Kuva: Colourbox

Yhteenmuuton piti olla uusi, ihana vaihe Kaisan parisuhteessa. Sitten Kaisan miehestä tuli yllättäen etäinen, tunnekylmä ja jopa henkisesti väkivaltainen. Kivulias totuus kaiken takana paljastui Kaisalle vasta, kun sivusuhde oli jatkunut jo vuoden.

Yhteistä taloa etsittiin pitkään ja hartaudella. Kahden vuoden etsintöjen jälkeen Kaisalla, 32, ja hänen miehellään viimein tärppäsi: löytyi ihana omakotitalo kauniilla paikalla maaseudulla, joen rannan kupeessa.

Kaisan odotukset uudelle arjelle saman katon alla olivat korkealla. Parisuhteen kuusivuotisessa tarinassa aukeaisi kauan odotettu uusi ja kutkuttava sivu.

Toiveet ja odotukset rapistuivat kuitenkin nopeasti syysruskan mukana, sillä jokin Kaisan miehessä muuttui täysin. Ennen niin avuliaasta, huolehtivasta ja hyväntahtoisesta miehestä kuoriutui yhtäkkiä etäinen, välinpitämätön ja ärtyisä pahanilmanlintu.

- Kotona mies vain tiuski, valitti ja hermostui milloin mistäkin asiasta, jonka olin joko tehnyt väärin tai jättänyt tekemättä. Kaikkinensa ennen niin huomaavaisesta miehestä tuli negatiivinen tyranni, joka myrkytti kodin ilmapiirin. Kaikki mitä tein, oli väärin.

Juttusarjassa kuullaan tavallisten suomalaisten kokemuksia uskottomuudesta. Ääneen pääsevät niin petetyt kuin pettäjät.

Pariskunta alkoi etääntyä toisistaan nopeasti. Miehen arki täyttyi erilaisilla työreissuilla, joiden aikana Kaisan oli vaikea saada häneen yhteyttä.

- Puheluihini ja viesteihini vastaaminen viipyili, vaikka kotona ollessaan mies tuskin malttoi laskea puhelinta kädestään. Iltaisin miestä ei saanut kiinni puhelimella ollenkaan.

Myös miehen uudet aamurutiinit kummastuttivat: mies heräsi kohtuuttoman varhain jo aamuviiden tienoilla, läträsi itsensä päästä varpaisiin parfyymilla ja lähti matkoihinsa. Miehen alituisen poissaolon myötä uuden talon remontti jäi roikkumaan pahasti puolitiehen, ja Kaisa jäi kirjaimellisesti keskelle rakennuspölyn ja romun täyteistä remonttihelvettiä.

- Oloni oli todella hylätty. Vietin jopa ensimmäisen yöni uudessa kodissa yksin, sillä muuton jälkeen mies ilmoitti tarvitsevansa omaa aikaa ja lähti vanhaan asuntoonsa yöksi.

Kysyessään mieheltään syitä hänen omituiselle käytökselleen Kaisa sai vastaukseksi lähinnä tiuskimista ja kiukuttelua. Niinpä hän yritti kuumeisesti etsiä loogista selitystä miehen äksyilylle ja etääntymiselle milloin mistäkin syystä - työstressistä, ikäkriisistä tai uuden elämäntilanteen aiheuttamasta jännityksestä.

Pettämistä Kaisa ei osannut epäillä. Kuluneena kesänä parisuhde oli ollut Kaisan mielestä hyvällä tolalla eikä suhteessa ollut ilmennyt aiemmin syitä epäillä kumppanin luotettavuutta.

- Äkillisesti päälaelleen muuttunut tilanne tuntui toki ahdistavalta, mutta ajattelin silti, että pohjimmiltaan suhteessamme kaikki on hyvin. Eihän kukaan osta omakotitaloa toisen kanssa, jos ei halua yhteistä tulevaisuutta.

Jouluaattona mies pudotti shokkiuutisen. Hän kertoi haluavansa erota. Hartaasti odotettu ensimmäinen joulu yhteisessä kodissa vaihtui piinaavaksi painajaiseksi.

- Se oli minulle täysi järkytys. En voinut ymmärtää, mistä kaikki oikein kumpusi - olimmehan juuri ostaneet yhdessä talon. Ainoana perustelunaan äkilliselle erohalulleen mies totesi, että joulu on perhejuhla emmekä me ole perhe. Mies sanoi myös, että jos meillä olisi lapsia, hän ei haluaisi erota.

Sanat loukkaavat Kaisaa yhä syvästi.

- Miehen sanat olivat musertava isku vyön alle, koska olin tehnyt abortin jokunen vuosi aiemmin. Minulle mieheni oli kuin perhe, ja mies tiesi hyvin, miten suuri askel koko yhteen muutto minulle oli.

Joulun välipäivät Kaisa vietti yksin surun ja järkytyksen murtamana, ympärillään talven synkkä pimeys ja remonttikaaos. Mies oli lähtenyt sukulaistensa luokse eikä Kaisa tiennyt, milloin hän palaisi takaisin.

- Olin yksin kotona huolesta ja järkytyksestä sekaisin ja odotin vain, milloin mies palaa kotiin. Hänestä ei kuulunut mitään - ei edes tekstiviestiä, jossa hän kysyisi vointiani. Sisälläni kyti henkinen hätätila.

Kuva: Colourbox

Ulkopuolisille Kaisa ei hiiskunut sisällään myllertävien tunteiden kuohusta ja raskaasta syksystään sanallakaan. Hän ei halunnut huolestuttaa sukulaisiaan eikä ympärillä juuri ollut läheisiä sydänystäviä tuohon aikaan.

Patoutunut paha olo purkautui ensimmäistä kertaa uuden vuoden tienoilla, kun Kaisa avasi tuntojaan pariskunnan yhteiselle naispuoleiselle kaverille.

- Itkin naiselle, kuinka huonosti mieheni on minua kohdellut ja miten kamala syksyni on ollut.

Tuolloin Kaisalla ei ollut vielä aavistustakaan, että kyseinen nainen oli tosiasiassa syy siihen, miksi mies hädin tuskin enää vietti kotona aikaa. Sivusuhde oli saanut alkunsa vain muutama päivä ennen talokauppoja.

Kaisalle totuus miehen puuhista valkeni vasta silloin, kun yhteisen talon ostamisesta oli kulunut vuosi.

Ennen pettämisen paljastumista pariskunta jatkoi yhteiseloaan saman katon alla ja jouluinen erokeskustelu lakaistiin maton alle. Syksyllä alkunsa saanut kodin ahdistava ilmapiiri vain tiivistyi entisestään, ja aina vain poissaolevammaksi ja tylymmäksi muuttuva mies jatkoi toisen naisen säännöllistä tapailua Kaisan selän takana.

- Mies oli kuin jääkylmä kivimuuri, josta ei saanut minkäänlaista otetta. Keväällä pettämisen merkit olivat jo niin ilmeiset, että kysyin mieheltä suoraan, onko hänellä toinen nainen. Hän vastasi kieltävästi, minkä seurauksena aloin pitää itseäni täysin vainoharhaisena.

Lopulta erään elokuisen yön pikkutunteina Kaisa sai penättyä miehestään ulos syyn sille, miksi parisuhde oli ajautunut karille. Mies kertoi harrastaneensa seksiä pariskunnan yhteisen kaverin kanssa.

Yhteydenotto miehen salarakkaana toimineeseen naiseen paljasti sivusuhteen kulun kaikessa karuudessaan: paljastui, että kaikki lukuisat hetket, jotka Kaisa oli viettänyt yksin - ensimmäinen yö yhteisessä kodissa, joulun välipäivät ja pimenevät illat remontin keskellä - mies oli puolestaan viettänyt toisen naisen kainalossa. Uskottomuutta oli kestänyt jo vuoden päivien verran.

- Muserruin kuulemastani täysin. Olin tehnyt sinnikkäästi kaikkeni suhteemme eteen ja pyrkinyt olemaan mahdollisimman hyvä ja huomaavainen puoliso. Tein enemmän kotitöitä ja edistin remonttia, jotta mieheni ei tarvitsisi rehkiä, lenkitin koiraa, jotta mies saisi toivomaansa omaa aikaa ja järjestin epätoivoisesti treffejä, jotta suhteemme elpyisi.

- Siitä huolimatta mies petti minua viikosta toiseen ja jatkoi paskoja, satuttavia sanojaan - sanoja, joita toiselle ihmiselle ei tulisi koskaan sanoa. Välillä jopa tuntui, että mies halusi musertaa minut henkisesti.

Kaisa kertoo huomanneensa, miten kuukausia jatkunut ahdistus suhteen huonosta tolasta alkoi nakertaa hiljalleen omaa hyvinvointia. Keväällä ahdistus yltyi jo niin kokonaisvaltaiseksi, ettei Kaisa saanut iltaisin huoliltaan unta. Sydän tuntui tykyttävän jatkuvasti ja rinnan päällä oli raskas paino.

- Huomasin pyöritteleväni päässäni huonoja, jopa itsetuhoisia ajatuksia. Töihin ajaessani aloin purskahdella holtittomaan itkuun, ja kerran itkin auton ratissa tauotta kaksi tuntia putkeen.

- Kun pettäminen viimein kävi ilmi, lamaannuin totaalisesti. Vaivuin syvään aivosumuun eikä keskittyminen haastaviin työtehtäviin kerta kaikkiaan onnistunut. Tuntui nöyryyttävältä selittää pomolleni äkillisten keskittymisvaikeuksien syitä.

Työterveyshuollon kautta Kaisa ohjattiin lyhytpsykoterapiaan, jossa hänelle diagnosoitiin akuutti stressireaktio ja vakava masennus.

Kuva: Colourbox

Petetyksi tuleminen kera repivän ja mutkikkaan eron on ollut Kaisalle traumaattinen kokemus, ja tapahtuman jättämien haavojen käsittely on vaatinut aikaa. Trauman käsittelyä ei auttanut lainkaan se, että mies jatkoi toisen naisen tapailua samalla, kun pariskunta yritti setviä tilannetta ja välejään pariterapiassa.

- Tuntui loukkaavalta, ettei mies voinut kunnioittaa minua edes sen verran, että hän siirtäisi toisen naisen syrjään vähintään kaikkein akuutimman kriisivaiheen ajaksi.

Toistuvien loukkaavien sanojen ja tekojen puiminen nostaa Kaisassa yhä pintaan kivuliaita tunteita.

- Usein sanotaan, että se mikä ei tapa, vahvistaa, mutta itse en sanoisi näin ainakaan petetylle. Pettäminen rikkoo todella pahasti. Eteenpäin voi silti päästä, kunhan vain uskaltaa avata silmänsä sille, että maailmassa on myös hyviä ihmisiä.

Ihmisten hyvyyteen Kaisa pyrkiikin kipeästä kokemuksestaan huolimatta uskomaan. Hän on nykyään uudessa parisuhteessa, jossa hän kokee olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Ilmassa on pitkästä aikaa toiveikkuutta, ja menneisyyden tapahtumien sijaan Kaisan katse on suuntautumassa vähitellen eteenpäin kohti tulevaa.

Jälkeenpäin ajateltuna kokemus on ollut Kaisalle tärkeä, vaikkakin kohtuuttoman raskas oppitunti omista rajoista ja itsearvostuksesta.

- Olen ymmärtänyt, etten voi päättää sitä, miten toinen minua kohtelee, mutta sen sijaan voin päättää miten annan muiden kohdella minua. Jos ei seiso omalla puolellaan ja vedä omia rajoja, tulee hylänneeksi itsensä täysin.

Asian arkaluontoisuuden vuoksi Kaisa esiintyy jutussa vain etunimellään.

Jos kumppanin käytös herättää epäilyjä uskottomuudesta, tuo tekemäsi havainnot hänelle ilmi ja kerro, millaisia ajatuksia, kysymyksiä ja huolia toiminta sinussa herättää. Pyydä kumppanilta vastausta ja apua pohdintoihisi.

Tilanteessa voimakas hätäreaktio on varsin luonnollinen, mutta ajaa keskustelun herkästi syytteleväksi tai riitaisaksi. Tuo kumppanille ilmi, että tilanne tai toiminta herättää huolta ja pelkoja, mutta pyri silti pitämään voimakkaat hädän ja pelon tunteet erillään keskustelusta.

Uskottomuudessa on kyse kriisitilanteesta, joka horjuttaa turvallisuuden tunnetta ja luottamusta parisuhteessa. Kumpikin osapuoli on omanlaisessa kriisissä ja käy läpi laajan kirjon tunteita. Kriisin käsittely vaatii paljon aikaa ja mahdollisesti myös ulkopuolista apua itselle ja/tai suhteelle.

Suojaa lapset kriisiltä ja pyydä tarvittaessa ulkopuolista apua lasten arjen rutiinien turvaamiseksi.

Kriisistä selviytyminen vaatii yhteistä, toista kuuntelevaa keskustelua. Ilman kumppanin näkökulman kuuntelemista rakentavaa keskustelua tai keskinäistä ymmärrystä ei saada aikaan. Anna toiselle tilaa ja aikaa vastata kysymyksiin. Keskusteluita ei tule käydä lasten kuullen.

Jos tunteet alkavat kiehua, ota aikalisä ja palaa keskusteluun myöhemmin rauhoittuneena. Kriisin käsittely vie aikaa eikä kaikkiin kysymyksiin saa välttämättä heti vastausta - suostu siis malttamaan.

Pyrkikää saavuttamaan yhtenevä ymmärrys siitä, mikä tilanteeseen johti. Mitkä ulkopuoliset tekijät tai omakohtaiset vaikuttimet johtivat uskottomuuteen? Millaisia haasteita parisuhteessa on esimerkiksi vuorovaikutukseen, läheisyyteen tai yhteiseen aikaan liittyen? Moninaisten syiden ymmärtäminen auttaa paitsi käsittelemään tapahtunutta, myös välttämään pettämistä jatkossa.

Kartoittakaa yhdessä, miten suhde tästedes jatkuu: yhdessä vai erikseen? Haluatko itse jatkaa suhteessa? Kykeneekö suhde vastaamaan molempien tarpeisiin ja toiveisiin?