Ilta Sanoma

Kuva: Tuomo Heiti / IS

NHL vie SM-liigan parhaat pelaajat. Samalla Suomeen virtaa vuosittain miljoonien potti kasvattajarahaa.

Iso, paha NHL. Se saattaa olla joidenkin mielikuva rapakontakaisesta kiekkomaailman hallitsijasta. NHL vie parhaat pelaajat ja nuoret katsojat.

Niin se ainakin osaltaan tekeekin. Mutta samalla NHL:stä virtaa joka vuosi tuntuvat määrät rahaa SM-liigaseuroille kasvattajakorvauksina.

Pelkästään viime kesänä tehdyistä NHL:n tulokassopimuksista liigaseurat kuittaavat yhteensä lähes kuuden miljoonan Yhdysvaltain dollarin eli nykykurssilla euroina samansuuruisen rahapotin. Se tilitetään liigaseuroille kauden aikana kahdessa osassa.

Eniten rahaa tulee TPS:lle, yli 800?000 euroa. Tapparalle, Jukureille, JYPille ja Pelicansille ropisee kullekin karkeasti haarukoituna noin 700?000 euroa.

SM-liigan 15 seurasta vain Sport ja HPK jäävät tämän kauden NHL-kasvattajarahojen jaossa tyhjin käsin. Hämeenlinnaan tosin kilahtaa 20?000 taalan maksu yhdestä NHL-varauksesta.

Urheilulehti

TÄMÄ ARTIKKELI on julkaistu ensi kertaa Urheilulehdessä 46/2022. Pintaa syvemmälle mennään Urheilulehdessä joka viikko.

Tilausohjeet ovat täällä.

NHL:n kasvattajakorvaukset ovat käsitteenä monille tuttu: kun seura kasvattaa NHL:ään yltävän pelaajan, siitä maksetaan korvaus.

Vaikka korvausmenettely on ollut käytössä vuosikymmenten ajan, sen ympärillä on aina ollut tiettyä epäselvyyttä.

Sopimuksen yksityiskohtia ja rahasummia on valotettu julkisuudessa aika ajoin, mutta se on ollut kaikkea muuta kuin selvä. Tätäkin juttua tehdessä useampi SM-liigan seurapomo oli epätietoinen, saako NHL:n kasvattajarahoista ja niitä koskevasta sopimuksesta oikein edes puhua. Osalla ei ollut sopimuksen pykälistä tarkkaa tietoakaan.

Keväällä 2022 astui voimaan NHL:n ja Euroopan kansallisten liittojen (pl. Venäjä) välinen uusi kasvattajakorvaussopimus. Pituudeltaan se on 4+4-vuotinen, mikä tarkoittaa, että korvaukset nousevat jälkimmäiselle nelivuotiskaudelle kaudesta 2026-27 alkaen.

NHL-pelaajien määrässä mitattuna Euroopan kärkimaa Ruotsi johti sopimusneuvotteluja NHL:n kanssa. SM-liigan kilpailupäällikön Arto I. Järvelän mukaan kaikkien Euroopan maiden sopimukset ovat identtisiä. Joskin kunkin maan lajiliitto on allekirjoittanut ne kahdenvälisesti NHL:n kanssa.

 Tappara kuittaa

Tappara kuittaa "tshekkikasvatistaan" Tomas Hamarasta noin 300?000 euroa. Kuva: André Ringuette / NHLI / Getty Images

Aatu Räty ponnisti NHL:ään Kärpistä.

Aatu Räty ponnisti NHL:ään Kärpistä. Kuva: Bruce Bennett / Getty Images

Tuore sopimus selkeytti toimintaa kasvattajarahojen suhteen. Aiemmin joka vuosi kunkin maan kymmenestä ensimmäisestä NHL-sopimuksen tehneestä pelaajasta maksettiin maalle tietty korvaus, jonka jälkeen se nousi. Myöhemmin NHL:ltä tulleita rahoja laskeskeltiin ja tasailtiin Suomessa.

Nyt kaikista NHL:n tulokassopimuksen allekirjoittavista pelaajista maksetaan 285?000 dollarin korvaus. Suomessa se jakautuu tasan pelaajan neljän edeltävän kauden seurojen kesken.

Aiemmin korvauksia ei maksettu kahteen eri maahan, jos pelaaja oli ennen NHL-sopimustaan kiekkoillut useamman maan liigoissa. Nyt maksetaan. Tällaisissa tapauksissa viimeisin seura saa potista 40 prosenttia ja kolme edeltävää kukin 20.

Uuteen sopimukseen tulivat myös uudet, erilliset korvauspykälät NHL-varauksesta ja kunkin maan kasvattamista NHL-pelaajista.

NHL:n ykköskierroksen varauksesta maksetaan 35?000 dollaria sille seuralle, josta pelaaja varataan. Muiden kierrosten varauksista kilahtaa 20?000 dollaria.

Toinen uusi pykälä, player development bonus, puolestaan maksetaan kullekin maalle kauden jälkeen sen mukaan, kuinka moni kyseisen maan pelaaja pelaa kauden aikana vähintään 30 NHL-ottelua. Tämä, suuruusluokaltaan arviolta noin 10?000-20?000 euron korvaus yhtä pelaajaa kohden jyvitetään Suomessa seuroille kunkin pelaajan historian mukaan.

SM-liiga laskuttaa rahat NHL:ltä kahdesti vuodessa ja jakaa ne sitten seuroille näiden ansaitsemien NHL-rahojen mukaan. Aiemmin Jääkiekkoliitto raapaisi kasvattajarahoista välistä kymmenen prosentin siivun, mutta tästä menettelystä on nykyään luovuttu.

Kun suomalaisten NHL-pelaajien määrä on viime vuosina kasvanut tuntuvasti, samalla ovat kasvaneet myös Suomeen jaettavat kasvattajarahat.

Joskus takavuosina NHL-sopimuksen saattoivat saada vain maajoukkueessakin esiintyneet SM-liigan kärkipelaajat. Nykyään tulokassopimuksia jaetaan kuitenkin huomattavasti hövelimmin pelkän potentiaalin perusteella.

Esimerkiksi parin viime vuoden aikana niitä ovat allekirjoitelleet hädin tuskin liigassa debytoimaan ehtineet pelaajat, kuten esimerkiksi Tapparan "tshekkikasvatti" Tomas Hamara, josta seura kuittaa noin 300?000 euroa.

Philadelphia Flyersin Samu Tuomaala on Kärppien kasvatti.

Philadelphia Flyersin Samu Tuomaala on Kärppien kasvatti. Kuva: Joshua Sarner /Icon Sportswire / Getty Images

Tuukka Tieksola on yksi viime aikojen NHL-tulokassopimuksen solmineista liigapelaajista.

Tuukka Tieksola on yksi viime aikojen NHL-tulokassopimuksen solmineista liigapelaajista. Kuva: Grant Halverson / NHLI / Getty Images

Tai Kärppien kesän 2021 jättipottiviisikko Aatu Räty, Samu Tuomaala, Ville Koivunen, Tuukka Tieksola ja Leevi Meriläinen, joiden ansiosta Ouluun virtasi NHL-rahaa pitkälle toista miljoonaa.

Vaikka julkisesti asiasta ei haluta juuri puhua, messevät ja joissakin tapauksessa varsin helpot NHL-rahat ohjaavat enemmän tai vähemmän varsinkin monien pienempien seurojen pelaajapolitiikkaa.

Esimerkiksi JYP haali pari vuotta sitten ulkopuolelta roppakaupalla potentiaalisia NHL-lupauksia. Kuten Brad Lambertin, Patrik Puistolan, Samuel Heleniuksen, Ville Ottavaisen ja Joni Jurmon.

- Olimme muutama vuosi sitten tietenkin hieman toisenlaisessa lähtötilanteessa. Siinä joukkuetta nuorentaessa hieman sivutuotteena moni nuorempi pelaaja sai hyvän mahdollisuuden päästä kokoonpanoon. Sitä kautta on ehkä joku NHL-sopimuskin syntynyt ja seuralle tullut positiivista kassavirtaa, JYPin urheilujohtaja Mikko Viitanen muotoilee.

JYPin urheilujohtaja Mikko Viitanen.

JYPin urheilujohtaja Mikko Viitanen. Kuva: Tommi Anttonen / Lehtikuva

Vaikka JYPin "strategia" johti kaukalossa likimain katastrofaalisiin tuloksiin, NHL-rahaa sillä on tullut. Seuran omat pojat Joakim Kemell ja Anttoni Honka tekivät viime kesänä molemmat NHL-tulokasdiilit, joista JYP saa täydet kasvattajarahat. Heleniuksen ja Lambertinkin sopimuksista JYP kuittaa mukavat osingot.

Viime vuonna Seattleen varattu Ottavainenkin saattaa hyvinkin vielä kantaa Jyväskylään NHL-hedelmää.

SM-liigassa on myös mahdollisten NHL-korvausten suhteen hyvin erityyppisiä joukkueita. Esimerkiksi mestaruuksia voittamaan rakennetut kokeneet laatujoukkueet Kärpät ja Tappara ovat lähes vuosittain niin kovia, että potentiaalisia NHL-sopimuspelaajia joudutaan päästelemään muualle.

Samaan aikaan pienemmät liigaseurat odottavat näitä pudokkaita dollarinkuvat silmissään.

- Sehän on selvää, ettei meidän omasta juniorituotannosta joka vuosi NHL-sopimuspelaajia tule. Mutta kyllä me pyrimme hankkimaan pelaajia, joille se olisi mahdollista, Jukurien kehityspäällikkö Mikko Hakkarainen sanoo.

Jukurien kehityspäällikkö Mikko Hakkarainen.

Jukurien kehityspäällikkö Mikko Hakkarainen. Kuva: Jukka Gröndahl

- Ei meidän kokoisella seuralla ole mahdollista hankkia 25 valmista pelaajaa. Haluamme kehittää täällä pelaajia, ja totta kai nuorten pelaajien ollessa kyseessä NHL-korvaus on aina mahdollista, Hakkarainen jatkaa.

Viime kesästä Jukurit kuittaa historiallisen jättipotin. Axel Rindellin, Henri Nikkasen, Oskari Salmisen ja Mikko Kokkosen NHL-sopimukset tuovat seuralle kasvattajakorvauksina yli 700?000 euroa.

Tällä hetkellä Jukurien kärkiketjuissa muhivat Tapparalta yli jääneet nuoret NHL-varaukset Patrik Puistola ja Niko Huuhtanen, jotka voivat lähivuosina kantaa lisää NHL-rahaa Mikkeliin.

Samalla tavoin esimerkiksi KalPa marinoi Tapparan ja Kärppien parikymppisiä, NHL:ään varattuja kasvatteja Kasper Simontaivalta ja Kasper Puutiota.

Huomionarvoista on, että NHL:n kasvattajarahan saamiseen riittää pelkkä NHL:n tulokassopimus. Sen jälkeen ei ole enää mitään väliä, pelaako pelaaja lopulta yhtäkään ottelua NHL:ssä.

Korvaus maksetaan vain tulokassopimuksesta. Esimerkiksi viime kauden jälkeen SM-liigasta Pohjois-Amerikkaan lähteneistä Joona Luoto, Otto Leskinen ja Saku Mäenalanen tekivät kaikki toiset NHL-sopimuksensa. Heistä kasvattajarahat oli maksettu jo aiemmin.

Toronto Maple Leafsin Axel Rindell napattiin NHL:ään Jukureista.

Toronto Maple Leafsin Axel Rindell napattiin NHL:ään Jukureista. Kuva: Mark Blinch /NHLI / Getty Images

Kuten myös Winnipeg Jetsin Henri Nikkanen.

Kuten myös Winnipeg Jetsin Henri Nikkanen. Kuva: Marissa Baecker / Getty Images

NHL-korvausten ja rahavirtojen kasvaessa myös pelaajien taustavoimat ovat alkaneet haistaa niistä saatavan vipuvarren.

Joidenkin lupausten kohdalla voidaan pitää jo joitakin vuosia aiemmin varsin todennäköisenä, että he saavat aikanaan NHL-varauksen ja tulokassopimuksen. Siitä on tullut jonkinasteinen neuvotteluvaltti.

- Valitettavasti kyllä. Kyllä minä olen näihin törmännyt, että mahdolliset tulevat NHL-kasvattajarahat otetaan puheeksi, kun neuvotellaan sopimusta, Hakkarainen kertoo.

- Ovathan ne huomattavia summia. Mutta ei niiden varaan voi koskaan mitään budjetoida.

Viime vuosien huomiota herättävin tapaus NHL-lupausten saralla oli Lambert, jonka leiri kilpailutti mahdollisena ykkösvarauksena pidetylle superlupaukselle joukkueita SM-liigasta.

Lambert-sirkuksesta pisin tikku jäi lopulta Pelicansille, josta hänet viime kesänä NHL:ään varattiin. HIFK ja JYP kuittaavat Lambertin kasvattajarahoista reilut 70?000 euroa, Pelicans noin satatonnia enemmän.

Oskari Salminen pelaa Winnipeg Jetsin organisaatiossa.

Oskari Salminen pelaa Winnipeg Jetsin organisaatiossa. Kuva: Jonathan Kozub / NHLI / Getty Images

Mikko Kokkonen kasvatti osaltaan Jukurien NHL-kasvattajakorvauksia.

Mikko Kokkonen kasvatti osaltaan Jukurien NHL-kasvattajakorvauksia. Kuva: John E. Sokolowski / USA TODAY Sports

Yksi viime vuosien tuotteliaimmista liigaseuroista NHL-rahojen suhteen on ollut Ilves. Tamperelaisseurasta rapakon taakse on ponkaissut runsaasti paitsi seuran omia kasvatteja myös muualta haalittuja pelaajia.

Viime kesältä Ilves teki liki 400?000 euron NHL-tilin kahdella pelaajalla, jotka pelasivat Tampereella vain yhden kauden. Ruotsalaispakki Simon Johansson teki Ilves-kautensa päätteeksi sopimuksen Minnesotaan.

Venäjältä hankittu kakkosveskari Vadim Zherenko puolestaan oli Ilvekselle varsinainen lottovoitto. St. Louis kiinnitti varauksensa viime kauden jälkeen, ja koska Venäjä ei ole mukana NHL:n kasvattajarahasopimuksessa, Ilves saanee Zherenkosta koko 285?000 dollarin kasvattajapotin.

- Olivathan nuo erinomaiset hankinnat, jos siitä kulmasta katsoo. Molemmat täyttivät myös pelillisesti paikkansa erinomaisesti. Johanssonin peli kehittyi valtavasti kauden aikana, ja hän oli mielestäni yksi sarjan parhaista puolustajista loppukaudesta. Mutta emme me heitä hankkineet NHL-rahojen toivossa. Se on seuralle aina vain bonus hyvin tehdystä työstä, Ilveksen urheilupomo Timo Koskela sanoo.

Ilveksen urheilujohtaja Timo Koskela.

Ilveksen urheilujohtaja Timo Koskela. Kuva: ENNA RAUTIAINEN

- Mutta tietenkin näimme heissä potentiaalin mahdolliseksi NHL-pelaajaksi. Molemmat ovat oikealla tiellä urallaan, mutta täytyy muistaa, että NHL-sopimuksesta on vielä pitkä matka NHL-pelaajaksi.

Useita vuosia NHL-kykyjenetsijänä St. Louisille työskennellyt Koskela on onnistunut viime vuosien aikana haalimaan Ilvekseen monia Pohjois-Amerikkaan pyrkiviä laatutalentteja ulkomaita myöten.

Ilves on osoittanut pystyvänsä kehittämään nuoria pelaajia. Se on merkittävä valtti, kun agentit etsivät NHL:ään varatuille pelaajilleen ponnahduslautaa.

Tshekkiveskari Jakub Malek, 20, suuntasi kesän NHL-varauksensa jälkeen kotimaastaan Ilvekseen. St. Louisin varaama ruotsalaispakki Leo Lööf, 20, pelaa Ilveksessä jo toista kauttaan. Färjestadin mies saattaa hyvinkin tuoda Tampereelle vielä muhkeat kasvattajarahat.

Suomalaisia NHL-varauksia ympäri maan on ollut Ilveksessä viime vuodet useita.

- Olemme panostaneet hankintaprosessiin, että saisimme lahjakkaita nuoria pelaajia. Hyvillä pelaajilla on aina kysyntää. Olemme varmasti onnistuneet joissakin asioissa, että heitä siirtyy meille. Kyllähän pelaajatkin sitä katsovat, missä on mahdollisuus päästä eteenpäin, Koskela sanoo.

- Jos viime vuosien NHL-korvauksia katsotaan, niin kyllähän me olemme tällä saralla onnistuneet.

Turun Palloseura on Ilveksen tavoin onnistunut viemään viime vuosina pelaajia vahvasti eteenpäin. Tämän kauden aikana maksettavissa NHL-rahoissa TPS on liigan ykkönen liki 900?000 euron potillaan.

Se kuittaa Mikael Pyyhtiän ja Markus Nurmen sopimuksista täydet kasvattajarahat. Ykkösvaraus Juraj Slafkovskystä napsahtaa varausmaksuineen lähes vastaava potti.

Lisäksi TPS kuittaa runsaan 50?000 euron siivun Turussa toissa kaudella pelanneesta Ruslan Ishakovista, vaikka tämä teki NHL-sopimuksen pelattuaan viime kauden Saksan DEL-liigassa.

- Onhan se merkittävä summa. Mutta NHL-sopimuksen saanut pelaaja pitää sitten korvata ulkopuolelta. Useimmiten kun kyseessä on erinomainen pelaaja. Se raha periaatteessa menee sitten korvaavaan pelaajaan eli käytännössä se vain mahdollistaa tason ylläpitämisen, TPS:n urheilujohtaja Rauli Urama muistuttaa.

TPS:n urheilujohtaja Rauli Urama.

TPS:n urheilujohtaja Rauli Urama. Kuva: Kari Mankonen

TPS on panostanut viime vuosina vahvasti junioritoimintaansa. Kahdella viime kaudella se on edennyt aina SM-liigan finaaleihin vahvasti omien poikiensa avulla.

Turussa on otettu selväksi strategiaksi tuoda omia nuoria pelaajia entistä vahvemmin kokoonpanoon. Urama kuitenkin kiistää, että NHL:n kasvattajarahat olisivat porkkana valitun strategian taustalla.

- Ei, vaan sielukkuus yhteisöön. TPS merkitsee aina omalle kasvatille, ja sillä on merkitystä. Se sielu on aika iso osa meidän viime kausien menestystä. Omien kasvattien läpilyönti.

- Jos he siitä pääsevät eteenpäin, se on heille hieno asia, ja NHL-korvaus mahdollistaa taas meille sen, että pystymme kilpailemaan saman profiilin pelaajista, jos sellainen pitää ulkoa tuoda.

Suomen vuosittaisesta NHL:n miljoonapotista lähes kaikki menevät SM-liigaseurojen taskuun. Neljän vuoden säännöstä johtuen pikkuseurat pääsevät vain ani harvoin osingoille. Joitakin poikkeuksia kuitenkin löytyy.

Yksi sellainen on Kankaanpään Jääkarhut, joka sai vuonna 2019 NHL:ltä vajaan 70?000 euron potin Ville Heinolan tulokassopimuksesta.

Heinola teki sopimuksen Winnipegiin heti varaustilaisuuden jälkeen vain 18-vuotiaana, jolloin hänen C-juniori-ikäisenä pelaamansa kausi KJK:ssa mahtui vielä neljän "korvauskauden" piiriin.

Summat dollareissa. Kurssi euroon noin 1,0.

Ensin kasvattajakorvaukset (osuus koko potista), perässä NHL-varauksista tulleet korvaukset.

Markus Nurmi (4/4) 285?000

Mikael Pyyhtiä (4/4) 285?000

Juraj Slafkovsky (80%) 228?000

Ruslan Ishakov (20%) 57?000

Slafkovsky 35?000

Tomas Hamara (4/4) 285?000

Anton Levtchi (4/4) 285?000

Santtu Kinnunen (2/4) 142?500

Hamara 20?000

Topi Rönni 20?000

Elias Vilén (4/4) 285?000

Brad Lambert (2/4) 142?500

Santtu Kinnunen (2/4) 142?500

Henri Nikkanen (1/4) 71?250

Mikko Kokkonen (1/4) 71?250

Lambert 35?000

Anttoni Honka (4/4) 285?000

Joakim Kemell (4/4) 285?000

Brad Lambert (1/4) 71?250

Kemell 35?000

Topias Leinonen 20?000

Riku Tohila 20?000

Axel Rindell (3/4) 213?750

Henri Nikkanen (3/4) 213?750

Mikko Kokkonen (3/4) 213?750

Oskari Salminen 71?250

Peetro Seppälä (4/4) 285?000

Oskari Salminen (3/4) 213?750

Nick Malik 20?000

Vadim Zherenko (4/4) 285?000

Simon Johansson (40%) 114?000

Jani Nyman 20?000

Topi Niemelä (4/4) 285?000

Niklas Kokko 20?000

Kim Nousiainen (4/4) 285?000

Roni Hirvonen (1/4) 71?250

Brad Lambert (1/4) 71?250

Axel Rindell (1/4) 71?250

Aleksanteri Kaskimäki 20?000

Otto Salin 20?000

Ville Petman (2/4) 142?500

Roni Hirvonen (2/4) 142?500

Petteri Nurmi 20?000

-

Listan arviot on laskettu ilmoitettujen NHL-korvaussummien ja kausihistorian perusteella.

Ilta Sanoma
mercredi 23 novembre 2022 07:45:00 Categories: Ilta Sanoma SM-liiga

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.