Ulkoministeriössä ja Väylävirastossa tutkittiin viime talvena tarkasti jäänmurtajien polttoainesopimusta ja Venäjälle asetettuja talouspakotteita. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Taloussanomat kävi läpi venäläisyhtiöiden ja venäläisten oligarkkien julkisten hankintojen laskutuksen viime vuodelta. Pakotteet pitivät, mutta keskellä Ukrainan sotaa yksi venäläisomisteinen yhtiö teki muhkean tilin - veronmaksajien piikistä.

Kun Venäjä aloitti raakalaismaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, länsi iski uusilla pakotteilla Venäjän talouteen. EU:n ja Yhdysvaltain pakotelistalle joutui venäläisiä suurliikemiehiä eli oligarkkeja, joiden bisnekset pyrittiin hyydyttämään lännessä.

Tilit jäädytettiin ja varallisuutta takavarikoitiin.

Suomessa valtion ja kuntien hankintoja kilpailuttava Hansel-yhtiö ja valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta vastaava Väylävirasto joutuivat pulmalliseen tilanteeseen viime talvena, tykkien jylistessä Ukrainassa.

Miten toimia venäläisomisteisen öljy-yhtiön Teboilin kanssa?

Teboil oli tehnyt rahakkaan sopimuksen jäänmurtajien polttoainehuollosta. Teboilin omistus kiertää Sveitsin ja Itävallan kautta venäläiselle öljyjätille Lukoilille, joka on avainasemassa venäläisen öljyn ja kaasun viennissä.

Vientitulot kartuttavat Vladimir Putinin sotakassaa.

Venäläisomisteinen Teboil teki rahakkaan sopimuksen jäänmurtajien polttoainehuollosta. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Kauppamerenkululle väyliä avaavat jäänmurtajat eivät käy pyhällä hengellä, vaan ne tarvitsevat polttoainetta ja voiteluaineita miljoonilla euroilla talvikaudella.

Taloussanomien selvityksen mukaan Väylävirasto maksoi viime vuoden keväällä verorahoista Teboilille noin 12 miljoonaa euroa. Summa on huikea: Teboilin ostolaskut kaikilta julkisyhteisöiltä yhteensä ovat aikaisempina vuosina olleet satoja tuhansia euroja, korkeimmillaan 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Laskut paljastuvat avoimesta datasta tutkihankintoja.fi. -sivustolta.

Väylävirastosta vahvistetaan Taloussanomille vuoden 2022 polttoainelaskun summa, lisäksi virasto kertoo ostaneensa Teboililta polttoainetta omistuksessaan olevien rautatiekiinteistöjen lämmitykseen 180?000 eurolla.

Sota raivosi Euroopassa, mutta Väylävirasto oli puun ja kuoren välissä.

Virasto noudatti Hanselin neuvottelemaa Meriliikenteen polttoaineiden puitesopimusta vuosille 2021-2023. Kilpailutuksen jälkeen polttoainetoimittajaksi oli valittu Teboil, ja sopimus astui voimaan 1.6.2021.

Teboilin laskutus ponnahti ylös maaliskuussa vain muutama viikko sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Miksi?

Pekka Petäjäniemi.

-?Jäänmurron toimeliain kausi ajoittuu Perämerellä tyypillisesti helmikuun lopusta huhtikuun puoleenväliin. Silloin alueella on sekä eniten murtajia että raskaimmat jääolosuhteet ja siten myös polttonesteiden kulutus on suurinta, Väyläviraston hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi sanoo.

Venäjän sotaretki Ukrainaan näkyi muutenkin laskuissa.

-?Polttonesteiden raju hinnannousu nosti viime talvena jäänmurron polttoainekustannuksia, Petäjäniemi muistuttaa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan moni veronmaksajien rahaa käyttävä taho joko katkaisi tai suunnitteli katkaisevansa yhteistyön Teboilin kanssa.

Väylävirastossakin pakoteasia toki käytiin läpi.

Selvityksen jälkeen todettiin, että virastoa sitoo julkisten hankintojen hankintalaki: sopimuksen lopettaminen olisi edellyttänyt uuden sopimuksen kilpailuttamisen, joka olisi vienyt aikaa ja vaarantanut kauppamerenkulun.

-?Jäänmurtajien täysimääräinen toiminta on elinkeinoelämällemme ensiarvoisen tärkeää, joten polttoainetoimituksia ei voitu keskeyttää, Petäjäniemi sanoo.

Väylävirasto informoi päätöksestä liikenne- ja viestintäministeriötä.

Kuva: TIMO TOIVANEN / LEHTIKUVA

Puitesopimuksen Teboilin kanssa tehneestä Hanselista vedotaan myös lakipykäliin.

-?Lainsäädännön ja voimassa olleen Teboilin puitesopimuksen perusteella ei ollut olemassa oikeudellisesti kestäviä perusteita, joilla puitesopimus olisi voitu päättää nopeammin kuin nyt tehtiin, Hanselista vastataan sähköpostilla.

Hanselista kerrotaan, että Ukrainan hyökkäyssodasta johtuvat pakotteet venäläisille ja venäläisyhtiöille käytiin läpi viime keväänä. Hanselin tulkinnan mukaan sopimusta ei ollut tarvetta katkaista: Teboilin venäläisiä omistajia ei tuolloin ollut henkilöpakotelistoilla, jotka ensimmäisinä tulivat voimaan helmikuussa.

Katso tästä EU:n Venäjä-pakotteiden sisältö.

Hansel aloitti irtisanomisprosessin heti EU:n asettaman sektoripakoteasetuksen jälkeen, ja sopimus katkaistiin 10.10.2022 - kesken kaksivuotisen sopimuskauden.

Näin jälkikäteen arvioituna, olisiko Teboil-sopimus pitänyt irtisanoa jo helmi-maaliskuussa?

-?Sopimuksen irtisanomiseen ei ollut laillisia perusteita, Hanselista todetaan.

Myös ulkoministeriössä tutkittiin Väyläviraston sopimusta tarkasti.

Lopputulos ei sielläkään muuttunut.

Sopimuksen katkaisemiselle ei ollut perusteita, vaikka Teboilin omistus kulkeutuu Venäjälle, ja yhtiö on EU:n pakotedirektiivien perusteella toimija, jonka kanssa ei tehdä julkisia hankintoja. Lisäksi säännöksistä löytyi poikkeuspykälä, jonka mukaan sopimusta ei tarvinnut mitätöidä ennen lokakuuta 2022.

Tässä ministeriön sähköpostilla Taloussanomille lähettämä monipolvinen vastaus kokonaisuudessaan, sanasta sanaan:

Julkisiin hankintoihin on kohdistettu neuvoston asetuksen 833/2014?5 k artiklan kielto tehdä tiettyjen, eri direktiiveillä säänneltyjen julkisten hankintojen osalta sopimusta artiklassa määriteltyjen, venäläisten ja venäläistaustaisten tai sellaisten omistuksessa olevien yhtiöiden kanssa. PAO Lukoil on Venäjälle sijoittautunut oikeushenkilö. Tällöin sen omistuksessa oleva suomalaisyhtiö (Teboil) on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu henkilö. Julkisia hankintoja kuitenkin koskee poikkeus kohdassa saman 5k artiklan kohdassa 4, jonka mukaan 1. kohdassa säädettyjä kieltoja ei sovelleta ennen 9. päivää huhtikuuta 2022 tehtyjen sopimusten täytäntöönpanoon 10. päivään lokakuuta 2022 saakka.

Taloussanomien selvityksen mukaan venäläisyhtiöiden ja venäläisten oligarkkien julkiset hankintalaskutukset jäivät viime vuonna marginaaliin eli pakotepolitiikka tehosi.

Esimerkiksi Vladimir Putinin lähipiiriläisten Gennadi Timtshenkon sekä Roman Rotenbergin omistaman entisen Hartwall-areenan taustayhtiön Helsinki Halli Oy:n laskutukset olivat vuosina 2021-2022 yhteensä vain runsaat tuhat euroa. Tosin koronatukea Helsinki Halli Oy sekä venäläisoligarkki Vladimir Potaninin rahoittama jääkiekkoseura Jokerit Hockey Club Oy saivat yhteensä jopa noin neljä miljoonaa euroa.

Taloussanomat kävi läpi yli 120 venäläisomisteisen yhtiön laskutuksen valtiolta ja kunnilta viime vuodelta. Timtshenkon ja Rotenbergin halliyhtiö oli ainoa merkittävä venäläisomisteinen yhtiö, jolta löytyi laskutusta verovaroista.

Gennadi Timtshenko.

Venäläisyhtiöt halusivat vuosituhannen vaihteen tienoilla ja sen jälkeen hyödyntää hanakasti Suomen julkista sektoria.

Pietarissa kehitettiin yhteistyöverkosto Bizkon.

Sen alle perustettiin vuodesta 1997 alkaen venäläisten hallinnoimia yhtiöitä, jotka loivat läheisiä suhteita suomalaisiin yhteiskuntavaikuttajiin ja yrittivät sitä kautta punoa aktiivisia kauppasuhteita Suomen julkisen hallinnon toimijoiden kanssa.

Suomessa tämän yritysverkoston kanssa yhteistyötä tekivät erityisesti muutamien kaupunkien virkamiesjohtajat ja kuntien kehitysyhtiöiden avainhenkilöt. Bizkon toimi seutukunnallisten kehitysyhtiöiden kautta, ja sen kumppaneihin lukeutuivat jossain määrin myös maakuntaliitot, valtionhallinto ja elinkeinoelämä.

Yhtiön toiminnasta on kertonut mm. Ylen MOT-ohjelma.

Bizkonin alkuvuosien kuukausikokousten pöytäkirjoissa kerrottiin avoimesti venäjäksi, että yhtenä verkoston keskeisimmistä tavoitteista oli hakea tukirahaa erilaisille projekteille ja yrityksille sekä Suomen valtiolta ja EU:lta. Lisäksi siis osa Bizkon-yrityksistä suunnitteli konkreettista bisnesyhteistyötä Suomen kuntasektorin kanssa.

Paperille kirjaamiensa tavoitteiden osalta Bizkonin toiminta jäi kuitenkin torsoksi. Siihen joko suoraan tai välillisesti linkittyneiden yritysten laskutukset Suomen julkiselta sektorilta jäivät vähäisiksi, eivätkä niiden tekemät tukihakemuksetkaan menestyneet Suomessa eikä EU:ssa.

Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Suomessa Bizkonia alettiin epäillä kulissifirmojen keskittymäksi 2010-luvulle tultaessa. Viimeistään yritysryppään vaikuttamistoiminta hyytyi sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan Ukrainassa 2014.

Ylipäätään venäläisyhtiöiden toiminta Suomessa vaikuttaa pienentyneen oleellisesti jo Krimin laittoman valtauksen jälkeen. Siihen asti venäläisyrityksillä oli Suomen julkiselle sektorille säännöllisemmin esimerkiksi jätelämmön, kivihiilen ja polttoöljyn laskutuksia, mutta viime vuosina määrät ovat näilläkin sektoreilla hiipuneet.

Useita venäläisiä liikemiehiä asetettiin Yhdysvaltain ja EU:n pakotelistoille heti 2014-2015.

-?EU:n Venäjään kohdistamat pakotteet koskettavat nyt useita venäläisyrityksiä Suomessa. Jos venäläinen emoyhtiö tai sen omistajat ovat pakotelistattu, pakotteet voivat kohdistua myös suomalaiseen tytäryhtiöön, ulkoministeriön pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara vahvistaa.

-?Pakotteet voivat vaikuttaa venäläisyrityksen suomalaisen tytäryhtiön yhteistoimintaan venäläisen emoyhtiön kanssa esimerkiksi sitä kautta, että konsernin sisäinen, rajat ylittävä kauppa voi tuonti- tai vientikieltojen perusteella olla kiellettyä tai tytäryhtiö ei voi kirjanpitopalveluihin liittyvän kiellon vuoksi toimittaa emoyhtiölle tietoja toiminnastaan.

Pankkien lisääntynyt vastuu pakotteiden noudattamisesta Suomen ja Venäjän välisessä maksuliikenteessä ja riskienhallinta ovat hankaloittaneet tai estäneet rajat ylittäviä maksusuorituksia.

-?Joissain tapauksissa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut Suomessa toimiville venäläisyrityksille huomattavan mainehaitan, ja yrityksen sidosryhmät ovat vetäytyneet yhteistyöstä yrityksen kanssa, Sarivaara kertoo.

Näin tutkittiin

Kuva: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Taloussanomat tutki verovarojen käyttöä Tutkihankintoja.fi -palvelun avoimesta datasta. Valtiovarainministeriön palveluun on listattu kaikki valtion ja kuntien hankinnat ostolaskutasolle saakka. Tutkihankintoja-data päivittyy jatkuvasti. Taloussanomien tutkima data on päivätty joulukuun loppuun 2022, eli varsinkin vuoden 2022 loppupuoliskon osalta tilastossa voi olla vielä puutteita.

Taloussanomien tarkastelu koskee tositteita, jotka on päivätty vuosille 2020-2022. Aineisto ei sisällä matka- ja kulunhallintajärjestelmän hankintoja eli esimerkiksi kilometrikorvauksia tai päivärahoja. Kyse on hankinnoista, ei avustuksista tai tuista.

Lue lisää: Kommentti: Entisen Hartwall-areenan rahoista paljastui huima tieto - tästä syystä maamerkki pysyy Putinin lähipiirin panttivankina

Lue lisää: Tällainen on Suomen oligarkki­rannikko

Lue lisää: Tällaisia kohteita venäläiset ovat hankkineet Suomesta - Pekka Toverilta terävä arvio