Lotta Harala palasi pitkältä kilpailutauolta heti loistavassa vireessä. Hän on harjoitellut kovaa myös kuntoutumisjaksonsa aikana. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Sitkeästä loukkaantumisesta kärsinyttä Lotta Haralaa pidettiin jo menetettynä urheilijana. Sitten hän palasi ryminällä 2,5 vuoden kilpatauolta. Nyt hän kertoo, mikä mahdollisti ihmepaluun.

Lotta Haralan pitkä painajainen päättyi lauantaina 14. tammikuuta 2023 Tampereella.

Piinaavasta säärivammasta kärsinyt juoksija oli lähtöviivalla ensimmäistä kertaa lähes 2,5 vuoteen - ja yllätti kaikki.

Menetettynä urheilijana pidetty 30-vuotias aituri pinkoi suureksi yllätykseksi heti paluukisassaan 60 metrin aitojen ennätyksensä 8,12.

- Tämä on vasta alkua, Harala hehkutti tuoreeltaan ja oli oikeassa.

Viikkoa myöhemmin Haralan ennätys kirjattiin aikaan 8,00.

Näin kovia tuloksia tuskin kukaan osasi odottaa. Jo hallikauden näytöillään Harala on osoittanut olevansa kovempi urheilija kuin ulkopuoliset osasivat kuvitella.

Hänen ihmepaluunsa vaatii tarkempaa selitystä. Miten on mahdollista, että 30-vuotias urheilija nousee pohjattoman syvästä kuopasta ja on heti parempi kuin koskaan aiemmin?

Lotta Harala on tällä hallikaudella parantanut 60 metrin aitojen ennätystään jo reilusti. Kuva hallikisoista Tampereelta helmikuun alusta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Lotta Harala ei enää kontrolloi syömisiään entiseen tapaansa. Se on vapauttanut energiaa muuhun elämiseen. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Harala istahtaa haastateltavaksi kauneusstudiolla Tampereella. Hän huokuu iloa ja positiivista energiaa.

- Minulla on pitkästä aikaa sekä henkisesti että fyysisesti erittäin hyvä olla itseni kanssa, Harala sanoo iloisena.

Hän on matkalla kansikuvauksiin mutta aikoo sitä ennen kertoa, miten pääsi yli tähänastisen elämänsä syvimmästä aallonpohjasta. Kurimuksesta, jonka aikana hänen oli pakko miettiä sitäkin vaihtoehtoa, että urheilu-ura on sääriluun rasitusmurtuman takia ohi.

Otetaan kuitenkin ensin lyhyt kertaus Haralan synkästä kierteestä. 2,5 vuoden aikana Haralan elämään on mahtunut yksi piristeaineesta johtunut lyhyt kilpailukielto, valmentajanvaihtoja, jalkaleikkaus vuonna 2021 ja raastavaa kuntoutusta kuukausi toisensa perään.

- Tämä kaikki veti minut pohjalle, Harala myöntää.

Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Nyt, Haralan valmistautuessa Istanbulin EM-hallikisoihin, hän uskaltaa jo sanoa, ettei olisi 30-vuotiaana henkisesti ja fyysisesti elämänsä kunnossa ilman kohtaamiaan vaikeuksia. Vastoinkäymisten seurauksena hänen ajattelutapansa nimittäin muuttui totaalisesti.

- Aiemmin minua ohjasi epäonnistumisen pelko. Minulla oli valtava kontrollin tarve ja olin suorituskeskeinen. Nyt urheilen ja elän muutenkin elämää puhtaasta ilosta, kiitollisuudesta ja vapautuneisuudesta. Se on muuttanut aivan kaiken, Harala kertoo.

Haralan ihmenousun ja henkisen kasvun taustalta löytyy kaksi suurta oivallusta. Ensimmäinen niistä tapahtui sattumalta juuri silloin, kun aiturin uupumus oli pahimmillaan.

- Minulla on ollut syömishäiriökäyttäytymistä yli kymmenen vuoden ajan. Syömistä kontrolloimalla olen hakenut hallinnan tunnetta elämääni. Sitten yhdessä vaiheessa en vain jaksanut enää välittää. Söin mitä edestäni löysin ja huomasin, ettei mitään pahaa tapahdu. Päinvastoin - palauduin paremmin, Harala kertoo.

- Se vapautti valtavasti energiaa urheiluun, koska enää kaikki voimavarani eivät kuluneet syömisen suunnitteluun. Söin puolisoni Matiaksen tekemiä aivan tavallisia ruokia, joita ei ollut punnittu ja makrojen mukaan laskettu juuri minulle niin kuin aina ennen oli tehty.

Paradoksaalisesti oli siis onnenpotku, että Harala uupui totaalisesti. Muuten aituri ei olisi välttämättä koskaan päässyt eroon koko aikuisiän häntä myrkyttäneestä tavasta.

Harala on oppinut päästämään vapaa-aikanaan irti urheilusta ja rentoutumaan. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Vaikka Harala oli pitkällä kilpailutauolla, hän ei luopunut huippu-urheilijan arjesta. Hän treenasi laadukkammin kuin aiemmin ja palasi kilparadoille kovemmassa kunnossa kuin koskaan. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Toinen Haralan uran ja elämän kannalta merkittävä oivallus on toiminnallisen neurotieteen löytäminen.

Kyseessä on melko vähän tunnettu mutta urheilupiireissä suosiotaan kasvattava hoitomuoto, jolla pyritään esimerkiksi etsimään jokaiselle yksilölle optimaalisia tapoja harjoitella ja palautua.

- Matias on kouluttautunut toiminnallisen neurotieteen valmentajaksi. Hänen kanssaan olemme selvittäneet, mikä on juuri minun hermostolleni oikea tapa latautua niin fyysisesti kuin mentaalisesti, Harala selittää.

Toiminnallisen neurotieteen harjoitteiden avulla Harala kertoo oppineensa rentoutumaan ja päästämään irti urheilusta treenien ulkopuolella.

Toisaalta hän on oppinut valmistamaan itsensä entistä paremmin harjoituksiin sekä fyysisesti että mentaalisesti.

- Minulle ei ole tullut yhtään ohitreeniä sen jälkeen, kun aloin viime kesänä taas kunnolla harjoitella, Harala kertoo.

Jos edellä kerrottu kuulostaa jonkun korvaan erikoiselta, Harala ei välitä. Ei enää. Vielä muutama vuosi sitten hän olisi murehtinut sitä aivan liikaakin.

- Olen löytänyt itsevarmuuden tehdä asioita omalla tavallani. Ennen mietin jatkuvasti, mitä muut ajattelevat minusta ja tekemisistäni. Viime vuosina olen ymmärtänyt, etten voi muuta kuin tehdä parhaani ja elää omien arvojeni mukaisesti. Pitivät muut siitä tai eivät, Harala sanoo.

Lotta Harala tähtää Pariisin 2024 olympialaisiin. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Harala myös myöntää olleensa aiemmin kateellinen kilpakumppaneilleen. Sekin kulutti.

- Kunnianhimoni nosti minussa kateuden tunteita niitä ihmisiä kohtaan, jotka ylsivät saavutuksiin, joita itse tavoittelin. Mietin, että minä olen tehnyt väärin, kun en ole pystynyt samaan, Harala sanoo.

Hän sanoo päässeensä irti kateuden tunteista.

- Aloin pohtia, että miksi tunnen näin? Eihän se ole minulta pois, jos joku muu menestyy. Nyt olen muiden onnistumisista aidon ja vilpittömän onnellinen.

Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Harala on siitä harvinainen suomalaisurheilija, että hän onnistunut tuotteistamaan urheilijabrändinsä ja tienaamaan sosiaalisen median avulla ison osan elannostaan.

Kahden ja puolen vuoden kilpailutauko ei kuitenkaan tehnyt hyvää bisnekselle.

- Taloudellisesti minulla on ollut todella vaikeita vuosia. Minulla ei ollut voimavaroja tehdä enempää yhteistöitä sosiaalisessa mediassa vaan halusin panostaa kaiken energiani kuntoutumiseen. Se oli riski, aituri myöntää.

Jos Haralan paluu olisi vielä viivästynyt, rahatilanne olisi käynyt jo kestämättömän tukalaksi.

- Oltiin jo siinä pisteessä, että kaupan kassalla jouduin nopeasti tarkistamaan puhelimella verkkopankista, että onko minulla varaa näihin ostoksiin. Rahatilanteen miettiminen stressasi paljon, Harala myöntää.

Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Aiturin rahahanat menivät kiinni yksi toisensa jälkeen. Suuresta suosiosta aiemmin nauttinut Harala sai loukkaantumiskurimuksensa aikana konkreettisesti huomata, etteivät ulkopuoliset uskoneet hänen enää palaavan huipulle.

- En esimerkiksi saanut mitään taloudellista tukea enää viime vuonna. Ymmärrän toki asian, ja näin sen pitää ollakin, Harala sanoo.

Yrityksetkään eivät olleet enää kiinnostuneita yhteistyöstä kilpakentiltä kadonneen pika-aiturin kanssa.

- Aiemmin olin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että yhteistyökumppanit olivat minuun yhteydessä, mutta yhtäkkiä tulikin aivan hiljaista. Tietysti ymmärrän senkin, ettei 30-vuotias, kahden vuoden kisatauolla loukkaantumisen takia oleva urheilija ole hyvä tuote myytäväksi, Harala myöntää.

Lotta Harala vuonna 2016 Ruotsi-ottelussa. Kuva: Jukka Ritola

Enää Harala ei mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hänen itseluottamuksensa on kohonnut. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Siitä Harala yllättyi itsekin, etteivät muiden ihmisten epäilyt lannistaneet häntä lainkaan.

- Olen oppinut itsestäni, että osaan olla periksiantamattomampi ja itsevarmempi kuin tiesinkään. Se, että pystyn 2,5 vuoden tauon jälkeen juoksemaan tällä tasolla, on peräisin vahvasta itseluottamuksesta.

- Tämä saattaa kuulostaa imelältä, mutta tiesin, että palaan vielä takaisin ja että minussa on vielä lunastamatonta potentiaalia.

Puheet potentiaalista eivät ole sanahelinää. Sen Harala on jo hallinäytöillään osoittanut.