Puukotus Turun kauppatorilla ei ole unohtunut viiden vuoden aikana. Viime aikoina aiheesta ovat puhuneet tapauksen päätutkija ja kuulustelija. "Minulle jäi kuva, että hän ei katunut tekoaan. Täysin tunteeton ukkeli", tutkija kertoo uudessa podcastissa.

Turun puukotuksista tuomittu Abderrahman Bouanane istuu tuomiotaan Turun vankilassa. Hänen rikoskumppanikseen epäilty Zuhriddin Rashidov on edelleen tavoittamatta. Kuva: Seppo Solmela / IS, Tatu Lertola

Suomen rikoshistoriaan kirjoitettiin poikkeuksellinen luku viisi vuotta sitten, kun Turussa tehtiin maamme historian ensimmäinen jihadistisessa tarkoituksessa tehty terrori-isku.

Marokkolaisen Abderrahman Bouananen uhreiksi valikoitui 18.8.2017 Turun kauppatorilla summittaisesti 10 henkilöä, joista kaksi kuoli.

Bouanane tuomittiin kesäkuussa 2018 kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Bouanane valitti hovioikeuteen mutta veti valituksensa takaisin.

Bouanane joutui uudestaan käräjäoikeuteen tänä vuonna. Hän puri vartijaa sormeen, kun häntä pakkolääkittiin Turun psykiatrisessa vankisairaalassa syksyllä 2020. Lisäksi hän potkaisi toista vartijaa nivusiin, kun häntä oltiin palauttamassa ulkoilusta selliin.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi hänet kahdesta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta viiden kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Bouanane Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Kuva: Tatu Lertola

Bouanane ja Turun iskut ovat nousseet esille viiden vuoden aikana tasaisin väliajoin. Miten turvapaikanhakijana Suomeen tulleesta, silloin 23-vuotiaasta Bouananesta tuli terroristi, joka halusi marttyyrikuoleman?

Hiljattain tapausta ovat käsitelleet rikos- ja oikeustoimittaja Vera Miettinen, joka etsi kysymykseen vastausta Yle Areenassa esitettävässä Rikollisen profiili -podcastissa.

Tapaus tuli esille myös rikosylikonstaapeli Niko Rantsin tuoreessa kirjassa Rikospoliisin silmin. Rantsi toimi Turun terrori-iskun päätutkijana.

Podcastissa ääneen pääsee rikostutkija, joka kuulusteli Bouananea Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla. Podcastissa tutkija esiintyy nimettömänä, mutta Rantsi paljastaa kirjassaan, että kuulustelut hoiti rikosylikonstaapeli Juhani Korvela.

Bouananea kuulusteltiin yhteensä seitsemän kertaa. Ensimmäinen kuulustelu tehtiin 20. elokuuta, kaksi päivää puukotuksien jälkeen.

- Ensimmäisen tapaamisen jälkeen minulla ei ollut luottoa siihen, että asiaan saisi minkäänlaista selvitystä. Hän käänsi päätään poispäin, eikä kertaakaan katsottu toisiamme silmiin ekassa kuulustelussa. Hän oli ylimielinen ja välinpitämätön. Hän vastasi 1-2 sanalla eikä katsonut päin, tutkija muistelee.

Niinpä yllätys oli suuri, kun toisella kuulustelukerralla Bouanane alkoi puhua. Hän jutteli tutkijan kanssa tuntitolkulla.

- Hän vastasi kaikkeen. Kävimme läpi hänen lapsuuttaan läpi ja kotiolojaan. Hän kertoi aika vilpittömästi asioita ja hymyili niitä kertoessaan. En tiedä, tapahtuiko se huomaamatta, mutta hän kertoi koko elämäntarinansa seikkaperäisesti.

Bouananea oli vangitsemisoikeudenkäynnissä videoyhteydellä sairaalasta. Kuva: Tatu Lertola

Tutkijan mukaan Bouanane perusti toimintansa siihen, mitä Syyriassa tapahtuu ja miten hänen käsityksensä mukaan länsimaat toimivat syyrialaisia vastaan.

- Hänellä oli olettamus, että Suomi osallistuu sotaan Syyriassa, tutkija kertoo.

Tutkija huomasi Bouananen rentoutuvan jokaisessa kuulustelussa enemmän. Silti tämä ei osoittanut inhimillisiä tunteita.

- Minulle jäi kuva, että hän ei kadu tekoaan. Hän tietää, mitä on tehnyt, mutta edes oikeuskäsittely ei viitannut siihen, että hän katuisi. Kerroin, että ihmisiä on kuollut. Hän ei reagoinut mitenkään. Täysin tunteeton ukkeli, tutkija toteaa.

Yhtenä suurena käännekohtana Bouananen radikalisoitumisessa on pidetty aikaa, kun hän alkoi käydä moskeijassa.

Lähipiirin mukaan vaikutti siltä, että Bouanane inhosi suomalaisia. Ramadanin aikaan käytös muuttui radikaalisti. Bouanane tapasi rukoushuoneen läheisyydessä uskonnollisen miehen, jolta hän sai myöhemmin vastakaikua Isis-myönteisille ajatuksilleen.

KRP:n kuulustelupöytäkirjoista kävi ilmi, että mies kannatti Isisiä, mutta Bouanane oli aluksi täysin vastakkaista mieltä. Siksi Bouanane pyysi tätä näyttämään todisteita oman mielipiteensä tueksi. Materiaali käänsi Bouananen pään.

Bouanane istuu tuomiotaan Turun vankilassa Saramäessä. Kuva: Seppo Solmela

Miehen epäillään paitsi näyttäneen, mistä Isis-aineistoa löytyisi, myös suunnitelleen Bouananen kanssa, miten terroristi-iskun voisi toteuttaa Suomessa.

Bouanane jopa koki jossain vaiheessa addiktoituneensa Isis-materiaaliin ja heitti puhelimensa pois. Hän sai kuitenkin uuden puhelimen tapaamaltaan mieheltä, eikä irtautuminen onnistunut.

Bouananen matkapuhelimesta löytyi Rantsin mukaan poliisin tutkinnassa 1?849 valokuvaa ja 53 videota, jotka sisälsivät teloituksia ja tietoa Isis-terroristijärjestöstä.

- Tämän tyyppisen kuvamateriaalin katseleminen ja luokittelu on erittäin raskasta ja täysin elämälle vierasta. Julmien mestauksien katselu on periaatteessa samanlaista työtä kuin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä kuvamateriaalin katselu, Rantsi kertoo kirjassaan.

Bouananea tavannut mies on vuonna 1994 syntynyt uzbekistanilaistaustainen Zuhriddin Rashidov, joka sai Suomen kansalaisuuden 2015 ja jonka radikalisoituminen oli poliisin tiedossa.

Poliisi teki kotietsinnän hänen vanhempiensa luokse, jossa hän tuolloin asui ja löysi sieltä useita puhelimia ja liittymiä sekä pommin valmistamisyritykseen mahdollisesti liittyviä esineitä kuten naulapyssyn nauloja. Rashidov oli ilmoittanut lähteneensä Dubaihin, mutta todellisuudessa hän oli matkustanut Turusta Tukholmaan ja lentänyt sieltä Iranin pääkaupunkiin Teheraniin.

Kolme päivää terrori-iskun jälkeen hän oli lähettänyt äidilleen viestin, jossa hän kertoi "päässeensä opiskelemaan islamin oppeja". Se tuli liittymästä, joka maakoodin perusteella oli afganistanilainen. Kun äiti kysyi, missä Rashidov oli, tämä ei vastannut.

Zuhriddin Rashidov lähti kolme päivää iskun jälkeen Iraniin. Kuva: Handout

Poliisi kohdisti televalvontaa yhteensä 17 liittymään, joiden poliisi epäili olleen Rashidovin käytössä. Osa numeroista oli suomalaisia, osa ulkomaalaisia. Joukossa oli irlantilaisia, maltalaisia ja luxemburgilaisia suuntanumeroita. Poliisi kohdisti televalvontaa takautuvasti myös terrori-iskua edeltäneeseen aikaan.

Rashidovista tehtiin kansainvälinen etsintäkuulutus.

Lännen media uutisoi Rashidovin ottaneen itse yhteyttä poliisiin keväällä 2018.

-?Meillä on sellainen näkemys, että hän itsekin haluaisi tulla Suomeen ja selvittää asiat, rikoskomisario Susanna Arppe Keskusrikospoliisista kertoi tuolloin.

-?Kyllä hänet kuulusteltavaksi pitää saada, ja asia pitää tutkia.

Krp voi jatkaa Rashidovin etsintäkuulutusta loputtomiin, sillä terrorismirikos ei vanhene. Rashidovin nimi ei ole kuitenkaan ollut esillä suomalaisessa mediassa kolmeen vuoteen. Myös tutkintalinjan tutkinnanjohtaja on ehtinyt vaihtua sinä aikana.

KRP on hyvin vaitonainen kaikesta Rashidoviin liittyvästä. Ilta-Sanomat kysyi asiasta uudelta tutkinnanjohtajalta, rikoskomisario Jarkko Toivoselta.

Onko Rashidov edelleen etsintäkuulutettu?

- En voi ottaa tähän kantaa.

Tiedetäänkö hänen olinpaikkaansa?

- En kerro tässä vaiheessa yksityiskohtia.

Onko hänet otettu kiinni?

- Sen voin sanoa, että häntä ei ole otettu kiinni.

Epäilläänkö häntä rikoksesta?

- En ota tässä vaiheessa kantaa asiaan. Sanotaan näin, että asia on kesken.