Kuva: Kari Lähdesmäen kotialbumi, IS / Arkisto
Euroopan kärkikastiin ponnistaneen seiväshyppääjä Eero Lähdesmäen häät peruuntuivat lokakuussa 1941 dramaattisesti. Sulhanen tuotiin hääpaikalle arkussa.
Yli 50?000 katsojaa pauhasi Helsingin Stadionin lehtereillä sunnuntaina 8. syyskuuta 1940. Suomi kohtasi yleisurheilun kolmimaaottelussa Saksan ja Ruotsin. Kunniavieraiden joukossa olivat sotamarsalkka Mannerheim, pääministeri Risto Ryti, Ruotsin perintöprinssi Kustaa Adolf ja natsi-Saksan urheilujohtaja Hans von Tschammer und Osten.
Maaottelu oli laiha korvike Helsingin olympialaisille, jotka oli määrä järjestää kesällä 1940. Kisat jouduttiin perumaan Euroopan sotatilanteen ja talvisodan Suomelle aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi. Lisäksi kisojen järjestelyihin oli tullut talvisodan vuoksi katkos.
Samaan aikaan kun Stadionilla yleisurheiltiin, Luftwaffe moukaroi Englantia. Ainakin 400 ihmistä oli kuollut jo edellisenä päivänä pommituksissa saarivaltakunnassa.
Helsingin olympialaisiin oli tähdännyt myös kolmimaaottelussa seiväshypyn tuloksella 400 cm voittanut suomenennätysmies Eero Lähdesmäki, 25. Hän ponkaisi bambuseipäällään kaksi viikkoa myöhemmin Unkari-maaottelussa Budapestissa 416, joka jäi norjalaisen Erling Kaasin Euroopan ennätyksestä vain 11 senttiä.
Kemiläinen poliisikonstaapeli siirtyi uudella SE-tuloksella viidenneksi Euroopan kaikkien aikojen tilastossa. Lähdesmäen SE kesti kuusi vuotta. Erkki Kataja paransi 1947 ennätyksen lukemiin 423.
Urheilulehti
TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 1/2023. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.
Tilausohjeet ovat täällä.
Kesällä 1941 yleisurheilu jäi muun urheilun tapaan sodan jalkoihin. Jatkosota alkoi 25. kesäkuuta.
Alikersantti Lähdesmäki lähti jatkosotaan sotilaspoliisin tehtäviin. Hän palveli Jääkäripataljoona 5:ssa.
Kantakortin mukaan Lähdesmäki toimi siviilissä Kemin poliisilaitoksen kirjurina, ei rikosetsivänä kuten joissakin kirjoissa on mainittu. Vielä varusmiespalvelun aikoihin seiväsmiehen ammatiksi kantakorttiin oli merkitty kaupanhoitajan poika.
Etelä-Pohjanmaan Ylistarossa kasvanut Lähdesmäki oli asunut Kemissä muutaman vuoden ja tavannut siellä viipurilaislähtöisen tarjoilijan Aune Vatasen, joka oli häntä viisi vuotta nuorempi. Rakastavaiset menivät kihloihin 1940.
Pari oli määrä vihkiä lokakuussa 1941. Vaikka elettiin sota-aikaa, seiväsmestarille haluttiin järjestää pohjalaisittain komiat häät.
22-vuotias Aune Vatanen jäi leskeksi juuri ennen kuin hänet oli ehditty vihkiä avioliittoon Eero Lähdesmäen kanssa. Kuva: Kari Lähdesmäen kotialbumi
Eero Lähdesmäki (vas.) kuului Euroopan parhaiden seiväshyppääjien joukkoon. Kuva: IS / Arkisto
Matias Rauhalan ökytalo Alapään kylässä valikoitui hääpaikaksi. Eeron äidin Justiinan sisar oli naimisissa Matias Rauhalan kanssa. Eeron isä Juho toimi osuuskaupanjohtajana samassa kylässä.
-?Pitäjän suurin talo valittiin häiden pitopaikaksi. Tiedettiin että väkeä tulee paljon, Eero Lähdesmäen veljenpoika, lapualainen kasvatustieteen maisteri Kari Lähdesmäki, 75, kertoo.
Hän vertaa Eeron suosiota paikallistasolla Pentti Nikulan synnyttämään huumaan. Nikula taivutti 1962 Kauhavan juhannuskisoissa seipään uudeksi maailmanennätykseksi 494.
-?Nikulan aikana koko maa kohisi. Eero oli ihan samanlainen suurmies omassa pitäjässä. Hänen rakkaustarinansa oli koko pitäjän lemmentarina.
Eero Lähdesmäki nousi nopeasti kotimaiselle huipulle seiväshypyssä. Hän menehtyi 27-vuotiaana matkalla omiin häihinsä. Kuva: Kari Lähdesmäen kotialbumi
Eero Lähdesmäki oli saanut lomaa häitään varten. Hän lähti matkaan täynnä odotusta tiistaina 14. lokakuuta Tsalkista Itä-Karjalassa. Kuorma-auton lavalla oli tiivis tunnelma.
Auto kaasutteli kohti Suojärveä. Tiettävästi Lähdesmäki seisoi nojaten ohjaamoon, kun tiessä ollut kuoppa tai äkillinen muutos auton ohjausliikkeessä heitti hänet kyydistä.
Putoaminen koitui Lähdesmäen kohtaloksi. 27-vuotias sulhasmies menehtyi välittömästi.
Tapio Rautavaara osui paikalle ja näki tutun urheilijan makaavan ruhjoutuneena tiellä. Juha Nummisen kirjoittaman Rautavaara-elämäkerran En päivääkään vaihtaisi pois mukaan Lähdesmäki olisi jäänyt kuorma-auton pyörien alle.
Kuulun sukulaisensa vaiheita arkistoissa selvittänyt toimittaja ja tietokirjailija Jari Korkki on tullut siihen tulokseen, että Lähdesmäki sinkoutui lavalta ja taittoi niskansa. Todistajat olivat Korkin mukaan asiasta yksimielisiä. Korkki kertoi tiedoista esitelmässä, jonka hän piti vuonna 2018 sukujuhlassa Seinäjoella.
Eero Lähdesmäen arkku lähetettiin kotimatkalle rintamalta. Ylistarossa valmistauduttiin samaan aikaan kuumeisella kiireellä hänen häihinsä.
Rauhalan talossa oli lopulta kaikki valmiina hääjuhlaa varten. Vain sulhanen puuttui.
-?Suvun piirissä on kerrottu, että suruviesti ehti vasta häätaloon. Se on ollut niin dramaattinen tilanne kuin ikinä voi olla. Siellä morsian odotti. Vihkimisen olisi pitänyt tapahtua heti, kun Eero tulee kotiin. Hän tulikin arkussa, Kari Lähdesmäki kuvailee.
Kari Lähdesmäen mukaan Eero Lähdesmäen häätilaisuus sai niin järkyttävän käänteen kuin vain voi kuvitella. Kuva: Timo Sihvo
Oli käynyt niin, että arkku kulki nopeammin kuin tieto. Kari Lähdesmäki arvelee, että pidetylle huippu-urheilijalle haluttiin tehdä viimeinen palvelus lähettämällä arkku ripeästi kotiin.
Ylistaron kirkkoherra, entinen IKL:n kansanedustaja Arvi Malmivaara toimitti siunauksen hautajaisissa. Muistotilaisuus järjestettiin Rauhalan talon pihalla ennen arkun laskemista Ylistaron sankarihautausmaalle.
-?Aunelle se oli niin suuri järkytys, että hän ei meinannut toipua siitä millään. Rakkaus ei jättänyt häntä, Kari Lähdesmäki mainitsee.
Aune Vatanen avioitui kuitenkin myöhemmin ja sai lapsia.
Aune Vatanen hyvästelemässä miestään häistä hautajaisiksi muuttuneessa tapahtumassa. Kuva: Kari Lähdesmäen kotialbumi
Eero Lähdesmäki haudattiin Ylistaron sankarihautausmaalle. Kuva: Kari Lähdesmäen kotialbumi
Lähdesmäen kuolema koettiin suurena menetyksenä myös Kemin seudulla. Muistokirjoituksen mukaan hän oli toiminut huippu-urheilun soihdunkantajana tilanteessa, jossa painija Väinö Perttunen ja hiihtäjä Pekka Niemi olivat lopettaneet uransa ja hiihtäjä Pekka Vanninen oli muuttanut paikkakunnalta.
Muistokirjoituksessa kiiteltiin myös Lähdesmäen panosta pohjolan nuorukaisten innostamisessa urheilun tai ainakin liikuntakasvatuksen pariin.
-?Lähdesmäki oli mitä tunnollisin ja ennen kaikkea miellyttävin rehti poliisimies, joka olemuksellaan voitti itselleen arkisessakin elämässä ystäviä kaikkialla, esimies Kemin poliisilaitokselta suitsutti.
Ylistaron Kilpa-Veljiä uransa alkuvuosina edustanut Eero Lähdesmäki innostui seiväshypystä 1930-luvun puolivälissä nähtyään Kurikan Ryhdin Aulis Reinikan suorituksia. Miehistä tuli myöhemmin kovat kilpakumppanit.
Reinikka voitti suomenmestaruuden 1935-37, mutta 1938 kullan veikin Kemin Kuntoon siirtynyt Lähdesmäki, joka oli kehittynyt nopeasti. Saman tuloksen 390 hypännyt Reinikka oli toinen ja Kemin Kunnon Veikko Kairento kolmas.
1930-luvun lopun seiväsmiehiä potretissa. Lähdesmäki kolmas vas., Veikko Kairento oikealla. Kuva: Kari Lähdesmäen kotialbumi
EM-kisoihin Pariisiin lähetettiin jostakin syystä vain Aulis Reinikka. Hän sijoittui kuudenneksi. Saksalaisesta Karl Sutterista (405) leivottiin Euroopan mestari. Hopeaan ja pronssiin riitti 400. Tulosten perusteella Lähdesmäelläkin olisi ollut mitalimahdollisuudet Pariisissa.
Reinikka ponnisti mestariksi 1939-40. Lähdesmäki sai kummallakin kerralla hopeamitalin. Kairento oli tutulla pronssipallilla, toisin 1940 hän jakoi kolmannen sijan Seinäjoen Urheilijoiden Paavo Korpelan kanssa.
Kairennon nousua aivan terävimmälle huipulle jarrutti hitaus. SUL:n ylivalmentaja Armas Valste ihmetteli kerran kemiläisen verkkaista vauhtia 100 metrin testijuoksussa. Ylivalmentaja kertoi luulleensa Kairennon jo keskeyttäneen.
Veikko Kairennon poika, 1960-luvun huippuhyppääjä ja Suomen Urheiluliiton pitkäaikainen hyppylajien valmentaja Aulis Kairento, 79, kertoo saaneensa etunimensä Aulis Reinikan mukaan. Hiljattain edesmennyt isoveli Eero Kairento oli ristitty Eero Lähdesmäen mukaan.
Eero Lähdesmäki 1930-luvulla. Kuva: IS / Arkisto
Aulis Kairento ei muista isänsä kertoneen seuratoverinsa Lähdesmäen vaiheista. Kairento muistuttaa, että vaikenemisen kulttuuri oli yleinen sodat kokeneiden miesten keskuudessa.
Kairennolla on itsellään sen sijaan lapsuusajan hersyviä muistikuvia isänsä tunnetuista saunavieraista. Kerran löylyissä istui jopa Bob Richards, seiväskullan Helsingin ja Melbournen olympiakisoissa voittanut amerikkalaispastori.
Sota vei monilta urheilijoilta parhaat vuodet. Jos Eero Lähdesmäelle olisi suotu elinpäiviä, hän olisi saattanut olla 31-vuotiaana kova tekijä Oslon EM-kisoissa 1946. Ruotsalainen Allan Lindberg voitti tuloksella 417.
Kaksi vuotta myöhemmin jenkki Guinn Smith vei olympiakullan Lontoossa noteerauksella 430. Kymmenen senttiä vähemmän ponnistanut Erkki Kataja nappasi yllätyshopean.
Suojärven tiellä urheilijakaverinsa Eero Lähdesmäen viimeisen kerran kohdannut Tapio Rautavaara voitti keihään EM-pronssin Oslossa ja olympiakullan Lontoossa. Hän oli Lontoon kisojen aikaan 33-vuotias.
TetraSys Oy.