Kuva: Reuters

Ennen sotaa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tunnettiin pilailevana ja kujeilevana miehenä. Sitä miestä ei enää ole. Sota tunnetusti vaikuttaa sotaa käyvän maan johtajaan rajusti, huomauttaa sotilaspsykologian dosentti.

Solmio oli riisuttu, valkoisen kauluspaidan ylimmät napit ovat auki. Puhelimensa kameralle puhuvan presidentin kasvoilla näkyi epäusko, jopa viha.

- Putin on julistanut sodan Ukrainalle ja koko demokraattiselle maailmalle. Hän haluaa tuhota minun maani, meidän maamme, kaiken sen, minkä me olemme rakentaneet, kaiken sen, minkä puolesta me elämme. Minä osoitan nyt sanani kaikille ukrainalaisille ja erityisesti ukrainalaisille sotilaille: te olette urheita, murtumattomia, te olette ukrainalaisia.

Volodymyr Zelenskyin äänensävy oli tiukka, eikä hän juuri vetänyt henkeä lauseidensa välissä.

Oli varhainen aamu 24. helmikuuta 2022. Venäjä oli jo iskenyt ohjuksin Kramatorskiin, Kiovaan ja Harkovaan. Pian sen panssarivaunut ylittäisivät rajan Valko-Venäjän puolelta ja käynnistyisi yksi lähihistorian suurimmista maahyökkäyksistä.

Volodymyr Zelenskyi puhui ukrainalaisille puhelimensa kameran kautta pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kuva: Ukrainian Presidential Press Service via REUTERS

Ukrainan presidentinhallinnon julkaisema kuva hallituksen, puolustussektorin ja talousväen hätäkokouksesta hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022. Kuva: Ukrainian Presidential Press Service via REUTERS

Vielä yön aikana Zelenskyi oli yrittänyt soittaa suoraan Venäjän presidentille Vladimir Putinille, mutta vastauksena oli hiljaisuus.

Zelenskyi oli valittu presidentiksi, koska hän lupasi rauhaa. Nyt hänen tehtäväkseen oli tullut johtaa Ukrainan kansan puolustustaistelua, jossa vastassa oli vihollinen, jota pidettiin yleisesti maailman toisiksi suurimpana sotilasmahtina.

Zelenskyi tiesi, että se oli hengenvaarallinen tehtävä. Venäjä halusi lopettaa aloittamansa sodan nopeasti ja se vaati Kiovan laillisen hallinnon eliminointia.

Päivän edetessä Venäjän armeija pudotti maahanlaskujoukkoja luoteispuolella sijaitsevalle Hostomelin sotilaslentokentälle. Pihkovan tukikohdasta lennätetyt 76. ilmarynnäkködivisioonan laskuvarjojääkärit olivat Venäjän armeijan eliittisotilaita. Jos vihollinen saavuttaisi tavoitteensa, se pystyisi tuomaan valtavasti lisäjoukkoja muutamassa tunnissa Kiovan sydämeen.

On jopa arveltu, että venäläisiin sotilasajoneuvoihin maalatut kirjaimet V, O ja Z olisivat tervehdys Volodymyr Oleksandrovytsh Zelenskyille.

Presidentti ilmoitti pysyvänsä Kiovassa. Hän oli pukenut päälleen maastonvihreän t-paidan, jossa hänet totuttaisiin jatkossa näkemään.

- Myös perheeni pysyy Ukrainassa. Lapseni myös. Minun perheenjäseneni eivät ole pettureita, vaan Ukrainan kansalaisia. Tietojemme mukaan vihollinen on ottanut minut ensisijaiseksi maalitaulukseen, ja perheeni on toiseksi tärkein kohde. Vihollinen haluaa vahingoittaa Ukrainan valtiota likvidoimalla valtion päämiehen.

Zelenskyi osoitti kuuluisalla videolla, ettei ole paennut. - Hyvää iltaa kaikille! Puolueen puheenjohtaja on täällä, presidentin kansliapäällikkö on täällä, pääministeri on täällä, Mihailo Podoljak on täällä ja presidentti on täällä. Me olemme kaikki täällä, Zelenskyi sanoi. Kuva: Ukrainian Presidential Press Service via REUTERS

Tilanne oli niin vakava, että Yhdysvallat tarjoutui kuljettamaan Zelenskyin turvaan.

- En minä tarvitse kyytiä, tarvitsen ammuksia, presidentti vastasi kuivasti Joe Bidenin viestintuojille.

Viimeistään sen repliikin myötä Zelenskyi nousi sota-ajan sankarilliseksi ikoniksi. Presidentiksi, joka ei paennut vihollisen edessä.

Nyt, noin vuosi sodan alkamisen jälkeen, hän johtaa yhä Ukrainan kamppailua vapautensa puolesta. Presidentti Zelenskyillä on kannettavanaan taakka, jollaista monen muun on vaikea ymmärtää.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden isännöi Volodymyr Zelenskyin vierailua Valkoisessa talossa 21. joulukuuta 2022. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters

Johtajan vastuu on lopulta jakamaton, sanoo Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtava tutkija, sotilaspsykologian dosentti Petteri Simola.

- Zelenskyi on koko kansakunnan keulakuva, ja kaikki päätökset henkilöityvät vahvasti häneen. Ne lisäävät kuormitusta merkittävästi - etenkin, jos ne epäonnistuvat.

Toisaalta Simola on sitä mieltä, että Zelenskyin julkiset esiintymiset osoittavat sen, että hän kykenee hallitsemaan stressiä ja sitä painetta, minkä rooli hänelle asettaa.

- Hän on kokenut esiintyjä ja uskon, että sillä on vahvasti vaikutusta. Se ei kuitenkaan poista sitä, että stressi tällaisessa tilanteessa on kova.

Osaltaan presidentti kantaa samaa taakkaa kuin muutkin ukrainalaiset.

Zelenskyi on viettänyt sotavuoden suurimmaksi osaksi erossa perheestään, Olena-vaimosta ja kahdesta lapsestaan. Kyse ei ole ainoastaan turvallisuudesta, vaan myös siitä, ettei hän pidä perhe-elämän viettämistä reiluna samaan aikaan, kun valtava määrä ukrainalaisia on erossa perheistään sodan vuoksi. Miljoonat ovat paenneet ulkomaille ja palvelusikäisiä miehiä on kielletty poistumasta maasta ilman lupaa.

Zelenskyillä on todennäköisesti valtava huoli paitsi perheestään, myös laajemmin koko Ukrainan kohtalosta.

Olena ja Volodymyr Zelenskyi veivät kukkia Ukrainan kaatuneiden puolustajien muistomerkille elokuussa 2022. Kuva: Ukrainian Presidential Press Service via Reuters

Kuolemanpelko on jatkuvasti läsnä sotaa käyvän presidentin elämässä, Simola arvioi. Ukrainalaislähteiden mukaan Zelenskyi on selvinnyt jopa tusinasta salamurhasuunnitelmasta. Lisäksi Venäjä ampuu jatkuvasti ohjuksia Kiovaan.

Vuoden jatkunut sota ja siitä aiheutuva pitkäaikainen stressi vaativat väkisinkin veronsa. Sillä voi olla vahvoja vaikutuksia kehoon ja mieleen, mutta ne ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevat paljon.

Tunne-elämän ongelmat ovat yleisiä. Jännittyneisyys, ärtymys, aggressiivisuus, levottomuus, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat kaikki yleisiä oireita. Johtajan kannalta oleellista on, että stressi vaikuttaa usein myös muistiin, päätöksentekoon ja uneen.

- Päätöksentekokyky heikkenee yleensä. Turvaudutaan erilaisiin peukalosääntöihin ja vaihtoehtoisten toimintamallien ajattelu heikkenee. Stressaantuneina johtajat tulevat helposti itsekeskeisemmiksi eivätkä omaksu niin helposti tiimiensä tai alaistensa näkökulmia, Simola sanoo.

Iso-Britannian entinen pääministeri Boris Johnson käveli Zelenskyin kanssa Kiovassa. Kuva: Ukrainian Presidential Press Service via Reuters

Suomalaisilla on paljon kokemusta siitä, miten sota vaikuttaa maan johtajiin. Presidentti Kyösti Kallion elämäkerturi Kari Hokkanen kutsui Kalliota "talvisodan viimeiseksi sankarivainajaksi", historioitsija Teemu Keskisarja sanoo.

Kallio oli nuorena armottoman kova työmies, joka veti yli kuusikymppisenä vaalikiertueita polkupyörällä. Hän kuitenkin sairastui pahasti jo ennen sotaa.

- Sota-aikana toipilas presidentti sinnitteli yllättävän hyvin tolpillaan, piti vaikuttavia puheita ja hoiti edustustehtävänsä kunnialla.

Kyösti Kallio tutustumassa ilmapuolustukseen joulukuussa 1939. Kuva: IS / Arkisto

Rauhanteon jälkeen Kallio murtui ruumiillisesti ja henkisesti. Hänen kerrotaan sanoneen profeetallisesti, että kuivukoon käteni, joka joutuu allekirjoittamaan valtuutuksen tämän rauhan solmimiseen.

Näin myös kävi. Sota-aika poltti stressaantuneen Kallion loppuun. Presidentti kyynelehti.

"Oireet" johtuivat siitä, että 25?000 suomalaista kuoli, yli 400?000 menetti kotinsa ja kappale kauneinta Suomea jäi Neuvostoliitolle, Keskisarja sanoo.

- En sanoisi, että Kalliolla oli mitenkään huono paineensietokyky. Nykyisin suurhenkilöillä on oikeus murtua ja itkeä, jos heistä leviää nolo somevideo.

Presidentti tervehdyskäynnillä sotilassairaalassa vuonna 1940. Kuva: IS / Arkisto

Myös sotilasjohto kärsi valtavasta stressistä, ylipäällikkö Carl Gustav Mannerheimia myöten. Marsalkka kuitenkin kesti ihmeen hyvin, vaikka oli Keskisarjan mukaan jatkosodan aikaan jo kieltämättä yli-ikäinen ja liian sairas.

- Raihnas vanha paraatiratsu selvitti rutiinilla lukemattomat edustustilaisuudet.

Mannerheim Syvärillä 1943. Kuva: Lehtikuva

Neuvosto­liiton suur­hyökkäyksen aattona hän ei ollut terävim­millään, mutta kesti sittenkin seuraavat hirvittävät viikot.

Keskisarja toteaa, että absoluut­tisella kohtalon­hetkellä asiat asettuivat oikeaan tärkeys­järjestykseen. Mannerheimin valtava elämän­kokemus painoi enemmän kuin fysiikka ja päivän kunto.

Keski­sarjan mukaan Marski oli alkoholin oikein­käyttäjä. Ryypyt eivät sumentaneet hänen arvostelu­kykyään, pikemmin rentouttivat ja piristivät. Kohtuu­käyttö sota-aikana oli ihailtavaa sikälikin, että nuorena Mannerheim oli kamppaillut rotevan viinapirun kanssa huonolla menestyksellä.

Moni muu johtaja ei pystynyt samaan.

- Viinankäyttö lähti toki käsistä lukemattomilla suomalaisilla, saksalaisilla, neuvostoliittolaisilla, amerikkalaisilla. Sille ei voi mitään. "En ole koskaan kuullut sotapäälliköstä, joka olisi raittiusmies", sanoi kenraali Kurt Martti Wallenius, joka talvisodassa sai potkut juopottelun takia, Keskisarja kertoo.

Kenraali Kurt Wallenius (vas.), kenraali Hannes Ignatius ja eversti Armas Arajuuri ruokapöydän ääressä Torniossa helmikuussa 1940. Kuva: SA-kuva

Evoluution myötä ihminen on kehittynyt selviytymään tehokkaasti tilanteista, jolloin täytyy joko taistella tai paeta. Silloin keho vapauttaa erilaisia stressihormoneja. Kilpirauhashormoni nopeuttaa energian käyttöönottoa, endorfiinit vähentävät kivun tunnetta ja kortisoli vähentää allergisia reaktioita.

Pitkittyneessä stressissä keho tuottaa näitä hormoneja jatkuvasti. Se voi johtaa myös erilaisiin fyysisiin ongelmiin, esimerkiksi diabetekseen, liikalihavuuteen ja sydänongelmiin.

Unen heikentynyt laatu ja määrä on myös oma lukunsa, koska sillä on hyvin vahva fysiologiaa rapauttava vaikutus. Se myös heikentää ihon uusiutumiskykyä, mikä saa ihmisen näyttämään väsyneeltä.

- Stressi lievenisi nukkumalla, mutta unen puute vain lisää stressiä. Ihminen ei pysty nukkumaan, kun on ylivirittyneessä tilassa ja vatvoo ajatuksiaan, Simola sanoo.

Presidentti Zelenskyi näytti miettiliäältä vieraillessaan armeijan joukkojen asemissa kesäkuussa 2022. Kuva: Ukrainian Presidential Press Service via Reuters

Usein kuulee myös sanottavan, että stressi vanhentaa ihmistä, ja fysiologisen tutkimuksen valossa näin onkin, Simola sanoo.

Pitkittyneen stressin seurauksena solujen DNA:ta suojaavien telomeerien on todettu lyhentyneen, jolloin solun uusiutumiskyky heikkenee. Tutkimukset osoittavat, että telomeerien lyhentymistä esiintyy monissa ikääntymiseen liittyvissä sairauksissa, mutta vaikeampi kysymys on, ovatko lyhentyneet telomeerit ikääntymisen syy vai seuraus.

- Psyykkisellä puolella voidaan ajatella, että jaksaminen on vähäisempää ja uupuu nopeammin. Ihminen näyttää ja tuntee olevansa ikäistään vanhempi.

Arvovaltainen Time-lehti valitsi Zelenskyin vuoden 2022 henkilöksi hänen henkilökohtaisen rohkeutensa ansiosta. Vaikka jälkikäteen tarkasteltuna Zelenskyin päätös jäädä Kiovaan näyttää luontevalta, ei sitä voi pitää mitenkään itsestäänselvänä.

Esimerkiksi Afganistanin presidentti Ashraf Ghani pakeni maasta Talibanin kolkutellessa pääkaupunki Kabulin portteja vain puoli vuotta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Toisin kuin Venäjä Kiovan, Taliban valtasi Kabulin kohtaamatta juuri lainkaan vastarintaa. Myös yksi Zelenskyin edeltäjä, Viktor Janukovitsh, pakeni Venäjälle Maidan-aukion mielenosoitusten jälkeen 2014.

Zelenskyin rohkeuden vaikutus näkyy myös siinä, mitä ukrainalaiset hänestä ajattelevat. Hän kannatuslukemansa olivat ennen sotaa 38 prosentin lukemissa, mutta joulukuussa 2022 84 prosenttia ukrainalaisista luotti presidenttiinsä, Kiovan sosiologisen instituutin tutkimus kertoi.

Zelenskyin itsestään kuvaamista videoista on tullut presidentin jokapäiväinen tapa. Tällä videolla hän onnittelee sotajoukkojaan lähellä Slovjanskin kaupunkia joulukuun 6. 2022. Kuva: Ukrainian Presidential Press Service via Reuters

Juuri rohkeus on yksi syy siihen, miksi presidentti on menestynyt sotajohtajana niin hyvin kuin on. Se on tarttuvaa ja tarttui ylivoimaiselta vaikuttanutta vihollista vastaan nousseeseen Ukrainan kansaan.

Time-lehdelle antamassaan haastattelussa Zelenskyin avustajat kertovat, että ennen sotaa presidentti oli poikamaista hymyä kantanut käytännön pilailija. Nyt tilalla on kova presidentti, joka kuittaa häntä aiemmin hermostuttaneet tilanteet olankohautuksella.

Volodymyr Zelenskyi tietää ja tiedostaa itsekin, ettei ole enää sama ihminen kuin ennen sotaa. Hän kertoo muuttuneensa ja vanhentuneensa sen seurauksena.

Tai kuten hän itse kuvailee: "Siitä kaikesta viisaudesta, jota en koskaan halunnut".

Helmikuussa 2019 Ukrainassa valmistauduttiin presidentinvaaleihin. Vaalien todellisena yllätysehdokkanaa nähtiin Volodymyr Zelenskyi, tunnettu koomikko ja näyttelijä. Kuvassa Zelenskyi esiintyy komediashowssa Kiovassa. Kuva: Valentyn Ogirenko/Reuters

Volodymyr Zelenskyi otti selfien odessalaisessa sotilassairaalassa hoitoa saavan sotilaan kanssa heinäkuussa 2022. Kuva: Ukrainian Presidential Press Service via Reuters

Jutussa on käytetty lähteenä myös Régis Gentén ja Stéphane Siohanin kirjaa Volodomyr Zelenskyi - Sodan sankari.