Jonna Tervomaan elämään on mahtunut tähän mennessä kaksi erillistä uraa menestyvänä laulajana. Kuva: Pasi Kostiainen, Martti Peltonen / IS, Joonas Salo, Tuomas Selänne, Erkki Raskinen / IS

Jonna Tervomaa täyttää 50 vuotta. Synnyinkaupunkiinsa Forssaan palannut suosikkilaulaja ei olisi aiemmin halunnut tehdä syntymäpäivästään numeroa, mutta nykyisin hän juhlii, kun aihetta on.

Laulaja Jonna Tervomaa miettii leipomoravintolan vitriiniin ääressä. Lounas on syöty, haastattelu on melkein tehty, ja kohta otetaan valokuvia.

Ollaan forssalaisessa Pikku Pristinassa. Lasin takana on toinen toistaan herkullisemmalta näyttäviä leivonnaisia.

Laulaja valitsee palan vadelmakinuskijuustokakkua. Ja yllyttää ottamaan samanlaisen tai jonkun muun herkun seuraksi.

-?Ota nyt! Synttärikakku!

Eihän siitä voi kieltäytyä, sillä Jonna Tervomaa täyttää 50 vuotta lauantaina 7. tammikuuta 2023.

On aika paitsi syödä kakkua, käydä läpi mitä kaikkea elämään on mahtunut tähän mennessä, kaksi erillistä uraa menestyvänä laulajana. Sekä se, miksi Tervomaa on muuttanut takaisin Forssaan.

Jonna Tervomaa muutti Helsingin Lauttasaaresta Forssaan vuonna 2020. Kuva: Pasi Kostiainen

Forssassa Jonna Tervomaa on asunut vuodesta 2020 lähtien. Elettiin ensimmäistä koronakevättä, kun Tervomaa katseli Helsingin Lauttasaaressa kerrostalohuoneistonsa ikkunasta ulos. Vastapäisen talon ikkunoissa näkyi nalleja.

-?Tajusin, että tämä tulee kestämään todella pitkään, hän muistelee.

"Tämä" tarkoittaa koronapandemian halvaannuttamaa elämää. Ja pitkäänhän siinä menikin: vasta viime keväänä hänen esiintyvän artistin työltään poistuivat viimeiset rajoitukset.

-?Oltiin etäkoulua käyneen tyttären kanssa kahdestaan. Mietin, mitä me täällä tehdään?

Näiden liki kolmen vuoden aikana laulaja on ehtinyt forssalaistua uudelleen. Päätös lähteä 27 vuoden jälkeen pääkaupungista takaisin synnyinkaupunkiin on osoittautunut toimivaksi. Forssassa teini-ikäinen lapsikin kokee voivansa elää vapaammin, ja uusvanhaan kotikaupunkiin ovat myös Tervomaa ja hänen yhdysvaltalainen puolisonsa, muusikko Darin Gray rakentaneet hyvät tilat uuden musiikin tekemistä ja treenaamista varten.

-?Forssaan muuttaminen on ollut kaikin puolin hieno ratkaisu. Helsinkiin ei ollut pitkään aikaan mitään asiaa, kun mitään ei juuri tapahtunut. Ja teknologia on mahdollistanut musiikin tekemisen muiden kanssa etänä, vaikka tykkäänkin asioiden hoitamisesta kasvokkain. Kukapa ei tykkäisi.

Jonna Tervomaa voitti vuoden 1983 Syksyn sävelen 10-vuotiaana. Kuva: Martti Peltonen / IS

Forssalaisena Jonna Tervomaa tuli aikanaan tunnetuksikin. Hän voitti vuoden 1983 Syksyn sävelen 10-vuotiaana kappaleella Minttu sekä Ville. Kaupungin keskeisestä sijainnista oli hyötyä, kun lapsitähti lähti keikkailemaan isänsä Timo Tervon kanssa, onhan Forssasta noin sata kilometriä niin Helsinkiin, Turkuun kuin Tampereellekin.

Koripallokaupunkina tunnetussa Forssassa Tervomaa myös pelasi ja menestyi: hän oli voittamassa Forssan Koripoikien riveissä naisten SM-pronssia ja A-nuorten Suomen mestaruutta. Hän pelasi myös alle 22-vuotiaiden maajoukkueessa.

Jonna Tervomaa koripalloilijana 1990-luvun alussa. Kuva: Tino Hämäläinen / IS

Ja muutama vuosi sitten hän järjesti nykyisen Pristinan kellarissa sijaitsevassa ravintolatilassa musiikkiklubia, jossa kävi esiintymässä tuttuja eturivin suomalaisnimiä Ismo Alangosta Samuli Putroon.

-?Aiemmin tämä ravintola oli nimeltään Loukku. Äitini oli täällä töissä. Ja jossain vaiheessa kellarin Loukku oli jazzklubi, jossa kävi soittamassa Suomen ykkösmuusikoita, Tervomaa kertoo.

-?Muutto tänne on ollut mielenkiintoinen siirto siinäkin mielessä, että kirjoitan parhaillaan kirjaa omasta elämästäni.

Lapsitähteyttään Tervomaa käsittelee runsaan vuoden kuluttua julkaistavassa kirjassa perusteellisesti.

-?Suhdetta siihen on ollut vaikea avata lyhyesti esimerkiksi haastatteluissa, hän sanoo.

Mitä ajattelet nyt aikuisen artistiurasi alusta? Ja siitä, miten silloin 25-vuotiaana näit lapsitähteyden? Sehän ei ollut silloin mikään suosikkipuheenaiheesi. Häpesitkö silloin Minttu sekä Villeä?

-?En. Sehän oli lapsuuttani. Jos häpeäisin sitä, häpeäisin lapsuuttani, Tervomaa vastaa ja perustelee, miksi vuosituhannen vaihteessa paljolti pidättäytyi puhumasta lapsena laulamisesta:

-?Ymmärsin silloin, että minun pitää peitota kiinnostavuudessa koko se aikaisempi, lapsilaulajan aika. Siitähän olivat kiinnostuneita kaikki, niin media kuin yleisökin. Jos olisin alkanut puhua siitä, mistään muusta ei olisi tarvinnut puhuakaan. Siltä se tuntui. Kontrollintarpeeni oli vahva, koska kukaan muu ei sitä asiaa voinut kontrolloida kuin minä. Halusin puhua nykypäivästä ja tulevaisuudesta, mutta muut menneisyydestä. Ei kaksikymppinen halua puhua menneisyydestään!

Kirjan kirjoittamiseen Tervomaa on uppoutunut paitsi itsensä, myös tällä hetkellä monin tavoin kiinnostavaksi kokemansa ajanjakson takia - ja onhan paljon tapahtunut niin musiikkialalla kuin maailmanhistoriassa ylipäätään viimeisten 50 vuoden aikana.

-?Kirjaa pyydettiin eri tahoilta jo vuosia sitten, ja olin pitkään sitä mieltä, että olen muusikko ja laululyyrikko, en kirjailija, sanoo Tervomaa, joka on kuitenkin opiskellut Helsingin yliopistossa kirjallisuutta.

-?Mutta korona-aikana kirjoittaminen alkoikin tuntua hyvältä. En ole kirjoittamassa testamenttia. Tuntuu armollisemmalta, että minulla on aikaa korjata, jos muutan mielipiteitäni. Toivottavasti. Tuntui myös ajankohtaiselta kirjoittaa ennen kuin dementoidun. Tai sairastun. Tai kuolen.

Jonna Tervomaa käsittelee lapsitähteyttään runsaan vuoden kuluttua julkaistavassa kirjassa perusteellisesti. Kuva: Pasi Kostiainen

Laulajanimellä Timo Tervo tunnettu Jonna Tervomaan isä kuoli 64-vuotiaana sairastettuaan lihashermoja rappeuttavaa ALS-tautia. Samaa sairautta, joka johti myös Pave Maijasen kuolemaan.

-?Läheisen ihmisen kuolema on huutomerkki siitä, että kohtalostaan ei ikinä tiedä, Tervomaa sanoo.

Timo Tervon kuolemasta on nyt kulunut kahdeksan vuotta.

-?Jokaisen ihmisen kanssa on ainutlaatuinen suhde. Siksi ikävä säilyy konkreettisena. Tulee aina niitä hetkiä, kun haluaisi puhua sen tietyn ihmisen kanssa, jakaa jonkun asian hänelle. Ja juuri hänelle.

Timo Tervo ja Jonna Tervomaa Syksyn sävelen harjoituksissa vuonna 1983. Kuva: Martti Peltonen / IS

Näetkö kirjan kirjoittamisen jonkinlaisena välitilinpäätöksenä? Liittyykö siihen muun muassa tasavuosien täyttämiseen usein liitettävää ikäkriisiä?

-?Suhtautuminen omaan ikään on mielestäni koomista. En tunne ketään ihmistä, joka tuntee olevansa sen ikäinen kuin on. Numerot ovat aina vähän yllättäviä, hän sanoo.

-?Koen tehneeni välitilinpäätöstä jo viitisen vuotta. Kyllä niitä pohdintoja omasta elämästä on päätynyt lauluteksteihinkin, vaikka niitä ei siellä ole kuin rivi kerrallaan. Olen sellainen lauluntekijä, joka haluan sanoituksiini kokemuspohjaa. En tee biisejä, jotka eivät liity minuun mitenkään.

Artistina Jonna Tervomaa on saavuttanut paljon. Hän vastaanottanut muun muassa seitsemän Emma-palkintoa ja Teosto-palkinnon.

Hän on myös säilyttänyt artistina omaehtoisuuden: hän on käsitellyt raskaitakin aiheita kuten vakavasti sairaan ihmisen tuskia omaisen silmin (Tikapuut) ja masennusta (Disco Melancholia).

Tervomaalle omaehtoisuus tarkoittaa paitsi aihevalintoja, myös oman työrytmin määrittämistä. Häneltä on myöhemmin tänä vuonna luvassa ihan uutta suomenkielistä musiikkia. Siis ihan uutta, edellisen Ääni-soololevyn julkaisusta tulee syksyllä kuluneeksi jo kuusi vuotta. Se on nykyisen musiikkiteollisuuden ajanlaskussa ikuisuus, mutta Tervomaa on aiemminkin venyttänyt levyjensä julkaisuväliä yli viiteen vuoteen.

-?Olen koko ajan tehnyt kuitenkin musiikkia, vaikka en ole ollut esillä. Olen myös keikkaillut. Se, että en ole jatkuvasti esillä, ei tarkoita, että olisin vain jouten, hän naurahtaa.

Mutta se jatkuva esillä oleminen. Tervomaa kertoo kiistelleensä vuosia sitten levy-yhtiössä siitä, miksi häneltä toivotaan aktiivista sosiaalisen median käyttämistä.

-?Esitin kysymyksen: "Eikö minun tehtäväni ole saada valmiiksi mahdollisimman hyviä biisejä ja keskittyä olemaan mahdollisimman hyvä muusikko? Millä ajalla teen niitä, jos minun pitää koko ajan olla näin?", hän hakee selfien kuvausasennon ja jatkaa:

-?"Jos yrittää koko ajan näyttää hiton hyvältä, ei taida aika riittää."

Jonna Tervomaa Helsingin Tavastialla vuonna 1998. Kuva: Erkki Raskinen / IS

Jonna Tervomaa Raumanmeren juhannus -festivaaleilla vuonna 2001. Kuva: Tuomas Selänne

Jonna Tervomaa Elämä lapsille -konsertissa Helsingissä 2008. Kuva: Tuomas Selänne

Jonna Tervomaa Flow Festivaleilla 2017. Kuva: Joonas Salo

Jonna Tervomaan ja Jussi Jaakonahon Sähköduo Korjaamolla Helsingissä vuonna 2021. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Kevään aikana Tervomaa juhlii paitsi syntymäpäiväänsä, myös 25-vuotista soolouraansa aikuisena artistina. Siis siitä laskien, kun esikoislevy Jonna Tervomaa julkaistiin. Sen kunniaksi hän tekee ensihitin mukaan nimetyn Jonna Tervomaan Suljettu sydän -kiertueen yhdessä tämän uran aluksi kymmenen vuotta hänen kanssaan soittaneen bändin kanssa.

Ja syntymäpäiväjuhlia, niitä on luvassa pitkin vuotta, eri kokoonpanoilla.

-?Aikaisemmin olen ajatellut, että en jaksa juhlia, hän sanoo.

-?Mutta totta kai juhlin! Koko vuoden!

Luvassa on juhlakeikkaa ja muuta, mutta ihan ensimmäinen syntymäpäiväjuhla pidetään lähipiirin kesken.

Ikä, se ei merkitse Jonna Tervomaalle juuri mitään, ei ainakaan mitään rajoittavaa.

-?Voi olla 15-vuotias, joka on jo viisas, nähnyt ja kokenut kaikenlaista. Ja vastaavasti voi olla 70-vuotias, joka on täysin kokematon, hän sanoo.

-?Minulla on kaiken ikäisiä ystäviä. En ajattele heidän ikäänsä.

Ikä ei merkitse Jonna Tervomaalle juuri mitään, ei ainakaan mitään rajoittavaa. Kuva: Pasi Kostiainen