Anastasija kaipaa miestään. Isäänsä odottavat kotiin myös parin 4- ja 9-vuotiaat tyttäret. Anastasijan kyltti kehottaa muistamaan Mariupolin sankareita, jotka ovat edelleen venäläisten vankeina. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Venäjän sotavankina arvioidaan olevan edelleen tuhansia ukrainalaisia. Heidän vapauttamisensa eteen työskentelevät viranomaisten lisäksi myös omaiset.

Kokonainen sotilasorkesteri, tehdasta puolustaneita sotilaita ja heidän perheenjäseniään, autonkuljettajia, kokkeja... Huhtikuun puolivälissä Venäjän joukot valtasivat Mariupolin satamakaupungissa Iljitshin terästehtaan ja vangitsivat noin 1?000 siellä ollutta ukrainalaista, myös siviilejä.

-?Heistä on tähän mennessä vapautettu vain 150. Kaikki ovat sotilaiden sukulaisia, kertoo Anastasija, 28.

Anastasijan mies on yhä vangittuna. IS tapasi naisen Odessassa marraskuun lopussa, jolloin hän oli viettänyt jo lähes kahdeksan kuukautta täydessä epätietoisuudessa aviomiehensä kohtalosta. Hän ei ole koko aikana saanut minkäänlaista tietoa tämän voinnista tai olinpaikasta.

Tilanteen herkkyyden vuoksi Anastasija ei halua kertoa julkisuuteen miehensä nimeä, ja samasta syystä hän haluaa esiintyä tässä jutussa myös itse pelkällä etunimellään.

Anastasijan kyltti kehottaa muistamaan Mariupolin sankareita, jotka ovat edelleen venäläisten vankeina. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Anastasija edustaa haastattelussa Virni zavzhdy -nimistä yhteisöä (suomeksi "ikuisesti uskollinen"). Sotavankien äitien, puolisojen ja siskojen epävirallinen järjestö ponnistelee edistääkseen läheistensä kotiinpaluuta sekä parantaakseen näiden olosuhteita.

-?Painostamme hallitusta, vaikka tiedämme kyllä, että se tekee kaikkensa saadakseen heidät (vangit) vapautetuksi. Olemme myös yhteydessä esimerkiksi Punaiseen Ristiin ja YK:hon. Yritämme koputella kaikille oville, Anastasija kertoo.

Aluksi omaiset pyrkivät lähinnä varmistamaan, että sotavankien oikeudet toteutuisivat ja näillä olisi esimerkiksi riittävästi lämpimiä vaatteita hengissä selviämiseen. Yhteisön toiveena on, että venäläiset päästäisivät kansainvälisiä järjestöjä vankiloihin tarkastamaan sotavankien olosuhteita.

Marraskuussa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) kertoi haastatelleensa kaikkiaan 159:ää Venäjän sotavankina ollutta ukrainalaista. OHCHR:n mukaan haastattelut paljastivat sotavankien kidutukseen ja muuhun kaltoinkohteluun liittyvää järjestelmällisyyttä.

Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshuk arvioi syyskuun lopulla BBC:lle, että Venäjän sotavankina oli tuolloin ainakin 2?500 ukrainalaista.

Iljitshin terästehdas sijaitsee samalla laajalla teollisuusalueella Mariupolissa kuin keväällä kansainvälisissä uutisotsikoissa usein esiintynyt Azovstalin terästehdas. Kesäkuussa Azovstalin ja Iljitshin tehtailta sotavangiksi joutuneiden ukrainalaisten omaiset kritisoivat Politico-lehdelle hallitusta sekä vankivaihdoista vastaavaa sotilastiedustelua hiljaisuudesta.

-?Neuvotteluprosessissa on paljon salamyhkäisyyttä, emmekä me sukulaiset saa tietoa tiedustelulta. Ymmärrämme, että tällaisia asioita ei voida ratkaista nopeasti. Mutta me toivomme saavamme miehemme takaisin niin pian kuin mahdollista. He elivät läpi helvetin Azovstalissa. Nyt he joutuvat edelleen taistelemaan hengestään, kommentoi tuolloin lehdelle Natalja Harko.

Kuvassa näkyvä Iljitshin terästehdas sijaitsee Mariupolissa samalla laajalla teollisuusalueella kuin Azovstalin terästehdas. Kuva: Alexander Ermochenko / Reuters

Harkon veli on 36. merijalkaväen prikaatin komentaja Serhi "Volyna" Volynskyi, joka on yksi tunnetuimmista Azovstalin puolustajista. Hän pääsi palaamaan kotimaahansa syyskuussa toteutetussa vaihdossa neljän kuukauden sotavankeuden jälkeen.

Anastasian mukaan jotkut Virni zavzhdy -ryhmän naisista ovat onnistuneet saamaan tietoja sotavankeudessa olevista läheisistään. Itse hän ei toistaiseksi tiedä edes sitä, onko puoliso enää hengissä.

Kyyneleet nousevat Anastasijan silmiin, kun puhe kääntyy perheen tilanteeseen. Parilla on 9- ja 4-vuotiaat tyttäret. He kaipaavat isäänsä kotiin.

- Nuorempi heistä sanoo odottavansa isää. Vastaan hänelle vain, että isä tulee, kunhan sota on ohi. Vanhempi tytär ymmärtää tilanteen jo paremmin, Anastasija sanoo.

Hän kertoo tietävänsä, ettei vankien vapauttamisesta neuvotteleminen ole yksinkertaista. Mutta hän ei panisi pahakseen, jos venäläisiin kohdistuisi sotavankien asiassa enemmän painetta myös ulkomailta.

Anastasija kuvattiin Odessassa sijaitsevalla Starosinnan aukiolla marraskuun lopulla. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Lue lisää: Sotaveteraani Roman, 23, haavoittui etulinjassa rynnäkkö­kiväärin luodista - "Kolmen päivän jälkeen en enää pelännyt kuolemaa"

Viime viikolla Ukrainan ulkoministeriö ilmoitti käynnistävänsä informaatiokampanjan, jonka tavoitteena on kiinnittää muun maailman huomiota Venäjän sotavankeina olevien ukrainalaisten sotilaiden ja siviilien kohtaloon. Kampanjan verkkosivut suunnataan ulkomaiselle yleisölle, hallituksille sekä kansalaisjärjestöille.

Sivustolle kootaan sotavankien tarinoita sekä tietoja Venäjän rikkomuksista kansainvälistä lainsäädäntöä vastaan. Ulkoministeriön mukaan hankkeeseen osallistuu myös sotavankien omaisia sekä Center for Civil Liberties -järjestö, joka oli mukana tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajissa.

-?Haluamme heidät vapaaksi, vaikka ymmärrämme kyllä, että se ei ole mahdollista noin vain. Haluamme tietoja miehistämme, pojistamme ja veljistämme. Haluamme heidät kotiin. Tarvitsemme rauhaa, Anastasija painottaa sotavankien omaisten toiveita.

Lue lisää: Putin yrittää nyt nujertaa Ukrainan kylmyydellä - ukrainalaiset varustautuvat kekseliäästi

Lue lisää: Hersonista tuli valtava rikos­paikka - tutkija: sota tuo ihmisistä esiin "äärettömän pahuuden"

Lue lisää: Ukrainalais­joukkojen väitetään teloittaneen venäläisiä sota­vankeja - tämä asiasta tiedetään