Kuva: Tuomo Heiti / IS

Liigaseurat saavat ennätyssuuren taloudellisen korvauksen uudesta mediasopimuksesta. Siksi on kysyttävä seurapomoilta, miten nämä lisäeurot käytetään.

Korona kuritti Veikkausliigan seuroja, mutta nyt niillä on rahaa käytössään enemmän kuin koskaan aiemmin.

Tämä johtuu ennen kaikkea uudesta mediasopimuksesta, joka astui voimaan täksi kaudeksi. Myös Euroopan jalkapalloliitolta saatava solidaarisuusrahapotti kasvoi.

Käytännössä jokainen Veikkausliigan seura saa tällä kaudella noin puoli miljoonaa euroa pelkästään sarjaan osallistumisesta.

Rahasumman voi laittaa kontekstiin katsomalla vaikkapa veikkausliigaseurojen viime kauden pelaajabudjetteja. Tusinasta seurasta neljä, HIFK, Lahti, Haka ja IFK Mariehamn, operoivat vähän yli puolen miljoonan budjeteilla.

Sikäli kun budjetit ovat arvioita ja toteutuma heittelee, puolta miljoonaa euroa voi verrata myös seurojen liikevaihtoihin. Tilikaudella 2021 esimerkiksi Vaasan Palloseuran liikevaihto oli 700?000 euroa ja Hakan 800?000 euroa.

Puoli miljoonaa on eri seuroille suhteellisesti kovin erilainen summa, mutta pienestä rahamäärästä ei ole kyse yhdellekään.

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehden Veikkausliiga-kausioppaassa. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Ilkeämielinen sanoisi, että veikkausliigaseuran pyörittäminen on kasvaneesta ammattimaisuudesta huolimatta edelleen useissa tapauksissa nakkikioskibisnestä. Nyt nakkikioskia voisi lisääntyneellä tulovirralla laajentaa ihan kunnon grilliksi - sisätiloineen kaikkineen.

-?Tv-oikeudet ja muut yhteisön kautta seuroille tulevat rahat ovat asia, jossa olemme olleet merkittävästi kilpailijamaitamme jäljessä. Tuo on valtava raha kaikille, myös meille. Pitää toki muistaa, että pelkästään tv-oikeuksista tulee jokaiselle seuralle Ruotsissa ja Norjassa 2-3 miljoonaa. Mutta Suomen tv-oikeuksissa tapahtunut suunta on oikea, HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti sanoo.

-?Meillekin on pirun hyvä, että muiden seurojen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset paranevat. Se lisää kilpailua.

Eteenpäin on menty on suomalaisen jalkapallon jokseenkin sarkastinen hokema, mutta kun asiaa tarkastelee mediasopimuksen arvolla, voi lausahduksesta poistaa ironian kokonaan.

Veikkausliigaa lähettänyt televisiokanava Urho lopetti toimintansa kymmenen vuotta sitten 2013. Sarja ajautui tilanteeseen, jossa mikään taho Suomessa ei näyttänyt sen otteluita.

Keväällä 2015 parsittiin pikavauhdilla kasaan sopimus Ilta-Sanomien kanssa. ISTV alkoi näyttää otteluita, mikä oli huomattava parannus täydellisen katveen jälkeen.

Rahallisesti sopimus oli mitätön. Jokainen seura sai tv-sopimuksesta noin 13?000 euroa kaudessa.

Vajaa vuosikymmen myöhemmin oikeuksista käytiin jo oikea tarjouskisa. Sanoma, jonka tuote Urheilulehtikin on, voitti sen ja esittää sarjaa seuraavat viisi vuotta. Mukaan tulee myös Yle, joka esittää kanavallaan yhden ottelun kuukaudessa.

Näkyvyys kasvaa, minkä lisäksi tuotantoon laitetaan enemmän panoksia. Kameroiden määrää lisätään ja suuntaa muutetaan näyttämään pääkatsomoita 50 vuotta vanhojen puukyhäelmien sijaan.

-?Kameroiden lisääminen ja studiokokoonpanon vahvistaminen nostavat Veikkausliigan tv-tuotteena seuraavalle tasolle, joka tuo lisäarvoa seurojen lisäksi yhteistyökumppaneille, yleisölle ja kaikille suomalaisesta huippujalkapallosta kiinnostuneille. Suunta on oikea, KuPSin toimitusjohtaja Jarmo Heiskanen iloitsee.

Ei Sanoma panosta kotimaiseen jalkapalloon ilman ansaintalogiikkaa, eikä edes Yle nosta sitä hyvää hyvyyttään. Kiinnostuksen pitää näkyä katsojamäärissä niin ruudun äärellä kuin stadioneilla, eivätkä sarjan mediarahat jatkossa itsestään kasva.

Haka juhlimassa eurocupin paikkaansa viime syksynä. Jatkossa myös veikkausliigapaikka on aiempaa arvokkaampi. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti

Sopimuksen yksityiskohtia on tapana varjella, mutta tietojen mukaan sen kokonaisarvo nousi 1,5 miljoonasta eurosta kolmeen miljoonaan.

Kansainvälinen tv-oikeus myydään erikseen toimijalle, joka kauppaa niitä eteenpäin esimerkiksi vedonlyöntiyhtiöille. Kansainvälisten oikeuksien arvo kasvoi noin kahteen miljoonaan, joten Suomen tv-potti on viisi miljoonaa euroa.

Se on yli puolet kaikkien seurojen yhteenlasketuista pelaajabudjeteista viime kaudelta.

Puoleen miljoonaan sisältyy tv-rahojen lisäksi yhteistyösopimuksia ja solidaarisuusraha, joka kasvoi myös merkittävästi täksi kaudeksi. Tv-raha on lievästi porrastettu katsojamäärien mukaan.

Jos uuden tv-sopimuksen yhtenä suurena taustapiruna hääri SJK:n omistaja Raimo Sarajärvi, oli Aki Riihilahden rooli solidaarisuusrahojen nousussa elintärkeä, kuten hän on itsekin tehnyt selväksi.

Uefan kahdeksanhenkiseen rahanjakoryhmään kuuluva Riihilahti ajoi voimakkaasti muutosta, jossa solidaarisuusrahaa otettiin pois viideltä suurelta jalkapallomaalta pienten hyväksi.

Täksi kaudeksi summa nousi 600?000 eurosta 1,3 miljoonaan euroon, joka jaetaan kaikkien muiden paitsi HJK:n kesken. Helsinkiläiset eivät pääse osingolle, koska selvisivät lohkovaiheeseen Euroopassa.

- Meillekin on pirun hyvä, että muiden seurojen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset paranevat, HJK:n Aki Riihilahti sanoo. Kuva: Lassi Rinne

-?Ei kyse ole solidaarisuusrahasta, jos suuret jalkapallomaat saavat sitä. Everton ei tarvitse sitä summaa, mutta Suomi tarvitsee. Uskon ja tiedän, että saamme vuoden 2024 jälkeen korotettua pottia entisestään, Riihilahti lupaa.

Veikkausliigan seurojen tileille ei kolahda kerralla puolta miljoonaa, vaan raha maksetaan viidessä erässä.

Iso kysymys on nyt se, miten seurat aikovat rahoja käyttää. Kysyimme tätä juttua tehdessä veikkausliigaseurojen pomoilta, miten ne aikovat rahoja käyttää.

-?Urheilupuolella panoksia on lisätty monelle sektorille: edustusjoukkueen valmennukseen ja taustatiimiin, edustusjoukkueen pelaajabudjettiin, matkustusbudjettiin, reservijoukkueen toimintaan, U17-joukkueen toimintaan, valmennukseen ja taustoihin. Yritämme panostaa myös olosuhteisiin. Merkittävin kohde on stadionhanke, AC Oulun urheilutoimenjohtaja Markus Heikkinen luettelee.

-?Kasvaneet tulot luonnollisesti edesauttavat toiminnan pyörittämistä ja mahdollistavat lisäpanostukset tiettyihin kohteisiin. Me olemme halunneet satsata valmennukseen ja pelaajapolkuun. Vaikka mediaraha on kasvanut, niin samalla kuitenkin on muistettava suuret haasteet yleisön saamisessa takaisin stadioneille. Tällä olisi luonnollisesti taloudellisen vaikutuksen lisäksi iso merkitys tunnelmalle, VPS:n puheenjohtaja Timo Harri puolestaan toteaa.

Hakan toimitusjohtajan Olli Huttusen mukaan Valkeakoskella rahat menevät pelaajabudjettiin ja seuran rakenteisiin.

-?Puhutaan verrattain merkittävästä summasta kun muistelee kymmenen vuoden taakse, jolloin se oli aika marginaalinen. Kehitämme seuraa koko ajan. Kun jostain tulee pikkuisenkin lisää rahaa, pyrimme siirtämään sitä pelaajabudjettiin, mutta mahdollisuuksien mukaan myös toimistoon, vaikka toimimme edelleen pienellä henkilöstöllä.

Hakan tavoitteena on selvitä tulevinakin vuosina Euroopan kentille, mitaleille ja voittaa jopa mestaruus, jonka seurauksena se saisi logonsa päälle tähden kymmenen Suomen mestaruuden merkiksi.

Seura nousi takaisin liigaan neljä vuotta sitten, joten Huttunen ymmärtää Veikkausliigan kasvavien rahojen merkityksen myös Ykkösen seurojen näkökulmasta. Se on iso houkutin, jolla voi olla positiivisia vaikutuksia, mutta myös ongelmia.

-?Kuilu sarjojen välillä kasvaa. Siinä on mahdollisuus, mutta myös riskinsä. Kun noustessa saa tällaisen tuoton ja alkaa rakentaa jokapäiväisen budjetin sen mukaan, voi pudotessa tulla ongelmia. Tai sitten putoamista pyritään välttämään kaikin mahdollisin keinoin.

Englannissa, jossa kuilu Valioliigan ja Championshipin välillä on aivan valtava, maksetaan putoajille ns. laskuvarjorahaa, mikä auttaa, mutta eriarvoistaa puolestaan toista sarjatasoa.

Suomalainen jalkapallo elää liikaa kädestä suuhun. Osittain pakon sanelemana, mutta osin myös siksi, että strategiat ovat aivan liian lyhytaikaisia.

-?Mennään vähän tuuliviirinä, yksi jalkapallopomo sanoo nimettömänä.

Välillä pitäisi tehdä päätöksiä, jotka eivät juuri sillä hetkellä palvele toimintaa parhaiten, mutta jotka pidemmällä aikavälillä toisivat enemmän takaisin.

-?Nyt pitäisi löytyä energiaa toiminnan kehittämiseen. Tämä on aika monille selviytymistaistelua. Paremman mediasopimuksen pitäisi helpottaa sitä, että seurat voisivat miettiä muutakin kuin että mistä saadaan rahaa seuraavaan laskuun, Veikkausliigan hallituksen varapuheenjohtajana toimiva Raimo Sarajärvi sanoo.

Sarjassa on kuitenkin kahden tai kolmen kerroksen väkeä, ja erilaisia järjestelyjä, joilla toimintaa pyöritetään.

Osassa seuroja valmentajalla on excel-taulukko ja sentilleen määritellyt taloudelliset raamit.

IFK Mariehamnissa ei tarvitse suuremmin pähkäillä, mitä lisätuloilla tehdään.

-?Se tarkoittaa, että pelaajabudjettimme voi olla samaa tasoa 2023 kuin edellisellä kaudella. Jos emme olisi saaneet tätä ylimääräistä rahaa, olisimme joutuneet alentamaan pelaajabudjettiamme, seurajohtaja Peter Mattsson vastaa rehellisesti.

Hongassa, jossa omistaja Färid Ainetdinin mielessä on joukkueen menestyksen lisäksi koko Tapiolan urheilukeskuksen kehittyminen ja stadionhanke, urheilujohtoa ohjaa seuran viisivuotisstrategia.

Honka ottaa seuraavan askeleen, jos Mankkaalla näyttää joskus tältä. Kuva: Arkkitehtitoimisto HKP

Petri Vuorisella on Hongan urheilujohtamisen lisäksi kokemusta VPS:n valmentajana, joten hän ymmärtää erilaiset lähtökohdat.

-?Nämä rahat varmistavat alakulon jälkeen ainakin sen, että seurat pystyvät ylläpitämään aiemman tason. Mutta kun pienemmät seurat pystyvät nostamaan palkkatasoa, ja jos rekrytoinnit onnistuvat, sen pitäisi silloin nostaa joukkueiden pelillistä tasoa ja parantaa koko sarjan peliä, Vuorinen arvelee.

Raha antaa turvaa, ja Vuorinen toivoo, että jonkinlainen siivu laitettaisiin seuroissa muuhun kuin pelaajiin.

-?Jokin seura pystyisi hankkimaan vaikkapa henkilöstölleen työkaluja, joista on aiemmin pitänyt pihistellä.

Hänen nähdäkseen uusi tilanne olisi otollinen sille, että seurat pohtisivat ylipäätään strategioitaan ja laittaisivat niitä uusiksi.

Hongan, HJK:n tai SJK:n suunnasta on totta kai helpompi sanoa, mikä on lisärahan järkevää käyttöä, mutta toisaalta ne ovat onnistuneet luomaan sellaiset seurarakenteet, joissa ei olla tiukasti media- tai solidaarisuusrahan varassa.

-?Ei se raha tajuntaa räjäyttävää ole, kun puhutaan palkoista. Mutta on se sellainen raha, että pitäisi uskaltaa tehdä nuorten pelaajien kanssa pidempiä sopimuksia, jotta heidät voisi myöhemmin mahdollisesti myydä. Niin ei voi mennä, että ostetaan yksi tai kaksi pelaajaa. Siihen se raha äkkiä katoaa, Sarajärvi sanoo.

Lisäraha on helpottanut akatemiatoimintaan panostamista, sanoo SJK:n Raimo Sarajärvi. Kuva: Timo Aalto

Hän pitää tärkeänä, että nuoret uskaltaisivat heittäytyä paremmin uraansa nykyistä pidempien sopimuksien avulla. Sopimukset vaativat alkupääomaa.

-?Emme me 2014 tai 2015 voineet laittaa 700?000 euroa vuodessa akatemiatoimintaan. Tämä on yksi sellainen raha, joka sen mahdollistaa. Nyt kun katsoo pelaajiamme, kaksi kolmasosaa on tullut akatemian kautta edustusjoukkueeseen.

- Nuoriin panostamalla on mahdollista saada tuottoja pelaajamyyntien kautta takaisin. Sitä kautta aletaan päästä kiinni rahoihin, joihin emme ole ennen päässeet. Syntyy hyvä kierre, Sarajärvi visioi.

Joku KTP ei voi haaveilla edes 700?000 euron budjetista edustusjoukkueeseensa, mutta saman logiikan pitäisi silti toimia myös pienemmässä mittakaavassa. Siinä missä HJK, SJK, Honka tai KuPS myyvät pelaajansa ulkomaille, pienemmät seurat myisivät pelaajiaan niille.

Vaikka toimintaympäristöissä ja -logiikassa on eronsa, se että pienemmät seurat toimivat kädestä suuhun -periaatteella, on kuitenkin enemmän seuraus kuin syy.

Pienuus ei ole riittävä selitys vuodesta toiseen kitkuttelulle ja lyhyelle jänteelle, koska Suomen hyvinvoivat seurat ovat Euroopan tasolla lilliputteja.

Silti nekin ovat tulleet tulokseen, että pitkäkestoisinta tuottoa ja arvoa saa sijoittamalla käytettävissä olevaa rahaa seuran kestäviin rakenteisiin.