaali

Risteilyaluksella käynnistyi mittava poliisioperaatio, kun uhrit löytyivät laivan kannelta. Kuva: Matti Kivekäs

Myöhemmin Thomas esiintyi useassa lehdessä, sillä toimittajat haastattelivat todistajaa mielellään, eikä Thomas karsastanut medialle puhumista. Seura-lehdessä hän kuvaili tarkasti uhrien vammoja ja jopa analysoi mahdollista surma-asetta, mihin ei kuitenkaan kiinnitetty huomiota vielä vuonna 1987.

Thomasia kuulusteltiin uudestaan saman vuoden lokakuussa, jolloin hän oli Tanskassa tutkintavankeudessa varkaudesta. Häntä ei pidetty nyt todistajana vaan epäiltiin taposta ja tapon yrityksestä. Puhutus kesti seitsemän tuntia, mutta se ei vahvistanut poliisin epäilyitä.

Seuraavan kerran Thomasia - silloin Herman Himleä - kuulusteltiin Viking Sallyn tapahtumista vasta kolme vuosikymmentä myöhemmin.

Himle, silloin vielä Thomas, osasi kertoa hyvin tarkkaan uhrien vammoista Seura-lehden haastattelussa. Kuva: Esitutkintamateriaali

Kun tapaus otettiin Turussa uudelleen tutkintaan vuonna 2015, siihen ei vielä liittynyt Himle vaan rikosylikonstaapeli Mika Paaerin ja rikoskonstaapeli Sirpa Saarisen yleinen mielenkiinto.

Lopullisen sysäyksen tutkinnalle antoi nainen, joka käveli Pohjois-Sjellannin poliisitalolle saman vuoden joulukuussa. Kyseessä oli Himlen ex-vaimo, joka pelkäsi Himleä kuollakseen. Nopeasti alkanut suhde ja avioliitto olivat muuttuneet painajaiseksi. Himle oli uhannut viesteissä tappaa naisen ja tämän pojan ja kertoi tehneensä niin aiemminkin.

- Siinä olet oikeassa että voin olla paha koska olen TAPPANUT KAKSI Kertaa aikaisemmin. MINUN olisi pitänyt jäädä kiinni silloin.

- MINULLA ON vieläkin sanomalehti jossa on se laivajuttu, viesteissä sanottiin.

- Saan olla ylpeä siitä että olen selviytynyt murhasta. Olen niitä harvoja jotka ovat tehneet ratkaisemattoman.

- He TULIVAT helikopterissa ja kuulustelivat minua silloin.

- Minulla on sanomalehti kotona. Toinen kuollut toinen aivokuollut kaksi saksalaista. Minun piti pelastaa toinen. Ja niin MINÄ OLEN MURHAAJA. Lähetän SINULLE sanomalehden kuvia.

- Minullahan on se mikä poliisilta puuttuu ja he saavat sen ehkä jonakin päivänä.

Tanskalaiset poliisit lähettivät tiedot Suomeen.

Himleä kuulusteltiin ensimmäisen kerran hänen asuttamassaan puutarhamökissä vuoden 2015 lopussa, mutta tanskalaiset poliisit eivät saaneet hänestä irti paljoakaan.

Paaer ja Saarinen matkustivat Tanskaan elokuussa 2016. He tapasivat ensin vankilan kuoronjohtajan, jolle Himle oli kertonut tehneensä henkirikoksen Suomessa. Tämä kuitenkin kuvaili Himleä kiltiksi ihmiseksi, joka asetti muut itsensä edelle, eikä voinut uskoa ystäväänsä murhaajaksi.

Suomalaistutkijat tapasivat Himlen Kööpenhaminan vankilassa. Tarkoitus oli pohjustaa varsinaista kuulustelua ja luoda luottamuksellinen ilmapiiri. Vaikka Himle oli varautunut, hän käyttäytyi herrasmiesmäisesti ja oli selvästi kiinnostunut siitä, mitä poliisi tiesi. Tuolloin kävi selväksi, että imartelu ja samalle puolelle asettuminen toimivat Himleen paremmin kuin hänen kertomustensa kyseenalaistaminen.

Himle esiintyi rehvakkaasti sekä kuulusteluissa että oikeudenkäynnissä. Vaikka muut pitivät kasvomaskeja, hän ei halunnut peitellä kasvojaan. Kuva: Tatu Lertola

Vaikka Himle kieltäytyi itse avustajasta, käräjäoikeuden mukaan hänellä olisi pitänyt olla sellainen. Puhutuksen aikana Himle kertoi surma-aseesta ja siitä, kuinka partiopoikien ilmestyminen oli pelastanut hänet: muuten hän olisi varastanut uhreilta tavaroita, jotka olisi myöhemmin löydetty. Hän myös kertoi haluavansa välttää vankilatuomion.

Suoraa tunnustusta poliisi ei puhutuksessa saanut, mutta Himle käski kertoa uhrille terveisiä, että poliisilla on oikea mies. Seuraavan päivän kuulusteluissa Himle myönsi kertomansa asiat oikeiksi, mutta tanskalainen kollega oli kirjannut sen pöytäkirjaan vain lyhyellä maininnalla ilman erittelyä näistä myönnetyistä asioista. Himle kertoi uskovansa, ettei mitään pystytä enää todistamaan oikeudessa.

Suomalaiset poliisit saivat myös tunnustuksen, mutta siitä ei lopulta ollut mitään hyötyä.

Allekirjoitettuaan pöytäkirjan Himle halusi puhua yhdelle poliiseista epävirallisesti vankilan pihalla, jotta hänen sanomisiaan ei voisi nauhoittaa. Pihalla Himle tunnusti murhan Mika Paaerille. Himleä oli suututtanut se, että hänen äitinsä ei ollut antanut hänelle juurikaan rahaa partioreissulle ja jopa hänen partiovarustuksensa oli kovin puutteellinen. Hän oli päättänyt ryöstää saksalaiset.

Koska tunnustuksella ei ollut muita kuulijoita eikä Himlellä avustajaa, käräjäoikeus ei hyväksynyt tätä keskustelua todisteeksi oikeudenkäyntiin.

Tutkijat ottivat tapahtumapaikalta lukuisia näytteitä, mutta mitään niistä ei saatu yhdistettyä mahdolliseen tekijään. Kuva: Esitutkintamateriaali

SYKSYLLÄ 2019 levisi median välityksellä tieto, että tutkinta oli avattu uudestaan. Tapaus herätti suurta kiinnostusta. Loppuvuodesta Himleä kuulusteltiin jälleen, tällä kertaa avustajan läsnä ollessa. Himle kertoi puhuneensa palturia ja tehneensä sen ärsyttääkseen poliisia, jota hän vihasi aiempien kokemustensa vuoksi. Hän pysyi tässä tarinassa loppuun asti.

Käräjäoikeuteen tapaus eteni toukokuussa 2021. Oikeudenkäynnissä olivat mukana myös uhrin, Klaus Schelklen siskot, joita Himle oli yrittänyt lähestyä tauolla. Häntä kiellettiin yrittämästä sitä uudelleen.

Esiin tuli myös uusi todistaja, kun Himlen puutarhamökkinaapuri oli kertonut poliisille Himlen tunnustaneen hänelle tappaneensa ihmisiä Suomessa. Sen sijaan ex-vaimo kieltäytyi todistamasta käsittelyssä. Ex-puolison ei lain mukaan tarvitse todistaa, mutta hän vetosi myös mielenterveyteensä.

Lue lisää: Saiko pelko ex-vaimon kieltäytymään todistamasta? Tällainen oli Viking Sally -murha­syytetyn ja puolison myrskyisä liitto

Neljäntenä istuntopäivänä Himle oli edelleen hyväntuulinen. Rimpiläinen kertoo kirjassaan hetkestä, joka tapahtui tauolla. Rimpiläinen oli jutellut todistajina olleiden, tapausta 1980-luvulla tutkineiden poliisien kanssa, kun Himle oli tullut hänen luokseen. Kysyttyään kenen kanssa Rimpiläinen oli jutellut, Himle oli ilmoittanut "Olen voittanut tämän jutun." Myöhemmin samana päivänä Rimpiläinen haastatteli Himleä. Tämä vakuutti syyttömyyttään.

Käsittelyn viimeisenä päivänä Rimpiläisen mukaan Himle "sädehti hyvää tuulta". Loppukaneettina prosessille hän paljasti oikeudenkäynnin loputtua kauluspaitansa alta tumman t-paidan, jossa luki: Olen pölkkypäiden, nahjuksien, vetelyksien, tyhmien saappaiden, sosiaalidemokraattien, ignoranttien, hölmöläisten, täiden ja amatöörien ympäröimä. Sitaatti oli tanskalaisesta elokuvasarjasta "Olsenin jengi". Himle oli kritisoinut poliisin työtä tapauksessa useaan otteeseen.

Rimpiläinen on yksi niistä harvoista, jotka tuntevat tapauksen läpikotaisin. Hänkään ei olisi tuominnut Himleä murhasta, sillä syyllisyydestä ei ole hänen mielestään täyttä varmuutta.

- Moni asia viittaa siihen, että hän on tekijä, mutta mielestäni näyttö ei ollut riittävä tuomitsemiseen. On myös muita mahdollisuuksia.

Rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen kävi läpi tuhansia sivuja materiaalia kirjaansa varten. Kuva: Timo Marttila

Näillä Rimpiläinen viittaa muihin epäiltyihin, joita olivat muun muassa kummal­lisesti laivalla käyttäytynyt myssy­mies, kangasala­lainen jo edes­mennyt Janne, jolla oli väki­valtaista historiaa sekä kopteri­kannella seisoskellut ja haukotellut mies, jonka konemies näki keskellä yötä. Entäpä se yltä päältä verinen mies, joka oli tullut ensi­apuun ja sanonut: "Voi kun se olisi jäänyt tekemättä"?

- Ehkä eniten yllättikin se, kuinka paljon erilaisia vaihtoehtoja poliisilla oli. He seurasivat monia tutkintalinjoja ja tutkivat useita eri epäiltyjä. Tunnustuksiakin oli tosi monta, Rimpiläinen sanoo.

Vaikka tutkijat uskovat vakaasti Himlen syyllisyyteen, Rimpiläisen mielestä syyte hylättiin syystä.

- Tässä jäi varteenotettava epäily, ja silloin se tulee hylätä. Lopputulos voisi olla eri, jos kaikki kuulustelut olisi hyväksytty todisteeksi, mutta mikään automaatio se ei ole. Tunnustushan ei yksin riitä tuomitsemiseen näin vakavassa asiassa. Rikosteknistä näyttöä häntä vastaan ei ollut.

Himle tiesi kuulusteluissa yksityiskohtia surma-aseesta. Tutkijat uskovat hyökkäyksen tapahtuneen ns. kuonavasaralla, mutta surma-asetta ei ole koskaan löydetty. Kuva: Esitutkintamateriaali

Himleä itseään ei olisi haitannut, vaikka tapaus olisi edennyt korkeampiin oikeusasteisiin. Tanskalaiselle Ekstra Bladetille antamassaan haastattelussa hän kertoi ottavansa mielellään isomman korvauksen, sillä hän oli pettynyt käräjäoikeuden tuomitsemaan 3?000 euroon.

Himle on Rimpiläisen tietojen mukaan pysynyt käräjäoikeuden tuomion jälkeen kaidalla tiellä. Hän rakensi jossain vaiheessa taloa Tanskassa. Rimpiläisen yhteydenottoihin hän ei ole vastannut.

- En osaa sanoa, mistä se johtuu. Jo aiemmin hän välillä suostui puhumaan ja välillä ei. Ehkä hän on vähän kyllästynyt huomioon ja huomasi, mitä tällaisesta "leikittelystä" voi seurata.

Tanskalaislehti B.T. uutisoi 14. maaliskuuta, että poliisi oli pidättänyt Himlen Rödovren kaupungissa tapahtuneesta tuhopoltosta epäiltynä. Syytteen mukaan Himle oli avannut remontissa olleessa huvilassa puoli yhden aikaan yöllä kahden kaasupullon venttiilit ja sytyttänyt vuotavan kaasun palamaan. Räjähtävä tulipalo ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Tapauksen tutkinta on vielä kesken.

Jutun teksti perustuu Tuomas Rimpiläisen kirjaan Viking Sallyn veriteko sekä Ilta-Sanomissa aiemmin julkaistuihin artikkeleihin.