Suomessa lainsäädäntö sallittujen lemmikkien suhteen on niin sekavaa, että välillä asiantuntijallekin on epäselvää, mitä eläimiä saa laillisesti pitää lemmikkeinä. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Poliisi, Lukijan kuva, Instagram

Muutama vuosi sitten suomalaisnaiset toivat kaksi sudenpentua auton takakontissa Venäjältä Suomeen. Niistä kasvoi kaksi aikuista sutta, jotka kokivat ihmisen käsissä karmean kohtalon. Miksi jotkut haluavat kotiinsa villieläimiä - ja missä kulkee eettisen lemmikin raja?

Syyskuussa metsätiellä Joensuussa tallusti erikoinen otus.

Paikallisen miehen riistakameraan tallentui pitkäjalkainen, täplikäs kissaeläin. Mies luuli kulkijaa ensin ilvekseksi, mutta sillä oli kotimaiseksi kissapedoksi liian pitkä häntä.

Pian selvisi, että kyseessä oli joensuulaiselta naiselta karannut lemmikki, muttei mikä tahansa maatiaiskissa. Osa Ilta-Sanomien haastattelemista asiantuntijoista arvioi sen servaaliksi. Eläimen omistanut nainen väitti sen olevan servaalin ja kotikissan risteytys.

Kuva: Lukijan kuva

Sittemmin poliisitutkinnassa kävi ilmi, että nelikymppisellä naisella on samanlaisia kissaeläimiä kaksi. Venäjältä tuodut uros- ja naaraskissaeläimet ovat nyt Itä-Suomen poliisin takavarikossa. Niiden omistajaa epäillään muun muassa eläinsuojelurikoksesta ja salakuljetuksesta. Poliisin mukaan eläimet ovat joko aitoja servaaleja tai ensimmäisen sukupolven savannikissoja.

- Joka tapauksessa kyse on sellaisista eläimistä, joita ei Suomessa saa olla hallussa. Tuomioistuin määrittää kyseisten kissojen kohtalon, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Petri Tirronen Itä-Suomen poliisista.

Joulukuussa uutisoitiin, että kissaeläimet varastettiin Joensuun Karsikossa sijaitsevasta lemmikkieläinhoitolasta. Poliisi ei kerro, epäilläänkö kissojen varastamisesta ja salakuljetuksesta samaa naista.

Poliisilla ei ole tietoa, missä kissat ovat tällä hetkellä.

Miksi ihminen haluaa lemmikiksi villieläimen? Miksei tavallinen kesykissa tai -koira kelpaa?

-?Tiedonvälitys on nykyään globaalia ja jotkut saattavat nähdä vaikka Youtubesta, että jollain on eksoottinen lemmikki toisella puolella maapalloa ja haluta samanlaisen, pohtii Korkeasaaren eläintenhoitaja Pekka Jääskeläinen.

Amerikkalainen poptähti Justin Bieber osti vuonna 2019 kaksi savannikissaa yli 35 000 eurolla. Eläinsuojelujärjestö PETA kritisoi Bieberin päätöstä voimakkaasti ja lausui, että on häneltä täysin vastuutonta inspiroida fanejaan tukemaan "vaarallista hybridikissojen kysyntää"

Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Jääskeläinen hoitaa Korkeasaaren apinalinnassa berberiapinoita. Lauman vanhimman naaraan Mokin tausta on traaginen. Pienessä lintuhäkissä vanhan ranskalaispariskunnan lemmikkinä kasvanut kädellinen kärsii yhä sekä psyykkisistä että fyysisistä vaurioista.

Kun apinalauman muut jäsenet käyvät päivän aikana ulkoilemassa, Moki viihtyy paremmin tutulla omalla paikallaan tapittamassa sitä katselemaan tulevia ihmisiä. Erityisen kiinnostunut se on eläintarhassa vierailevista ihmisvauvoista

- Ranskalaispariskunta oli säälinyt Mokia ja ostanut sen, kun Moki oli parivuotias. Lopulta he eivät olleet enää kyenneet hallitsemaan aikuistuvaa apinaa ja siksi alkoivat pitää sitä häkissä, kertoo Korkeasaaren tiedottaja Mari Lehmonen.

Apinoita ja kädellisiä eläimiä ei saa pitää Suomessa lemmikkeinä.

Sileäotsakaimaani vaatii paljon lämmintä vettä. Siitä ei ole vaaraa Korkeasaaressa samassa altaassa asuville kilpikonnille. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Sileäotsakaimaani Schnappi uiskentelee Korkeasaaressa trooppisten talojen isoimman altaan 28-asteisessa vedessä. Sekin oli ennen lemmikki.

Yksityishenkilö osti vuonna 2018 kuoriutuneen kaimaanin alun perin Puolassa. Ennen muuttoa Korkeasaareen sitä pidettiin lemmikkinä yksityisasunnossa Tampereella.

-?Sillä ei ollut hätää, mutta omistajat antoivat sen meille, kuvailee Korkeasaaren eläintenhoitaja Laura Pulli.

Eläintenhoitaja Laura Pulli arvioi, että ihmisen suhde villieläimeen voi jäädä yksipuoliseksi, koska eläin ei välttämättä halua olla lemmikki. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Schnappi ei ole yksittäistapaus, sillä Korkeasaaren mukaan sileäotsakaimaaneja pidetään niiden pienen koon vuoksi lemmikkeinä Suomessa. Kaimaani on Suomessa laillinen lemmikki, jos eläimen CITES-asiakirjat ovat kunnossa.

Schnappi eli aiemmin lemmikkinä Tampereella, kunnes sen omistaja toi krokotiilieläimen Korkeasaareen. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Käytännössä krokotiilieläimen elo esimerkiksi kerrostaloasunnossa voi olla hyvin vaikeaa, koska voidakseen hyvin ne tarvitsevat tilaa. Kylpyammeen kokoinen allas ei siihen riitä.

Moki on kiinnostunut häntä katselemaan tulevista ihmisistä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Marraskuussa 2017 suomalaisnaiset hakivat Viipurista autolla kaksi sudenpentua. Saman pentueen sudet kuljetettiin Vaalimaan rajan yli auton takakontissa. Kukaan ei tarkastanut eläimiä rajalla.

Poliisin laite-etsinnällä puhelimesta löytämä kuva Yukonista ja Alycesta. Kuva: Poliisi

Alyce oli todella aggressiivinen eläin, jota ihmisten oli vaikea käsitellä. Alycen omistaja piti sitä autohäkissä ilman vettä ja löi harjanvarrella.

Keväällä 2018 Alyce halvaantui. Silloin suden Suomeen tuoneen naisen miesystävä lopetti sen ampumalla. Vielä Alycen kuoleman jälkeen sen kallosta yritettiin tehdä luukoruja, mikä ei kuitenkaan onnistunut, koska eläintä oli ammuttu päähän.

Urospentu Yukonista kasvoi arka eläin, eikä se osoittanut kesyyntymisen merkkejä. Suomalaisnainen luovutti sen pian toiseen kotiin, koska halusi teetättää sillä pennut koirasuden kanssa. Koirasuden omistaja huomasi Yukonissa niin paljon susimaisia piirteitä, että hän ilmoitti siitä viranomaisille.

Poliisi suoritti kotietsinnän ja lopetti Yukonin tammikuussa 2019.

Turun hovioikeus kovensi marraskuussa 2022 Lopen koirasusijutun päätekijän rangaistusta.

Oikeus totesi naisen tuoneen Venäjältä susia ja niiden läheisiä jälkeläisiä tarkoituksenaan teettää eläimillä pentuja. Oikeuden asiakirjojen mukaan eläimiä pidettiin likaisissa olosuhteissa omien ulosteidensa keskellä ilman kunnon ravintoa ja vettä. Lisäksi nainen kohdisti eläimiin julmaa väkivaltaa.

Korkeasaaren taiwaninrottakäärmeen ikää ei tiedetä. Se on syntynyt Belgiassa. Luonnonvaraisena laji elää vain Taiwanissa. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Yhdysvaltalainen fantasiadraamasarja Game of Thrones on saattanut nostaa koirasusien suosiota lemmikkeinä, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola pohtii. Fiktiivisessä sarjassa Talvivaarassa asuva Starkin perhe pitää susia lemmikkeinään.

-?On ihan sama, onko se koirasusi vai koira, jos se sattuu villiintymään, sillä voi olla ikäviä seurauksia meidän susikannan puhtaudelle, jos se risteytyy luonnossa, Kojola sanoo.

Koirasusien pitäminen lemmikkinä on ollut Suomessa laitonta vieraslajiasetuksen nojalla vuodesta 2019. Koira ja susi poikkeavat toisistaan paljon. Kymmeniätuhansia vuosia ihmisen seuralaisena jalostunut koira osaa lukea ihmisten ilmeitä. Susi ei.

Koirasusilla voi olla suden tavoin dominointipyrkimyksiä, kun ne aikuistuvat, tutkimusprofessori kuvailee.

-?Aikuiset sudet ovat susilaumassa mielellään alfoja ja ykkösasemassa lauman hierarkiassa. Voisin ajatella, että koirasusi on suhteellisen vaativa lemmikki, Kojola miettii.

Tutkimusprofessori uskoo, että yksi syy ottaa lemmikiksi koirasusi on susiin liittyvä eksotiikka ja mystiikka.

-?Onhan susi eläimenä kiehtova. Ei siitä mihinkään pääse. Mutta ei se ensisijaisesti ole ihmisen lemmikiksi soveltuva.

Lainsäädäntö on sekavaa sen suhteen, mitä eläimiä saa Suomessa pitää lemmikkinä, arvioi Suomen eläinsuojelun (SEY) toiminnanjohtaja ja eläinlääkäri Kati White.

-?Meidän mielestä lainsäädäntöä pitäisi selkiyttää positiivilistalla: niitä eläinlajeja, joita saa pitää seuraeläiminä, listattaisiin positiivilistaan. Kaikki muut olisivat laittomia, White kiteyttää.

White toivoo, että sallituista seuraeläimistä tehtäisiin pian oma asetus. Sallituista tuotanto- ja sirkuseläimistä lakiin on jo kirjattu oma listansa. Esimerkiksi Italiassa ja Belgiassa on laissa määritelty, mitä eläimiä saa pitää lemmikkinä.

-?Minullekin tämä on epäselvää, vaikka minun pitäisi olla jossain määrin asiantuntija. Se tarkoittaa sitä, että lemmikkiä hankkivalla tavallisella ihmisellä ei ole mahdollisuuttakaan tietää, White huomauttaa.

Tullin tietoon on viimeisen viiden vuoden aikana tullut vain kaksi tapausta, jossa CITES-rajoitusten näkökulmasta on tuotu laittomasti villieläimiä Suomeen.

Korkeasaareen sileäotsakaimaani viihtyy hyvin lämpimässä vedessä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Vuonna 2019 Saksasta Suomeen tulleiden matkustajien hallusta paljastui Turun satamassa uhanalainen papukaija. Vuonna 2020 kotietsinnässä löytyi uhanalainen papukaija, jonka alkuperää Tulli ei saanut selville.

Euroopan unionin maiden välisillä maarajoilla Tulli ei tarkasta tuomisia. EU:n ulkorajoilla, kuten Suomen itärajalla, valvonta ei ole aukotonta.

-?Mikään valvonta ei ole sataprosenttista, eikä joka ainoaa autoa, ihmistä tai laukkua ole mahdollista pysäyttää ja tarkistaa. Suomessa eläinten salakuljetus on kuitenkin hyvin pientä, tulliylitarkastaja Jarkko Keskinen arvioi.

Vuonna 2016 uutisoitiin tapauksesta, jossa Virosta oli tuotu Suomeen lemmikiksi aavikkokettu. Urosketulla ei ollut asiallisia lupia, ja sen ostaja luovutti sen Korkeasaareen.

Eläintarhan henkilökunnalta voi kysyä, jos haluaa luopua lemmikistään, Korkeasaaren eläintenhoitaja Laura Pulli huomauttaa. Joskus ihmiset ovat tuoneet Korkeasaareen salaa takin sisällä kilpikonnia. Joskus kilpikonnia on päästetty luontoon vapaaksi.

-?Siinä on kauhea eläintautiriski. Niissä voi olla joku tauti, joka tarttuu meidän eläimiimme.

Korkeasaaressa vuodesta 2019 asunutta dumerilinboaa pidettiin aikanaan lemmikkinä Tanskassa. Poliisi sijoitti sen jo vuonna 2009 Kööpenhaminan eläintarhaan. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Pullin mukaan ihmiset saattavat hankkia lemmikiksi esimerkiksi kilpikonnan, eivätkä osaa ajatella niin pitkälle, että pieni söpö eläin saattaa elää pidempään kuin omistajansa. Lisäksi vesikilpikonna tarvitsee ison vesialtaan, jonka ylläpito kuluttaa paljon sähköä ja vettä.

Eläintenhoitaja tietää joidenkin ottaneen Suomessa sinikettuja lemmikiksi. Villieläimen sairauksia tuntevaa eläinlääkäriä voi olla vaikeaa löytää, Pulli huomauttaa.

-?Ihmisen suhde villieläimen kanssa voi jäädä yksipuoliseksi, koska eläin ei välttämättä halua olla lemmikki, Pulli muistuttaa.

Taiwaninrottakäärme päätyi Korkeasaareen pitovaikeuksien vuoksi vuonna 2016. Käärme on syntynyt Belgiassa. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Eläinfilosofi Elisa Aaltolan mukaan Suomessa on lemmikkeinä yllättävänkin paljon luonnosta otettuja eläimiä. Esimerkiksi akvaariokaloista osa on pyydetty luonnosta, hän toteaa.

-?Eläinkaupassa käydään kauppaa myös luonnosta otetuilla eläimillä, Aaltola väittää.

Aaltolan mielestä on tekopyhää, että Suomesta ei saa pyytää luonnonvaraisia eläimiä lemmikeiksi, mutta ulkomailta saa.

-?Eläineettisesti olisi tärkeää, että meillä olisi lemmikkeinä vain sellaisia lajeja, joilla on pitkä kesyyntymishistoria, kuten koira tai kissa. Nämä lajit ovat tottuneet elämään ihmisen kanssa, eivätkä edes pärjäisi ilman ihmistä.

Aaltola pitää epäeettisenä sitä, että lemmikkeinä pidetään sellaisia eläimiä, joiden kesyyntymishistoria on lyhyt, kuten hamstereita, marsuja tai undulaatteja.

-?Ne eivät ole sopeutuneet eloon ihmisen kanssa. Niillä on luonnonvaraisen eläimen tarpeet, kyvyt ja kaipuut. Ne turhautuvat hyvin helposti, kun joutuvat elämään häkissä tai ahtaissa tiloissa.

Suomessa esimerkiksi leijonia ei voi pitää lemmikkeinä, toisin kuin joissakin EU-maissa. Kuvassa Korkeasaaren leijonia. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Eläinfilosofin mukaan ihminen saattaa ottaa villieläimen lemmikiksi, koska haluaa korostaa jotain puolta itsestään tai persoonastaan.

Yhdysvalloissa lainsäädäntö villieläinten pitämisen suhteen on löysää: niinpä puumia, alligaattoreita tai karhuja saatetaan pitää hyvin kehnoissa olosuhteissa, jotka eivät ole millään lailla sopivia villeille eläimille. Tämän politiikan lopputulosta on saatu kauhistella esimerkiksi suositussa Tiger King -dokumenttisarjassa.

-?Se on varoittava esimerkkimaa, mitä voi tapahtua, jos villien eläinten pitämisestä tulee trendi.

Aaltola pitää tärkeänä, että olemassa olevista eläimistä pidetään hyvää huolta loppuun saakka, mikäli viranomainen takavarikoi lemmikin omistajaltaan.

-?Eläinten lopettaminen ei ole eettisin ratkaisu.

Eläinfilosofilla on näkemys siitä, mikä villissä lemmikissä ihmistä viehättää.

Historian saatossa varakkaat ja valtaapitävät ovat usein ottaneet lemmikeikseen trooppisia ja eksoottisia eläimiä. Sillä tavalla ihmiset ovat pyrkineet osoittamaan valtaa, statusta, hallintaa ja luonnon valloittamista. Aaltola huomauttaa, että myös eläintarhat perustuvat alunperin tällaiseen ajatteluun.

-?Ehkä siitä voi olla vielä nykypäivänä jäänteitä jäljellä. Ehkä jotkut haluavat osoittaa myös tämmöisiä puolia, kun hankkivat villin eläimen lemmikikseen.

Servaalien ja savannikissojen maahantuonti, pennuttaminen, hallussapito, myynti ja ympäristöön päästäminen on kielletty vuonna 2016 voimaan tulleessa vieraslajilainsäädännössä. Ennen lain voimaantuloa otetut eläimet saa pitää niiden kuolemaan saakka, mutta niitä ei saa päästää luontoon. Ylipäätään mitään muuta kissaeläintä kuin kesykissaa ei saa pitää Suomessa lemmikkinä.

Koirasuden maahantuonti, pennuttaminen, kasvattaminen, myynti, hallussapito ja luontoon päästäminen kiellettiin vieraslajiasetuksella vuonna 2019, mutta sitä ennen laillisesti lemmikiksi hankitun koirasuden saa pitää sen luonnolliseen kuolemaan saakka.

Suomen ympäristökeskus myöntää CITES-lupia sääntelyn alaisille uhanalaisille eläimille. CITES-lupia myönnetään esimerkiksi papukaijoille, kilpikonnille, gekkoille ja käärmeille.

Suomessa luonnonvaraisena esiintyvän lajin pitäminen lemmikkinä on laissa kielletty.

Lisäksi lemmikkieläinten pitoa rajoittavat Suomessa vieraslajilaki ja eläintautien torjuntalainsäädäntö.