Netissä on levitetty hurjia videoita lauantain iskusta Venäjän sotalaivoja vastaan. Niiden aitoutta on vaikea vahvistaa, mutta Ukrainan uskotaan kuitenkin kehittäneen uuden pelotteen merisotaan.

Kuva: Reuters, Sosiaalinen media

Merisodankäynnin asiantuntijat ovat viikonloppuna kiivaasti analysoineet mahdollista uutta avausta Ukrainan merisodassa Venäjää vastaan.

Ukrainan uskotaan käyttäneen miehittämättömiä, räjähtäviä pinta-aluksia iskuissa Venäjän Mustanmeren laivastoa vastaan lauantaina.

Kyseessä on käytännössä räjähteillä lastattu vene, joka voidaan ohjata vihollisen sotalaivaa päin. Vastaavaa ei tiettävästi aiemmin ole Ukrainassa käytetty.

Ukraina ei ole virallisesti myöntänyt tehneensä iskuja. Ukrainalaislähteet ovat kuitenkin julkaisseet videoita, joiden väitetään olevan iskusta.

Iskut aiheuttivat Venäjän rajun vastatoimen, kun se ilmoitti vetäytyvänsä Ukrainan viljanviennin mahdollistaneesta YK-sopimuksesta. Venäjä syytti Ukrainaa "terrori-iskuista".

Iskuja voidaan kuitenkin pitää laillisena sotatoimena, koska jotkut kohteena olleet sotalaivat ovat laukaisseet ohjuksia Ukrainaan.

Tietoja iskujen tuhoista on ollut vaikea saada. Venäjä on myöntänyt vain, että miinanraivauslaiva Ivan Golubets sai vaurioita.

Isku suuntautui kuitenkin tiettävästi myös Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivaa, fregatti Admiral Makarovia vastaan, mutta sen mahdollisesti saamista vaurioista ei ole tietoa.

Grigorovitsh-luokan fregatti Admiral Makarov kuvattiin Sevastopolissa vuonna 2018. Sen on väitetty saaneen vaurioita tuoreessa iskussa, mutta vahvistusta ei ole. Kuva: REUTERS/Pavel Rebrov

Sevastopolin laivastotukikohtaan Krimillä tehty isku kyseenalaistaa jälleen kerran Venäjän meriherruuden sodassa. Aiemmin Ukraina on onnistunut jo upottamaan Admiral Makarovin edeltäjän, lippulaiva Moskvan.

Moskva upotettiin tiettävästi ohjuksilla, mutta jatkossa Venäjä joutuu ottamaan laivojensa suojaamisessa huomioon myös uhan eräänlaisista "pintaohjuksista".

Asiantuntijoiden näkemys Ukrainan osuudesta iskuun oli viikonloppuna varsin yksimielinen.

- Maa, jolla ei ole toimintakykyistä laivastoa, on kyykyttänyt ylivoimaista vihollista sen kotitukikohdassa, twiittasi Suomenlinnan rannikkorykmentin komentaja Ville Vänskä sunnuntaina.

Hän arvioi, että Ukrainan sota tuo "selvästikin miehittämättömyyden erottamattomaksi osaksi merisotaa."

Vänskän twiittiä kommentoi myös amerikkalainen merisodankäynnin asiantuntija H.I. Sutton, joka jo aiemmin on esitellyt Ukrainan todennäköisesti käyttämän aseen.

- Erottamaton osa tulevaisuuden sotia? - Olen täysin samaa mieltä, Sutton kirjoitti.

Ukrainan sodassa on jo puhuttu paljon "kamikaze-droneista", eli kohteessaan räjähtävistä lennokeista. joita on kummallakin osapuolella. Nyt niiden rinnalla voitaisiin puhua "kamikazeveneistä".

Nimitys on kuitenkin hämäävä, sillä kyseessä ei ole mikään itsemurhaisku, koska iskun väline on kauko-ohjattu.

H.I. Sutton esitteli Naval Newsin artikkelissaan jo syyskuussa veneen, jollaista Ukrainan uskotaan nyt käyttäneen. Veneestä on olemassa tuore valokuva, joka on alun perin venäläisten julkaisema.

Venäläisten syyskuussa julkaisema kuva Krimiltä löydetystä miehittämättömästä veneestä, jollaista uskotaan käytetyn iskussa. Kuva: Sosiaalinen media

Kuvan veneen on kerrottu löytyneen tuolloin Krimiltä rannalta läheltä Sevastopolin laivastotukikohtaa.

Vahvistusta kuvan aitoudelle ei ole. Suttonin mukaan on kuitenkin ilmeistä, että tämä aiemmin tuntematon laite on Ukrainan operoima.

Veneestä käytetään sotilasteknistä nimitystä USV, unmanned surface vehicle, eli miehittämätön pinta-alus. Lennokkien sotilastekninen nimitys Ukrainassa on ollut UAV, unmanned aerial vehicle, eli miehittämätön ilma-alus.

Sutton arvioi kuvan perusteella, että suhteellisen pienikokoinen, runkoon istutetulla moottorilla varustettu laite on nopea ja näkyy huonosti tutkassa mataluutensa vuoksi. Hän vertaa sitä ulkomuodoltaan vesijettiin tai kajakkiin.

Veneen pienessä mastossa on kamera ja mahdollisesti jonkinlainen infrapunasensori, jotka toimivat ohjauksen ja tilannekuvan saamisen apuna. Niiden takana on litteä antenni kauko-ohjaukseen. Myös veneen keulassa on todennäköisesti pienempi kamera.

Veneessä olevaa räjähteiden määrää voidaan vain arvioida. Rungon sisään saattaa mahtua veneen oman polttoaineen lisäksi kymmeniä kiloja räjähdettä, joka vaurioittaisi jo sotalaivaa pahoin oikea-aikaisesti räjäytettynä.

Toinen seikka, jota voidaan vain arvailla, on laitteen kantama. Ukrainan hallitsemalta rannikolta on Sevastopoliin 280 kilometriä, ja se on vesillä edettäessä pitkä matka.

Venäjä onkin syyttänyt Ukrainaa siviilialusten käyttämisestä iskussa. Samoin Venäjä syytti Britanniaa avunannosta iskussa. Todisteita kummallekaan väitteelle ei ole esitetty.

Iskusta on levinnyt sosiaalisessa mediassa videoita, joiden aitoutta ei voida luotettavasti vahvistaa. Niistä on kuitenkin esitetty päätelmiä, että iskut on hyvinkin voitu toteuttaa aiemmin löydetyn veneen kaltaisella laitteella.

Videot voi katsoa alla olevasta sotilasasiantuntija Rob Leen twiitistä:

Yksi videoista näyttää iskun kohti suurta sota-alusta, jonka on tulkittu lähes varmuudella olevan Admiral Makarov. Videolta ei käy ilmi, onnistuiko isku.

Toisessa laajalle levinneessä videossa vedessä etenevää kohdetta vastaan ammutaan raivoisasti ja luodit osuvat veteen sen ympärillä. Kauempana näkyy räjähdyksiä, jotka ovat mahdollisista muista iskuista.

Venäjän mukaan lauantain iskuissa käytettiin sekä lennokkeja että pinta-aluksia.

Räjähteillä lastattu vene ei sinänsä ole mikään uutuus sodankäynnissä.

Suttonin mukaan muun muassa Iranin tukemien huthi-kapinallisten on raportoitu käyttäneen sellaisia Punaisellamerellä. Jo toisessa maailmansodassa Italialla oli oma räjähdeveneensä, josta kuljettaja pudottautui pois ennen osumaa.

Sutton on julkaissut Twitterissä hahmotelmansa erilaisista miehittämättömistä räjähdeveneistä ja ottanut siihen mukaan myös Ukrainan uuden aseen.

Venäläisten Krimin rannikolta löytämää räjähdevenettä ei enää ole, sillä venäläisviranomaisten mukaan se tuhottiin myöhemmin räjäyttämällä se merellä Sevastopolin edustalla.