Alexilla on sotilaskoulutus, ja hän pelkää joutuvansa rintamalle monien nuorten miesten tavoin. Hän sanoo, ettei voisi koskaan nostaa asetta ukrainalaisia vastaan.

Suomesta karkotettava Alex esiintyy turvallisuussyistä ainoastaan etunimellään. Ilta-Sanomat on nähnyt Alexin karkotukseen liittyvät asiakirjat. Kuva: Pekka Moliis

Liikenne soljuu kajaanilaisella kadulla hiljalleen. Tuolilla istuva mies puhuu sujuvaa englantia ja katsoo välillä ohi kulkevia autoja. Samojen autojen liikkeitä hän kuulostelee yön pitkinä tunteina, kun yrittää saada unen päästä kiinni.

- Kun kuulen auton tulevan pihaan, niin ajattelen, että tulevatko poliisit hakemaan minua, kertoo 36-vuotias Alex.

Alex on pudonnut kahden viranomaisen loukkuun. Venäläismies jätti ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa viime huhtikuussa, mutta siihen tuli hylkäävä päätös syyskuun alkupuolella. Vain kaksi viikkoa myöhemmin Venäjällä alkoi osittainen liikekannallepano, joka tietää Alexin kohdalla sitä, että edessä olisi menolippu Ukrainan sotaan.

- Tämä ei ole minun sotani. Minä en sinne halua. En halua olla osa sitä sotaa, mies sanoo hiljaisella äänellä.

Turvallisuussyistä Alex esiintyy ainoastaan etunimellään. Ilta-Sanomat on nähnyt Alexin karkotukseen liittyvät asiakirjat.

Turvapaikkahakemuksen Suomessa jättänyt Alex pelkää joutuvansa Ukrainan sotaan. Kuva: Sasu Mäkinen / Lehtikuva

Alun perin Alexista odotettiin nimenomaan sotilasta. Hän syntyi sotilasperheeseen, ja 14-vuotiaana hän meni meni sotilaskoulutusta tarjoavaan sisäoppilaitokseen. Matka jatkui edelleen sotilasakatemiaan.

21-vuotiaana hän kuitenkin päätti seurata kutsumustaan ja ryhtyä taiteilijaksi.

- Kun lähdin armeijasta olin luutnantti, nyt ehkä sotilasarvoni olisi korkeampi. Minut halutaan armeijaan, koska siellä on johtajista pula. Olen saanut siihen koulutuksen, Alex sanoo.

Viime viikolla hän jätti uuden turvapaikkahakemuksen. Tilanne oli muuttunut liikekannallepanon myötä niin dramaattisesti, että perusteet turvapaikan saamisille voisivat olla vahvat. Valitettavasti vain kukaan ei tunnu ehtivän ottavan asiaa uudestaan esille ennen maasta poistamista.

Myös Alexin suomalainen työnantaja on turhautunut.

- Poliisi sanoo, että maahanmuuttovirasto voi lykätä maasta poistamista. Maahanmuuttovirastosta sanotaan, että se on poliisin asia. Tänään Alex luuli, että häntä kuullaan uudesta turvapaikanhakemuksesta Kajaanin poliisiasemalla, mutta siellä olikin vain annettu tiedoksi maasta poistamispäätös. Poliisi ei ollut edes lukenut sitä uutta hakemusta, vaikka liikekannallepanon myötä kaikki on muuttunut, sanoo Alexin työnantaja.

Turvapaikkahakemukseen tuli hylkäävä päätös syyskuun alkupuolella. Kuva: Seppo Solmela

Venäjä ei Alexin kohdalla ole ainoa vaihtoehto karkotuskohteena, sillä hänellä on ollut vuonna 2019 myönnetty monikertaviisumi Ranskaan, jonka avulla hän on tullut Suomeen työskentelemään. Tosin Ranskassa hän ei ole koskaan käynyt.

- Olen syntynyt Krimillä ja silti olen Venäjän kansalainen. Minun oli helpompi saada Ranskan viisumi, sillä osa EU-maista olisi sanonut minun olevan Krimillä syntyneenä Ukrainan kansalainen. Tuohon aikaan minun olisi venäläisenä ollut vaarallista mennä hankkimaan viisumia Kiovasta käsin, Alex selvittää viisumikuvioita.

Monikertaviisumin avulla Alex on työskennellyt taiteilijana Suomessa vuosina 2019, 2021 ja 2022 aina kolmen kuukauden ajan, jonka viisumi mahdollistaa taiteilijoille ilman työlupaa.

Nyt viisumi on vanhentunut ja ensimmäisen hylkäävän turvapaikanhakemuksen tiimoilta tehdyt kaksi täytäntöönpanokieltoa on hallinto-oikeudessa tullut hylättyä.

Poliisin mukaan Ranskaan palauttamisen järjestelyissä voi mennä pari viikkoa, mutta jos Alex haluaa karkotuksen Venäjälle, niin matka Vartiuksen rajavartioasemalle järjestyy vaikka heti.

- En halua mennä kasvottomaksi pakolaiseksi Ranskaan, jossa en tunne ketään. Minulla on täällä Kajaanissa töitä, asunto, tyttöystävä ja maksan veroja Suomeen. Miksi en saa elää täällä rauhassa ja tehdä töitä, Alex ihmettelee.

Perhettä Alexilla on myös Venäjällä. Avioliitto entisen vaimon kanssa on päättymässä, mutta miehellä on ikävä 7-vuotiasta poikaansa. Sen sijaan miehen omiin vanhempiin välit katkesivat, kun tietoon tuli, että hän hakee Suomesta turvapaikkaa.

- Tämä ei ole minun sotani. Minä en sinne halua. En halua olla osa sitä sotaa, Alex sanoo hiljaisella äänellä. Kuva: Seppo Kärki/IS

- Jos joudun lähtemään Ranskaan, niin en voi auttaa enää perhettäni Venäjällä. Pakolaisena rahat eivät riitä edes kunnon ruokaan. Täällä voin tehdä töitä ja maksaa veroja. Nyt perheen avustamisesta on tehty vaikeaa, mutta jotenkin se aina onnistuu. Jos saan jäädä Suomeen, niin poika voisi tulla joskus käymään. Minulla on niin ikävä häntä.

Vaikka Venäjälle päätyminen tietäisi varmasti Alexille suuria ongelmia, niin se voi ehkä olla sittenkin se Ranskaa todennäköisempi vaihtoehto.

Viime viikolla jättämässään turvapaikkahakemuksessa Alex pohti sitä, mitä tapahtuu, jos hän joutuu rintamalle. Miehen mukaan hän ei voisi nostaa asetta ukrainalaisia vastaan.

- Ehkä voisin yrittää piilotella Venäjälle mentyäni, mutta minua on jo käyty kotoa kyselemässä. Tai sitten kieltäydyn sotimasta ja joudun vankilaan. Tai sitten menen rintamalle ja tulen tapetuksi, mies pohtii epätoivoisena.

Krimillä vuonna 1986 syntyneen Alexin äiti on etniseltä taustaltaan ukrainalainen ja isän sukukin on asunut Krimin alueella 1970-luvulta lähtien, jolloin Neuvostoliitto oli vielä voimissaan. Myös kaikki hänen isovanhempansa asuvat yhä sodan runtelemassa Ukrainassa. Kuolema on tullut jo tutuksi.

- Ainakin kaksi tuttavaani sotilasajoilta on jo kuollut, mies sanoo.

Joka tapauksessa edessä on jälleen yksi uneton yö ja sen jälkeen ahdistava päivä. Tiistaina annetun uuden määräyksen mukaan Alexin pitää ilmoittautua poliisilaitoksella viitenä päivänä viikossa ja pitää kassi koko ajan pakattuna. Lähtö voi tulla milloin tahansa. Ehkä jo huomenna.

Yksi harras toive Alexilla ja hänen tukijallaan on.

- Ottakaa joku viranomainen se uusi turvapaikkahakemus käteen ja lukekaa se läpi. Tilanne on nyt aivan toinen. Tämä mies pitää pelastaa, sanoo?Alexin työnantaja.

Joukkohaudasta Lymanin läheltä löytyi 55 ukrainalaissotilaan ruumiit. Kuva: Sergey Bobok / AFP

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta avaa tavanomaista menettelyä turvapaikanhakuprosessissa.

Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Jos valitusta ei ole tehty tai hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, ja päätös on lainvoimainen, on hakijalla mahdollisuus tehdä uusi hakemus, kuten Alex toimi.

Uusintahakemuksen kohdalla tarkastellaan seikkoja, jotka ovat muuttuneet sitten aiemman hakemuksen. Jos hakijan kotimaassa tai hänen tilanteessaan havaitaan uusia seikkoja, jotka voivat vaikuttaa suojelun tarpeeseen, tutkitaan hakemus vastaavalla tavalla, kuin ensimmäinen hakemus. Jos muutoksia ei ole, voidaan hakemus jättää kokonaan tutkimatta.

Hakemusten käsittelyajat ovat tapauskohtaisia.

-?Jos alkuvaiheessa todetaan, että hakijan kotimaan tai hakijan itsensä tilanne on muuttunut, käsittelyaika on keskimäärin noin puoli vuotta. Jos taas todetaan, ettei kielteisen päätöksen jälkeen mikään ole muuttunut, puhutaan päivistä tai viikoista. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita lisäselvitystä tutkittavaksi ottamisen selvittämiseksi, Lehtinen kertoo.

Poliisi ei kommentoinut IS:lle Alexin tapausta ja siirsi asian Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi.