Järjestö katsoo, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen pitäisi olla kaikkien leikkauslistojen kärjessä.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Pörssiin listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus pitäisi saada kärkeen julkisten menojen leikkaamisessa, vaatii yritysten vastuullisuutta seuraava järjestö Finnwatch.
-?Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen pitäisi olla kaikkien leikkauslistojen kärjessä. Miksi yhteiskunta tukee yli 800 miljoonalla eurolla vuodessa osingonsaajia, joista valtaosa lukeutuu maamme hyvätuloisimpiin, kysyy Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen tiedotteessa.
Hänen mukaansa uusimpien tilastojen pohjalta laadittu Finnwatchin raportti vahvistaa käsitystä siitä, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus on yksi Suomen verojärjestelmän suurimmista epäkohdista.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus luokitellaan verotueksi. Verotuen kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Verotuen määrän arvioitiin vielä vuonna 2019 jäävän 405 miljoonaan euroon, kun se nousee valtiovarainministeriön tuoreimmassa arviossa ensi vuonna jo 830 miljoonaan euroon.
Finnwatch muistuttaa, että Suomessa käytettävä osinkoverojärjestelmä on kansainvälisesti poikkeava. Listaamattomasta yhtiöstä voi Suomessa tiettyjen ehtojen täyttyessä nostaa 75 prosenttia osingoista verovapaasti.
Finnwatchin mukaan listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen hyödyt jakautuvat erittäin epätasaisesti. Vuonna 2020 huojennuksesta kohdistui yli 70 prosenttia ylimpään tulokymmenykseen kuuluville.
Myös suurituloisimman kymmenyksen sisällä verohyöty jakautui epätasaisesti painottuen vahvasti kaikkein kovatuloisimpiin.
TetraSys Oy.