Voimakkaasti radioaktiivista cesium-137:ää levisi ympäristöön varkaiden rikottua syöpäklinikan säteilylähteen. Seuraukset olivat surullisia.

Tämä cesium-137:ää sisältänyt säteilylähde saastutti laajan alueen Brasilian Goianiassa vuonna 1987. Kuva: IAEA Image Bank / Wikimedia Commons

Venäjä on toistuvasti syyttänyt Ukrainaa aikeista räjäyttää niin sanottu likainen pommi omalla maaperällään. Likaiseksi pommiksi kutsutaan tavanomaisella räjähdysaineella ladattua pommia, joka räjähtäessään levittää ympäristöön radioaktiivisia aineita.

Ukraina ja länsimaat pitävät syytöksiä täysin perusteettomina. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA aikoo lähettää tarkkailijoita kahteen ukrainalaiseen ydinlaitokseen, joissa Venäjä väittää Ukrainan valmistelevan likaista pommia.

Likainen pommi ei aiheuta ydinräjähdystä, mutta se voi levittää radioaktiivisia aineita laajalle alueelle. Säteilylle altistuvien ihmisten määrä riippuu monesta tekijästä, muun muassa radioaktiivisen aineen määrästä ja laadusta sekä alueen tuulista.

Lue lisää: Naton Stoltenberg varoittaa Venäjää käyttämästä väitteitään teko­syynä eskalaatioon

Dekontaminaatiota romuttamolla, jonne säteilylähde päätyi syöpäklinikalta. Kuva IAEA:n raportista. Kuva: IAEA

Brasiliassa sattui vuonna 1987 säteilyonnettomuus, jossa ympäristöön levisi radioaktiivista cesium-137-isotooppia. Aine oli peräisin sädehoitoon käytetystä lääketieteellisestä laitteesta.

Maailman vakavimpiin säteilyonnettomuuksiin lukeutuva turma oli monen onnettoman sattuman summa.

Tapahtumaketju alkoi, kun Goianian kaupungissa toiminut yksityinen sädehoitoklinikka muutti uusiin tiloihin loppuvuodesta 1985. Klinikka otti mukaan sädehoitoon käytetyn kobolttikanuunan, mutta jätti vastoin määräyksiä rakennukseen cesium-137:ää sisältäneen laitteen säteilylähteineen.

Kiinteistön omistaja sai tiedon säteilylähteestä, ja sen siirrosta syntyi oikeudessa asti käynyt kiista. Oikeus määräsi rakennuksen vartiointiin.

Toukokuussa 1987 rakennuksen vartija jätti saapumatta työpaikalleen. Kaksi jätteiden keräilijää käytti tilaisuutta hyväkseen ja tunkeutui rakennukseen. Miehet purkivat säteilylähteen hoitolaitteesta ja veivät sen kärryillä yksityisasuntoon. Tarkoitus oli purkaa laite ja irrottaa siitä romuksi kelpaava metalli, muun muassa lyijy.

Molemmat miehet alkoivat oireilla voimakkaasti jo purkutyön alussa. Oireet pahenivat, kun toinen varkaista onnistui rikkomaan säteilylähteen iridiumikkunan ruuvimeisselillä ja kaivamaan esiin voimakkaasti säteilevää jauhetta, cesiumkloridia. Aineesta lähti aavemaista sinistä valoa.

Toinen varkaista myi laitteen paikalliselle romukauppiaalle, joka ihastui siniseen hehkuun ja kutsui usean päivän aikana ystäviä ja sukulaisia katsomaan ihmeainetta. Yhä useammat alkoivat tuntea pahoinvointia ja kärsiä ripulista. Lopulta yksi sairastuneista vei ainetta kaupungin terveysviranomaisille.

"Paikallinen lääkäri oli ensimmäinen, joka arvioi havaintojensa perusteella onnettomuuden laajuuden ja käynnisti omasta aloitteestaan evakuoinnin kahdelta alueelta", kertoo turmasta julkaistu IAEA:n raportti.

Goianiaan saapui nopeasti asiantuntijoita Rio de Janeirosta ja Sao Paulosta. Kaupungista eristettiin urheilustadion säteilyä saaneiden väliaikaiseksi majoitustilaksi, ja puhdistustoimet alkoivat välittömästi.

Kontaminaatiomittaukseen joutui kaikkiaan noin 112?000 ihmistä, joista 249:n todettiin altistuneen säteilylle joko sisäisesti tai ulkoisesti. Monet potilaista saivat vakavia säteilyvammoja, sillä säteilyä oli päässyt ruoan mukana elimistöön. Sairastuneista 54 joutui sairaalahoitoon.

Cesiumkloridin lähettämä gammasäteily tappoi neljä ihmistä, joiden joukossa oli romukauppiaan veljen kuusivuotias tytär. Tämä oli leikkinyt cesiumkloridijauheella, jota hänen isänsä oli tuonut kotiin.

Molemmat säteilylähteen varastaneet miehet selviytyivät onnettomuudesta hengissä. Toisen käsi jouduttiin amputoimaan.

Lue lisää: Tällaisia julmia aseita Putin voisi käyttää Ukrainassa

IAEA:n tarkastajat vierailivat Zaporizzjan ydinvoimalaitoksessa Ukrainassa syyskuussa. Kuvan asiantuntija valvoi laitoksen varavoimageneraattorin toimintaa. Kuva: Fredrik Dahl / IAEA / AFP / Lehtikuva

Hoitolaitteen säteilylähde sisälsi 93 grammaa radioaktiivista cesiumkloridia, joka oli suljettu teräksestä ja lyijystä valmistettuun kapseliin. IAEA:n mukaan lähteen kokonaisaktiivisuus oli noin 51 terabecquerelia, josta 44 terabecquerelia saatiin talteen puhdistustyössä. Ympäristöön jäi 7 terabecquerelia, joka on puoliintunut vuoteen 2016 mennessä.

Fukushiman ydinonnettomuudessa Japanissa vuonna 2011 ilmaan vapautui massiivisia määriä radioaktiivisia aineita, pääosin jodia, cesiumia ja tritiumia. Arvioiden mukaan ilmastopäästön suuruusluokka oli 340?000-800?000 terabecquerelia.

Becquerel on yksikkö, joka kuvaa radioaktiivisen aiheen aktiivisuutta, hajoamisen nopeutta. Yksi becquerel tarkoittaa, että aineessa tapahtuu keskimäärin yksi radioaktiivinen hajoaminen sekunnissa.