Nainen vetosi puolustuksessaan siihen, että hänen aviomiehensä työskenteli Espanjassa suomalaisyrityksessä.

Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Varsinais-Suomen käräjäoikeus ei uskonut turkulaisnaisen selitystä siitä, että hän oleili vain tilapäisesti Espanjassa vaan katsoi, että naisen pysyvä koti oli siellä. Tämä seikka johti lopulta ehdolliseen vankeustuomioon.

Nainen oli ilmoittanut Kansaneläkelaitokselle lomailevansa Espanjassa joulukuusta 2015 kesäkuuhun 2016. Hän oli Espanjassa miehensä työn vuoksi. Nainen ei kuitenkaan ilmoittanut, että oli jäänyt sen jälkeen lastensa kanssa pysyvästi Espanjaan.

Nainen nosti vuosien 2016 ja 2017 aikana peruspäivärahaa noin 11?300 euroa, lapsilisiä noin 6?600 euroa ja sairauspäivärahaa noin 6?200 euroa.

Kela lakkautti tuet vuonna 2018 alkaen kesäkuusta 2016 saatuaan tietää naisen asuvan Espanjassa. Nainen oli siihen mennessä ehtinyt nostaa tukia noin 24?000 euron edestä.

Naisen aviomies oli aloittanut työt Espanjassa vuonna 2015. Vastaajan mukaan aviomies oli ns. lähetettynä työntekijänä. Aviomies oli näin ollen säilyttänyt oikeutensa Suomen sosiaaliturvaan ja siksi myös vaimolla ja lapsilla oli oikeus siihen.

Lähetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka on ulkomailla kotimaisen työnantajan palveluksessa tai sen emo-, tytär- tai sisaryrityksessä. Lain mukaan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista jatketaan tällaiseen henkilöön.

Myös samassa taloudessa asuvaan perheenjäseneen sovelletaan sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos hän ei ole työskennellyt yli neljää kuukautta ja siten kuulu toisen valtion lainsäädännön piiriin tai hänellä ei arvioida olevan kiinteämpiä siteitä vieraaseen valtioon kuin Suomeen.

Nainen kertoi, että hän kävi lastensa kanssa säännöllisesti Suomessa, oleskeli terveydellisistä syistä Suomessa pitkiä aikoja ja että lasten siteet Suomeen olivat pysyneet vahvempina kuin Espanjaan.

Vastaaja ei kuitenkaan esittänyt riittäviä todisteita siitä, että hänen aviopuolisonsa olisi ollut ns. lähetetty työntekijä.

Käräjäoikeus katsoi, etteivät vastaajan siteet Suomeen olleet kiinteät. Vastaaja ei ollut tehnyt Suomessa töitä, eikä hänellä ollut Espanjassa asuessaan myöskään mahdollisuutta ottaa töitä vastaan Suomessa. Lapset eivät käyneet koulua Suomessa. Käräjäoikeus ei katsonut sillä olevan merkitystä, että vastaajalla oli suomalainen postiosoite.

Nainen ei ollut vastannut Kelan selvityspyyntöihin. Hän oli kertomansa mukaan ilmoittanut Kelalle espanjalaisen osoitteensa, mutta Kelan mukaan näin ei ollut tapahtunut. Nainen oli ilmoittanut sekä työttömyyskorvausta että sairauspäivärahaa koskevissa hakemuksissa osoitteekseen Turussa sijaitsevan osoitteen.

Käräjäoikeuden mukaan sosiaalietuuksia hakeva ei voi vedota tietämättömyyteensä.

- Sosiaalietuuksia saavalla henkilöllä on velvollisuus ottaa selvää eri asioiden vaikutuksista sosiaalietuuksiin, ja tämä selonottovelvollisuus kuuluu nimenomaan etuuksia hakevalle itselleen, käräjäoikeus totesi tuomiossa.

Petos katsottiin törkeäksi, koska sillä saatiin huomattavaa taloudellista etua. Nainen tuomittiin törkeästä petoksesta seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Tuomio ei ole lainvoimainen, ja siihen voi hakea muutosta hovioikeuden kautta.