Kuva: Ville Honkonen

Yhä useampi suomalainen nuuskaa. Vilma Honkonen ryhtyi nuuskaamaan 19-vuotiaana tehostaakseen fitness-dieettiä. Terveyshaitat pakottivat hänet lopettamaan, mutta helppoa se ei ollut.

Vilma Honkonen kaivoi purkista pienen haisevan tyynyn etusormen ja peukalon väliin.

Hyi olkoon, hän mietti.

Haju kuvotti, mutta ylähuulen alle se piti jytkäyttää. Niinhän kaveritkin tekivät.

Porautuminen alkoi heti. Tuntui kuin ylähuulen alapinta ja ikenet olisivat olleet tulessa. Sitä kutsutaan "sätimiseksi".

Vain kymmenissä sekunneissa nikotiini imeytyi suun limakalvoilta verenkiertoon. Se "iski kuin nyrkki".

- Tuli hirveä vapina ja kylmä hiki. Oksetti, mutta en oksentanut, Honkonen kertoo.

Hän otti nuuskan pois. Olo oli hirveä, järkyttävä. Eihän tässä ollut mitään järkeä.

Pian hän laittoi uuden nuuskatyynyn huulen alle.

Oululainen Honkonen oli 19-vuotias kokeillessaan nuuskaa ensimmäistä kertaa. Hän jäi koukkuun kuudeksi vuodeksi.

Nuuskan käyttäminen Suomessa on yleistynyt voimakkaasti 2000-luvun aikana. Yleisintä nuuskaaminen on yhä 20-34-vuotiailla miehillä, joista 12 prosenttia kertoi nuuskaavansa päivittäin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2020 tilastoista.

Huolestuttavaa on se, että etenkin nuuskaa käyttävien tyttöjen ja nuorten naisten määrä on noussut merkittävästi. Vielä vuonna 2009 vain kolme prosenttia ammattikoulun 1. tai 2. luokkaa käyvistä tytöistä käytti nuuskaa päivittäin tai satunnaisesti. Vuonna 2021 lukema oli jo 15 prosenttia. THL:n tilastoissa 20-34-vuotiaiden nuuskaavien naisten osuus kaksinkertaistui vuoden 2020 aikana.

Nuuskaa käyttävä nuori nainen ei ole enää harvinaisuus, vahvistaa EHYT ry:n asiantuntija Saija Himanka. Ilmiön syy on hänen mukaansa selvä: irtonuuska on muuttunut pusseiksi ja tylsät nuuskapurkit pirteiksi ja pastellinvärisiksi, trendikkäiksi tuotteiksi.

- Niitä markkinoidaan somessa suoraan naisille ja tytöille, Himanka sanoo.

Näin sanoo myös THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen. Sinä missä nuuskaaminen liitettiin vielä 15 vuotta sitten lähinnä joukkueurheiluun ja etenkin jääkiekkoon, nykyään käyttäjien profiili on monimuotoisempi.

- Viime vuosina on nähty, että nuorten naisten ja tyttöjen nuuskankäyttö on yleistynyt, Ruokolainen sanoo.

Samalla tupakointi on pääsääntöisesti kuitenkin vähentynyt. Tiedossa ei ole, miten moni entisistä tupakoijista on vaihtanut nuuskaan.

Nuuskapurkit eivät enää kuulu Vilma Honkosen arkeen. Kuva: Ville Honkonen

Suomessa nuuskan myynti on kielletty lailla. Vilma Honkonen, kuten moni muukin, kävi hakemassa omat nuuskansa 150 kilometrin päästä Ruotsin Haaparannasta, josta sitä saa tuoda Suomeen omaan käyttöön kilon verran päivässä.

Honkosen ensimmäinen nuuskakokeilu tapahtui vuonna 2017.

Nuori nainen oli joskus maistanut tupakkaa, nuuskaa ei koskaan, mutta nyt hän oli päättänyt ryhtyä nuuskaajaksi ja käynyt tätä varten reissussa Ruotsin puolella.

Miksi ihmeessä hän halusi aloittaa?

Vuonna 2017 Honkonen oli 19-vuotias fitness-urheilija, joka oli juuri aloittanut puoli vuotta kestävän kisadieetin. Piti noudattaa tarkkaa ruokavaliota ja unohtaa herkut. Honkonen oli kuullut, että nuuskasta voisi olla hyötyä nälän ja napostelunhimon sietämisessä.

Kisadieetin jälkeen pahan tavan piti jäädä historiaan. Toisin kävi.

Aluksi Honkonen käytti nuuskaa lähinnä ruokailun jälkeen. Hiljalleen ylähuuli pullotti myös hampaidenpesun jälkeen, sitten myös treenatessa. Purkki kulki mukana treeni- tai käsilaukussa, minne tahansa Honkonen menikin.

Hän ymmärsi, ettei käyttämisessä ollut mitään järkeä, mutta mitäs sitten? Valtaosa kavereistakin käytti. Oli kivaa käydä porukalla ostoksilla Ruotsissa.

Koukuttuminen tapahtui salakalavasti. Jo kuukauden jälkeen Honkosella meni päivässä purkillinen mietoa nuuskaa.

Dieetti päättyi, nuuskaaminen ei.

Honkonen koki, että nuuska todella vähentää ruokahalua. Hän piti sitä fitnessiä ajatellen vain hyvänä asiana. Suun terveyden ongelmat alkoivat kuitenkin jo näkyä.

- Jos huomasin, että huuleen oli tullut haava, niin iski paniikki, että se olisi suusyöpä ja että nyt käyttäminen pitää lopettaa. Kun haava parani, niin nämä ajatukset unohtuvat, Honkonen sanoo.

Tilanne oli täysin ristiriitainen. Samalla, kun nuori nainen yritti syödä mahdollisimman terveellisesti ja pohti ruokavalionsa sokerin määrää ja laatua tarkkaan, lounaan jälkeen nuuska livahti taas "yläpeltiin".

Noin vuoden käyttämisen jälkeen Honkonen vaihtoi vahvempaan nuuskaan, pääasiassa suomalaisille suunnattuun Oden'siin eli "denssiin". Se aiheutti aluksi samanlaisia vavistuksia kuin miedompi vuotta aiemmin.

Honkonen mietti, ettei tässä edelleenkään ole mitään järkeä.

Pian keho taas tottui, eikä osannut olla ilman.

Honkosen mukaan kukaan ei kummastellut sitä, että nuori nainen käyttää nuuskaa. Jotkut ihmettelivät lähinnä sitä, että pienikokoinen ihminen käyttää vahvaa "denssiä".

Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Saija Himangan mukaan ilmapiiri nuuskaamisen suhteen on muuttunut 2000-luvulla merkittävästi. Nuuskaamisesta on tullut yleisesti hyväksyttävämpää kuin tupakoinnista. Sitä perustellaan muun muassa sillä, ettei nuuskaamisesta aiheudu haittaa muille ihmisille.

- On työnantajia, jotka antavat lisää palkkaa siitä, jos työntekijä siirtyy tupakasta nuuskaan tai nikotiinipusseihin, kun hän ei enää tarvitse tupakkataukoja, Himanka sanoo.

Sosiaalisessa mediassa avoimesti kokemuksistaan kertonut Vilma Honkonen ei missään nimessä suosittele nuuskaamisen aloittamista kenellekään. Kuva: Ville Honkonen

Nuuskan ohella nosteessa ovat nykyään myös nikotiinipussit. Ne ovat noin kuusi vuotta sitten Ruotsissa markkinoille tulleita nikotiinituotteita. Maksimissaan neljä milligrammaa nikotiinia sisältäviä nikotiinipusseja voi Suomessa ostaa kaupoista itsehoitolääkkeeksi. Myyntilupa on vain yhden valmistajan tuotteilla.

Yli neljä milligrammaa nikotiinia sisältävät annospussit luokitellaan Suomessa reseptilääkkeiksi. Niiden tuominen Suomeen on lääkerikos.

Vuonna 2021 tulli teki hieman yli 800 nikotiinivalmisteiden haltuunottoa. Vuonna 2020 määrä oli päälle 900, mutta vuonna 2019 alle 20.

Toisin kuin nuuska, nikotiinipussi ei sisällä tupakkaa. Himangan mukaan juuri nikotiinipusseja markkinoidaan nykyään erityisesti nuorille ja naisille. Ne ovat usein vahvasti maustettuja ja tuoksuvat esimerkiksi purukumille, mansikalle tai ananakselle. Markkinoinnissa väitetään, etteivät ne värjää hampaita.

- Koska ne ovat meillä lääkelain alla, niin niitä mainostetaan terveystuotteina, vaikka ne eivät mitään terveystuotteita ole, Himanka sanoo.

Houkuttelevatko petolliset pussit jopa sellaisia nuoria, jotka eivät koskaan olisi alkaneet polttaa, käyttää sähkötupakkaa tai nuuskaamaan?

- Jotkut nuoret voivat käyttää sitä tupakoinnin korvikkeena, mutta olettaisin, että osa porukasta voi aloittaa nikotiinituotteiden käyttämisen myös nikotiinipusseista, THL:n Ruokolainen arvioi.

Himangan mukaan Ruotsissa kiellettiin vastikään nikotiinipussien mainostaminen sosiaalisessa mediassa alle 21-vuotiaille.

Nikotiinipusseissa kenties viheliäisintä on, ettei niiden terveysvaikutuksia ole vielä tutkittu, vaikka niistä on tullut hyvin suosittuja. EU-maista vain Ruotsissa on luvallista myydä nuuskaa, mutta monessa EU-maassa myydään jopa Oden'sia enemmän nikotiinia sisältäviä nikotiinityynyjä.

Vilma Honkonen on käyttänyt myös nikotiinipusseja, mutta hänen pääpaheensa oli nuuska.

Loppuvuodesta 2022 hän pääsi siitä eroon. Honkonen oli flunssakierteessä. Hän kärsi korkeasta leposykkeestä sekä jopa rytmihäiriöistä ja kävi niiden takia lääkärissä.

Alkutalvesta Honkonen oli ajamassa yksin Oulusta kohti Leviä. Ajokeli oli surkea ja vaati keskittymistä. Se olisi helpompaa nuuska huulessa, Honkonen mietti. Hän nappasi puolitäydestä nuuskapurkista denssin huuleen.

Syke singahti ylös. Honkonen pelkäsi ajavansa ojaan.

Taas kerran hän mietti, ettei tässä ole mitään järkeä. Mutta nyt ajatus kolahti vahvemmin kuin koskaan. Nuuskaaminenhan on vaarallista, hän tajusi.

Syke ei laskenut millään. Yöllä Honkonen heräsi rytmihäiriöihin. Hän muisti lääkärin sanat: kokeile, mitä tapahtuu, jos lopetat nuuskan.

Hän kokeili. Vieroitusoireita ei parissa päivässä ilmennyt, ehkä ne jäivät flunssaoireiden alle. Ei tehnyt enää edes mieli. Rytmihäiriöt helpottivat.

Kokeilun tulos oli selvä. Honkonen päätti lopettaa kokonaan.

Fakta

Nuuskan käyttö vaikuttaa yleisterveyteen, edistää sydän- ja verisuonisairauksia sekä tyypin 2 diabetesta, nostaa verenpainetta sekä muun muassa altistaa suu-, ruokatorvi- ja mahasyövälle.

Nuuska sisältää yli 2?500 kemikaalia, joista lähes 30 on syöpää aiheuttavia. Nuuskaaminen näyttää lisäävän syöpädiagnoosin jälkeistä kuolleisuutta erityisesti eturauhassyövässä, joka on miesten yleisin syöpä.

Tavallisin nuuskan aiheuttama terveyshaitta on nuuskaleesio eli suun paikallinen limakalvovaurio. Se näkyy vaaleana tai harmahtavana, ryppyisenä ja paksuuntuneena kohtana paikassa, jossa nuuskaa useimmiten pidetään.

Nuuskaajan hampaat värjäytyvät ja kuluvat helposti. Ienrajat vetäytyvät sekä syöpyvät ja hampaiden kiinnityskudokset löystyvät. Bakteerit kiinnittyvät vaurioituneisiin kohtiin. Siksi nuuskaajan hengitys usein haisee.

Jos raskaana oleva nainen käyttää nuuskaa, ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa. Äidin nuuskaaminen näyttää lisäävän riskiä lapsen pienikokoisuudelle- ja painoisuudelle ja kuolleena syntymiselle. Huuli- tai suulakihalkiot saattavat olla yleisempiä. Nuuskaavien äitien lapsilla näyttää olevan suurempi riski vastasyntyneen hengityskatkoksille.

Nuuskan nikotiini imeytyy äidinmaitoon ja säilyy siinä pitkään, jopa 12 tuntiin asti.

Äidin nuuskaaminen näyttää haittaavan lapsen sydän- ja verisuoniterveyttä. Nuuskalle altistuneilla lapsilla on havaittu jo 5-6-vuotiaana korkeampi verenpaine kuin muilla samanikäisillä. Lisäksi heillä on havaittu valtimoverisuonten seinämien jäykistymistä.

Nikotiininuuska ei sisällä tupakkaa, mutta se ei ole vaaratonta, vaan voi aiheuttaa terveyshaittoja, koska se sisältää usein runsaasti nikotiinia.

Nuuskan käyttäjille kehittyy useimmiten voimakkaampi nikotiiniriippuvuus kuin tupakoitsijoille.

Pitkään jatkunut nuuskaaminen suurentaa ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Lähteet: Terveyskirjasto, THL

Vieroitusoireet iskivät muutaman viikon kuluttua, kun flunssa oli parantunut.

Pinna paloi helposti esimerkiksi salilla, jos kyykkääminen ei sujunut. Vika oli painoissa, ei hänessä.

Vaikeinta oli kuitenkin tapariippuvuudesta irti pääseminen. Ajatus treenaamisesta ilman huulessa pullottavaa pussukkaa tuntui vieraalta. Ja miten ruoan jälkeen pärjäisi ilman?

Purukumia ja pastilleja kului läjäpäin. Etenkin purkasta on ollut apua. Se on nyt korvannut nuuskan.

Lopettamisen jälkeen hän on käyttänyt kerran ollessaan viihteellä. Kokemus oli inhottava ja hän pelkäsi, että rytmihäiriöt alkaisivat taas.

Vieroittautuminen on edelleen kesken.

- Kyllä se käy vielä muutaman kerran päivässä mielessä. Osin sen vuoksi, että valtaosa ympärillä olevista ihmisistä käyttää, hän sanoo.

Saija Himangan mukaan nuuskankäyttö on Suomessa yleisintä maan länsirajalla, Hän nostaa erikseen esille Vaasan seudun, Tornion ja Lapin. Seuraavana listalla saattaisi olla Oulu.

Vilma Honkonen on huomannut rytmihäiriöiden helpottaneen ja ienten parantuneen nuuskankäytön lopettamisen jälkeen. Kuva: Ville Honkonen

Pikaisen laskutoimituksen mukaan Vilma Honkonen ehti vajaan kuuden vuoden aikana käyttää nuuskaan noin 6?000 euroa. Arvio vetää naisen hiljaiseksi.

Haastattelua edeltäneenä päivänä hän oli käynyt hammaslääkärissä. Lääkäri oli huomannut ikenissä jälkiä niillä kohdilla, joissa Honkonen yleisimmin nuuskaa piti. Ikenet olivat myös hieman vetäytyneet.

Ikenet tuntuvat jo paremmilta kuin neljä kuukautta sitten. Silloin niissä oli Honkosen sanoin "rypyläpinta", joka on nyt lähtenyt pois.

Rytmihäiriöitä tulee joskus, mutta paljon harvemmin kuin nuuskatessa. Lepo- ja treenisykkeet ovat laskeneet 20?30 lyönnillä. Sen huomaa etenkin silloin, jos jokin asia ahdistaa ja syke alkaa nousta. Olotila ei tunnu enää sietämättömältä.

Honkonen myöntää, ettei hän olisi varmaan lopettanut, jos rytmihäiriöitä ei olisi ilmennyt.

- Pohja-ajatuksenani oli, että lopetan viimeistään silloin, jos joskus käy niin onnellisesti, että tulen raskaaksi. Tällaisen painavamman syyn se vaati.

Nykyään nuuska haisee hänestä kuvottavalta. Niin se teki myös yläasteella, jolloin hän törmäsi nuuskaan ensimmäistä kertaa. Silloin sitä käyttivät vain pojat ja hän oli varma, ettei koskaan edes kokeilisi.

Vilma Honkonen ei usko, että olisi koskaan alkanut käyttää nuuskaa, jos sitä ei olisi saanut pusseissa. Kuva: Ville Honkonen

Mitä uusille nikotiinivillityksille pitäisi sitten tehdä?

Suomessa tavoitellaan sitä, että korkeintaan viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttäisi tupakka- ja ei-lääkinnällisiä nikotiinituotteita vuoteen 2030 mennessä. Toistaiseksi nikotiinipussit eivät ole mukana tavoitteessa, sillä ne luokitellaan lääkeaineiksi. Niin ikään nuorten keskuudessa suosiotaan kasvattaneet nikotiinipitoiset sähkösavukkeet sen sijaan ovat tavoitteen piirissä.

Saija Himanka epäilee ja pelkää, että vuosikymmenen aikana Suomeen alkaa saapua entistä enemmän supervahvoja nikotiinipusseja. Himangan mukaan esimerkiksi Englannissa on pusseja, jotka sisältävät jopa 200 milligrammaa nikotiinia grammaa kohden ? eli lähes 10 kertaa "denssiä" enemmän.

- Tallinnassa ne ovat aiheuttaneet nikotiinimyrkytyksiä ja jopa teho-osastojaksoja, Himanka sanoo.

Myös Venäjällä liikkuu supervahvaa nuuskaa ja nikotiinipusseja. Himanka uskoo, että jos Suomen ja Venäjän raja joskus vielä aukeaa, niin tuotteita tulee Suomeen myös idästä.

- Suomalaiseen nuuskakulttuuriin kuuluu ajatus siitä, että mitä vahvempaa, sen parempaa, Himanka sanoo.

Vilma Honkonen on huomannut, että nikotiinipusseja pidetään ainakin joissain piireissä parempana vaihtoehtona pussinuuskalle. Ihan kuten pussinuuskaa alettiin pitää parempana vaihtoehtona irtonuuskalle.

- En olisi koskaan alkanut käyttää nuuskaa, jos pusseja ei olisi ollut. Löysää [irtonuuskaa] en ole koskaan kokeillut. Se on niin ällöttävää, Honkonen sanoo.