Kuva: Antti Hämäläinen / IS

SM-liigan pelaaja- ja valmentajamarkkinat puhuttavat. Liigan urheilujohtajien mielestä siirtoja sovitaan liian aikaisin.

Ilmiö toistuu joka syksy. Uusi SM-liigakausi on vasta pääsemässä vauhtiin, kun kulisseissa pyörii jo villi siirtomylly. Runkosarjan ensimmäisen kolmanneksen aikana tehdään ratkaisevia päätöksiä jo ensi kaudesta, kun seurat lyövät lukkoon seuraavan kauden valmentajiaan ja pelaajiaan.

Asetelma on irvokas. Osa valmentajista tietää jo loka-marraskuun vaihteessa, vain puolitoista kuukautta sarja-avauksen jälkeen, ettei jatkoa ole luvassa. Osa valmentajista tietää siirtyvänsä kilpailevaan seuraan puolen vuoden kuluttua.

Aikainen siirtoruljanssi koskee myös pelaajamarkkinoita.

Joidenkin liigaseurojen kohdalla tilanne voi räikeimmillään olla se, että pelaaja ei ole ehtinyt pelata peliäkään nykyisessä seurassa, kun toinen liigaseura on apajilla rustaamassa sopimusta seuraavasta kaudesta.

Kun luet tätä juttua, suurin osa SM-liigajoukkueiden kokoonpanoista on pääpiirteittäin kasattu ensi kaudeksi.

Joukkueiden rakentaminen seuraavaa kautta silmällä pitäen aloitetaan Euroopan rahakkaimmissa pääsarjoissa, kuten Ruotsissa, Sveitsissä ja Saksassa, hyvissä ajoin, mutta ei yhtä aikaisin kuin Suomessa.

Jokasyksyinen siirtorumba on lajiväen mukaan ennen kaikkea suomalainen ilmiö. Miksi?

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 49/2022. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

Joukkueen johtaminen ja rakentaminen SM-liigassa on toipumis- ja ennakointikykyisten ihmisten työtä. Katseen pitää kantaa nykyistä pelikautta pidemmälle horisonttiin jo syyskuussa. Muuten jää nuolemaan näppejään.

Lukon nykyinen urheilujohtaja Kalle Sahlstedt koki ensimmäisen tervetuloa liigapomoksi -hetkensä syyskuussa 2018, kun hän oli juuri aloittanut raumalaisten urheilujohtajana.

-?Olin ehtinyt olla kuukauden päivät töissä, kun soitin Pelicansiin Janne Laukkaselle. Sanoin ohimennen hänelle ihmetellen, että sain ensimmäiset pelaajalistat agenteilta. Janne ilmoitti, että pistäs poika vauhtia, koska muuten jäät jalkoihin. Se oli tämän työn suurin yllätys. Mietin, että tätäkö tämä on. Oltiin nippapappa syyskuun puolella, Sahlstedt muistelee.

Perinteisesti marraskuun maajoukkuetauko on merkkipaalu sille, kun liigaseurat valitsevat seuraavan kauden päävalmentajan ja solmivat sopimukset avainpelaajien kanssa.

-?Seurat ja pelaajat haluavat tehdä päätöksiä aikaisemmin eli joillain mittareilla se on aikaistunut, mutta isossa kuvassa mennään samassa syklissä kuin aiemminkin, sanoo Tapparan urheilujohtaja Antti Tuomenoksa, joka aloitti urheilujohtajan hommat SaiPassa kymmenen vuotta sitten.

Pelaajien ja valmentajien aktiivinen värväys syksyn korvilla on suomalainen tapa. Voi puhua jopa perinteestä.

-?Suomessa on vuosikymmenien ajan opittu siihen, että sopimukset tehdään hyvissä ajoin. Seurat ja pelaajat ovat tottuneet siihen, kommentoi KalPan urheilujohtaja Anssi Laine.

Lukon Kalle Sahlstedt yllättyi, kun kollega kertoi joukkueen kokoamisen hämmästyttävistä aikatauluista. Kuva: Kari Mankonen

Pelaajabudjetista riippumatta kaikki joukkueet ovat kiinnostuneita pelaajista, joiden kehityskaari on nouseva. Potentiaalisten parikymppisten pelaajien kimppuun käydään SM-liigassa jo syys-lokakuussa.

-?En henkilökohtaisesti tykkää siitä. Se ei ole pelaajallekaan kiva, jos hän joutuu tekemään päätöksen seuraavasta kaudesta hirveän aikaisin. Aika vähän jää aikaa seurata, miten pelaaja on kehittynyt edellisestä kaudesta, kun pitäisi jo tehdä päätös seuraavasta kaudesta. Markkinat ovat nyt periaatteessa koko ajan auki. En tiedä, ketä tämä nykyinen systeemi palvelee, Sahlstedt sanoo.

-?Pelaajasopimusten aikataulu on äärimmäisen hankala kokonaisuus. Se ei ole ainakaan liigaseurojen näkökulmasta helppo tilanne, muotoilee JYPin urheilujohtaja Mikko Viitanen.

Suomessa pääsääntöisesti joukkueet rakennetaan selkeästi aikaisemmassa vaiheessa kuin muissa suurissa Euroopan kiekkosarjoissa.

-?Se lähtee siitä kun ensimmäiset seurat, yleisesti ottaen pienemmän budjetin seurat, alkavat tehdä jatkosopimuksia ja samaan aikaan agentit alkavat tarjota näitä pelaajia muihin seuroihin. Se aloittaa tämän ruljanssin, minkä takia sopimuksia tehdään hyvin aikaisessa vaiheessa Suomessa, sanoo HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelainen.

Väite allekirjoitetaan pienemmistä liigaseuroista.

-?Pienillä seuroilla on vaikeampi pitää pelaajia, jos mennään hintakauppaan. Jos haetaan pysyvyyttä ja jatkuvuutta, silloin sopimusten rustaaminen pitää aloittaa todella aikaisessa vaiheessa. Se on pakon sanelema asia, vahvistaa Laine.

KalPan Anssi Laine kertoo, että aikaisin syksyllä alkavat sopimusneuvottelut ovat maan tapa. Kuva: Markku Ulander

Joidenkin urheilujohtajien mukaan yksi vaikuttava tekijä on pelaaja-agenttien kirjavuus. Osa agenteista aloittaa kilpailutuksen ennen runkosarjan alkua.

-?Meille esimerkiksi soitettiin ja tarjottiin ensimmäisiä pelaajia jo elokuussa. Eihän siinä ole mitään järkeä. Se on järjetöntä, Laine hämmästelee.

-?Agenttien määrän lisääntyminen Suomessa on myös aiheuttanut härdelliä. Jotkut agentit voivat olla suhteellisen kokemattomia, eivätkä tiedä miten sopimusneuvotteluiden sykli toimii ja he alkavat tehdä hyvin aikaisessa vaiheessa diilejä, vaikka olisi mahdollisuus odottaa rauhassa ja kilpailuttaa. Kukin toimii tyylillään, mutta mielestäni sopimuksia tehdään liian aikaisin, ruotii Salmelainen.

-?Ei tämä ole kenenkään yksittäisen toimijan vika. Näin se vain menee ja pelaajalistat ilmestyvät syksyn alussa kuin manulle illallinen, Sahlstedt sanoo.

Liigaseurojen urheilujohtajat ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että sopimuksia tehdään turhan aikaisin. Toisaalta kukaan ei ole valmis asettumaan poikkiteloin. Nykyisessä tilanteessa on mentävä virran mukana.

-?Jos yksi seura ja urheilujohtaja alkaisi toimia systeemiä vastaan ilmoittamalla, että katsomme rauhassa joulukuulle asti, miten pelaajat kehittyvät ja mihin heidän potentiaalinsa nousee, silloin suomalaisia pelaajia ei enää ole tarjolla. Pienille seuroille jää mustapekka kouraan, jos yksin lähdetään aikataulujärjettömyyttä vastaan sopimaan, Laine sanoo.

Suomalaispelaajien markkinat jakaantuvat eri osiin. Osa pelaajista on todistanut tasonsa SM-liigassa. Osa on pelannut kansainvälisillä kentillä Euro Hockey Tourilla. Eritasoisilla pelaajilla on markkinoilla eri aikaikkunat.

-?Vapaana oleville pelaajille, jotka miettivät ulkomaan sarjoja, sykli on vähän erilainen. Ne pelaajat, jotka oikeasti miettivät ulkomaita, kuten Ruotsia ja Sveitsiä, tuskin ovat valmiita tekemään sopimuksia kovin aikaisessa vaiheessa, Tuomenoksa sanoo.

-?Ongelma juontaa juurensa siihen, että liigaseuroilla on haasteena suomalaisten huippupelaajien määrä. Ne pelaajat kiinnostavat ulkomaalaisseuroja. Hyvätasoinen suomalaispelaaja voi odottaa pidempään tarjouksia muualta. Se tarkoittaa, että kilpailu kiristyy, kun heille maksettavat palkat ovat esimerkiksi Ruotsissa ja Sveitsissä paljon korkeampia kuin Suomessa, sanoo Viitanen.

Myös liigaseuran lompakon koolla on väliä.

-?Ison pelaajabudjetin seurat voivat odottaa pidempään kuin pienet seurat. Jotkut pelaajat ovat myös valmiita odottamaan isojen seurojen ratkaisuja, Laine sanoo.

JYPin urheilutoimenjohtaja Mikko Viitanen. Kuva: Tommi Anttonen / Lehtikuva

Olosuhteet ja ympäristö muokkaavat pelaajamarkkinoita. Kilpailu suomalaisista laatupelaajista on armotonta verrattuna pelaajamäärään.

-?Suomalaiset pelaajat ovat sen verran hyvätasoisia, että ne kiinnostavat myös ulkomailla, ja siellä taas palkanmaksukyky on Suomea korkeampi. Siksi täällä halutaan olla etuajassa, ja sopimuksia pyritään tekemään hyvissä ajoin, perustelee Viitanen.

Joukkuemäärä näyttelee myös roolia pelaajamarkkinoilla. 15 liigajoukkueen kokoonpanoon on rajallinen määrä kotimaista laatua tarjolla. Loput pelipaikat on täytettävä alemman korin pelaajilla. Pienemmässä mittakaavassa sama ilmiö näkyy tällä hetkellä U20-nuorten SM-sarjassa, jossa alkusarjassa on 24 joukkuetta.

-?Osa pelaajista on hakemassa jääkiekosta ammattia, mutta liigaseurojen U20-joukkueissa on myös pelaajia, joiden ei pitäisi tasonsa puolesta pelata siellä. Siksi esimerkiksi me olemme JYPissä joutuneet ottamaan ulkomailta pelaajia, koska oma pelaajamäärä ei yksinkertaisesti riitä. Tämä on Suomi-kiekossa valuvika, ja yksi tekijä, miksi seuroissa aletaan toimia niin aikaisin pelaajamarkkinoilla, Viitanen huomauttaa.

Syys-marraskuun välinen aikaikkuna on otollisinta aikaa solmia sopimuksia laajemmin kiinnostusta herättävien suomalaispelaajien kanssa. Ulkomaalaispelaajien markkinat aukeavat perinteisesti myöhemmin, marras-joulukuun vaihteessa.

-?Joitain yksittäisiä ulkomaalaispelaajia voi olla sitä ennenkin solmittuna, mutta pääsääntöisesti jengit alkavat tehdä näitä sopimuksia myöhemmin, Sahlstedt sanoo.

Ulkomaalaispelaajien hankinnan myöhempi aikaikkuna selittyy suomalaispelaajien rajallisen määrän lisäksi kulttuurisilla syillä.

-?Pohjoisamerikkalaiset ja jopa ruotsalaiset pelaajat eivät osaa asettaa itseään tarjolle vielä loka- tai marraskuussa seuraavaa kautta ajatellen. He miettivät, että mitä helvettiä tässä vaiheessa sopimuksia tehdään, kun juuri on aloitettu tämä kausi, Laine sanoo.

Suomalaisen jääkiekon erikoisuuksia on, että ensimmäiset sopimusneuvottelut seuraavasta kaudesta alkavat silloin, kun edellinen kausi on vasta alkamassa. Urheilujohtajien mukaan käytännöstä on vaikea päästä eroon. Kuva: Antti Hämäläinen

Senhetkinen markkinatilanne vaikuttaa paljon siihen, miten paljon on milloinkin pelaajia tarjolla. Tänä vuonna pelaajamarkkinat ovat olleet erittäin kuivat. Siitäkin huolimatta, että KHL:stä poistui paljon ulkomaalaisia pelaajia.

-?Kun KHL mureni, odotuksissa oli, että markkinoilla olisi enemmän pelaajia tarjolla, mutta toisin kävi. Yksi syy on se, että koronan aikana Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa jäi kokonaan otteluita pelaamatta, mikä putsasi uransa ehtoopuolelta pelaajia ja päätti uria, Viitanen sanoo.

KHL:ssä mojovia summia tienanneet pelaajat suuntasivat ensisijaisesti Sveitsiin ja Ruotsiin täksi kaudeksi. Suomeen palasi myös tukku suomalaisia laatupelaajia, mutta monien kohdalla motiivina oli muu kuin raha.

-?Mediassa tämä oli paljon esillä, mutta en usko, että se on yllättänyt alan ihmisiä. Ainakin itse sanoin näin seuran sisäisesti, ettei tilanne vaikuta meihin ylipositiivisesti. Edelleen markkinat menevät samalla tavalla eli pelaajat katsovat ensin Sveitsin ja Ruotsin suuntaan, sanoo Salmelainen.

AHL:n elpyminen vaikuttaa Euroopassa asti.

-?Oli selvää, että AHL:ssä palkkataso palautuu ennalleen, koska AHL otti ison osuman pandemia-aikana. Sitten alkoi sota, ja dollarin vahvuus verrattuna euroon on muuttunut. Siinä on paljon vaikuttavia tekijöitä, miksi ollaan tässä tilanteessa, Salmelainen taustoittaa.

Koronakurimuksen jälkeen monet liigaseurat panostavat nyt myös enemmän, mikä entisestään kiristää kilpailua markkinoilla. Markkina säätelee palkkatason.

-?Agentit ovat, kuten pitääkin, hyvin tietoisia siitä, mikä on esimerkiksi kotimaisten puolustajien tai maalivahtien markkinatilanne ja kuinka paljon pelipaikkoja on vapaana. Sen myötä määrittyy paljon myös hinnat, mikä voi tarkoittaa, että joku pelaaja saa enemmän palkkaa kuin pitäisi oikeasti saada, tähdentää Salmelainen.

HIFK:n urheilutoimenjohtaja Tobias Salmelainen ei näe ongelmaa siinä, että valmentaja valmentaa yhtä joukkuetta ja kokoaa samaan aikaan jo tulevan työnantajansa porukkaa. Kuva: Antti Hämäläinen

Hyvissä ajoin syksyllä tehty sopimus voi tuoda pelaajalle turvaa ja vakautta, mutta lähes vuosi etukäteen rustattu sopimus sisältää omat riskinsä.

-?Voi olla niin, että seura on tehnyt pelaajan kanssa sopimuksen marraskuussa, ja hänen pitäisi olla isossa roolissa ensi kaudella, mutta sitten hänellä hajoaa polvi ja toipumiseen menee kahdeksan kuukautta. Jälkikäteen on aina helppo jossitella. Tietyllä tavalla yksikään urheilujohtaja ei pysty välttymään huonoista diileistä. Niitä tulee joka vuosi, Salmelainen sanoo.

Monesti tilanne on se, että pelaajille maksetaan enemmän potentiaalista kuin näytöistä.

-?Otetaan esimerkiksi pelaaja, joka pelaa ja viihtyy hyvin pienemmässä seurassa. Apajille tulee isompi seura, joka haluaa pelaajan, mutta antaa lokakuun alussa vain viikon miettimisaikaa. Jos pelaaja ei tartu silloin siihen, tarjous otetaan pois. Se on pelaajallekin hankala tilanne, kun ei pysty rauhassa miettimään, mikä olisi hänen kannaltaan paras mahdollinen vaihtoehto. Tämä on hassu ja outo systeemi, Sahlstedt hämmästelee.

Vahvasti etupainotteiset markkinat koskevat myös valmentajasopimuksia. Seuraavan kauden valmentajapalkkaukset pitää olla lukittuna marraskuun maajoukkuetauon aikoihin.

-?Välillä vitsaillaan kun valmentajalla on koko kauden diili, että pitäisikö diilin olla puolen vuoden diili, koska valmentajamarkkinat tulevat syliin joka vuosi ja ne pitäisi pystyä päättämään hyvissä ajoin, Salmelainen hymähtää.

-?Pitää myös ymmärtää se, että valmentajilla on määräaikaiset sopimukset ja kyse on perheen elannosta. On ihan ymmärrettävää, että valmentajat haluavat tietää hyvissä ajoin seuraavan kauden sopimustilanteen. Jos ei ole jatkoa luvassa, se mahdollistaa työllistymisen muualle.

Kuva: Antti Hämäläinen

Valmentajien sopimuksia tehdään monesti vielä aikaisemmin kuin pelaajien, koska kyvykäs päävalmentaja on valttikortti pelaajamarkkinoilla. Ennen sopimuksen tekemistä jokainen pelaaja haluaa tietää, kuka valmentaa joukkuetta seuraavalla kaudella. Päävalmentaja on myös urheilujohtajan kanssa rakentamassa seuraavan kauden joukkuetta.

Kesken kauden solmitut valmentajasopimukset voivat kuitenkin asettaa valmentajan ristiriitaiseen asemaan. Pahimmillaan tilanne voi olla se, että valmentaja kohtaa pudotuspeleissä tulevan työnantajansa.

-?Näen sen niin, että ammattilaisena on sitoutunut siihen kauteen ja joukkueeseen, joka on käsissä. Sen kauden joukkue on rakennettu yhdessä urheilujohtajan kanssa, ja siihen on satsattu ja panostettu. En koe, että siinä pitäisi olla mitään ongelmaa. Sehän on vain hieno tilanne, kun tulevaisuus on turvattu myös kauden jälkeen. Sen pitäisi olla enemmänkin rauhoittava tekijä, Salmelainen tuumaa.

Tilanne on kaikkea muuta kuin optimaalinen, kun kesken pelikauden päävalmentaja on rakentamassa kulisseissa jo toisen joukkueen seuraavan kauden kokoonpanoa.

-?Senkin pystyy fiksusti hoitamaan, milloin sitä työtä tehdään, ettei se ole valmennusarjesta pois. Nämäkin pitäisi pystyä vain aikuismaisesti hoitamaan ja ymmärtää, miten tämä ammatti pyörii, sanoo Salmelainen.

NHL:ssä sopimusneuvotteluille on määrätty tarkat aikaikkunat. Esimeriksi vapaat agentit voivat neuvotella seurojen kanssa uudesta sopimuksesta vasta kauden jälkeen.

Vastaavanlaisen normiston luominen Suomeen ei ole yksioikoista. Sopimusneuvotteluiden rajoittaminen tiettyihin aikamääreisiin on hankalampaa Euroopassa, missä eri kansallisten sarjojen sopimusneuvottelut tapahtuvat erilaisella rytmillä.

-?Pitäisi olla säännöt, jotka määrittelevät milloin sopimuksia saa tehdä. Nyt puhutaan helposti alle 20 pelin otannasta, jonka perusteella tehdään päätöksiä ja johtopäätöksiä, mihin suuntaan pelaaja on menossa. Jos ei ole pakottavaa sääntöä olemassa milloin sopimuksia saa tehdä, silloin sitä on vaikea kontrolloida, Tuomenoksa sanoo.

Sahlstedt on pohtinut ongelmaan ratkaisua.

-?Asettaisin selkeät päivämäärät, milloin sopimuksia saa tehdä. Esimerkiksi marraskuun maajoukkuetaukoon mennessä kaikilla liigaseuroilla olisi oikeus neuvotella omien sopimuspelaajien kanssa jatkosta. Sen jälkeen vasta olisi oikeus katsoa pelaajia muista seuroista, visioi Sahlstedt.

-?Ihan kannatettava idea. Olisiko se raja Karjala-turnaus vai kenties myöhemmin, mutta joku tuon tyyppinen yhtenäinen linja olisi hyvä. Silloin seurat saisivat katsoa rauhassa, mihin suuntaan joku pelaaja on menossa, eikä olisi niin kiire tehdä päätöksiä. Nyt tilanne voi olla niin, että ennen kauden ensimmäistä liigapeliä aletaan tehdä jo seuraavan kauden diilejä. Ei sekään ole hyvä tilanne, Tuomenoksa komppaa.

Se, miten realistista säännöksen luominen olisi, on toinen juttu.

-?Liigan pitäisi tehdä omat säännöt ja sanktioida, mutta aina löytyy muutama osapuoli, joka ei ole valmis pitämään sovituista säännöistä kiinni. Siksi näen sen aika epärealistisena vaihtoehtona, sanoo Viitanen.

-?Tätä on aika mahdotonta säädellä, koska silloin estetään ihmisten vapaata valintaa, Salmelainen lisää.