Mika Aaltola puhui Kouvolan turvallisuuskonferenssissa perinnöstä, joka Vladimir Putinilta jää seuraajalleen.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola oli yksi Kouvolassa maanantaina järjestetyn turvallisuuskonferenssin puhujista.

Aaltolan puheen aiheena oli Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen tilanne.

Puheensa hän aloitti muistuttamalla siitä, että Suomella ja Venäjällä oli vakaa, yhteistyövarainen suhde ennen Ukrainan sodan alkua. Kyseessä on suhde, jonka korjaamiseen menee todennäköisesti vuosia.

- Putinin aikana ei ole paluuta tähän yhteistyövaraisuuteen. Dialogilla on hetkensä ja ne hetket eivät välttämättä ole käsillä lähivuosina, Aaltola sanoi puheessaan.

- Luottamus on kokenut ison kolauksen ja on vaikea palata ajatusmalliin, että dialogin avulla voitaisiin tästä yksinkertaisesti päästä pois.

Aaltolan mukaan Ukrainan sota ja Venäjän propaganda länsimaiden suuntaan on johtanut siihen, että Venäjän kanssa ei pysty enää käymään aitoa keskustelua. Tällä hetkellä Venäjä harjoittaa yksinpuhelua.

- Se ei ole sitä, mitä me dialogina tunnemme. Sitä, että voisimme luottamusta luoda ja rakentaa ja uskoa toisen hyväntahtoisuuteen. Siihen me emme voi tällä hetkellä luottaa.

Mika Aaltola puhui maanantaina Kouvolan turvallisuuskonferenssissa. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Nyt näyttää siltä, että Ukraina on niskan päällä. Samalla Nato on laajentunut historiallisen suureksi, kun Suomi ja Ruotsi halusivat liittyä sotilasliittoon.

Nämä asiat herättävätkin kysymyksen siitä, mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin oikein ajatteli saavuttavansa sotatoimillaan?

- Siitä on ollut seurauksena Venäjän kannalta iso haaksirikko tähän mennessä. Olisi ehkä järkevää jossain vaiheessa viheltää peliä poikki Ukrainassa. Keskittyä johonkin, joka on Venäjän tulevaisuuden kannalta tärkeämpää kuin pullisteleva sota lähiseudulla.

Aaltolan mukaan läntinen turvallisuusjärjestelmä tulee sodan jälkeen olemaan paljon kattavampi, laajempi ja tiiviimpi kuin koskaan historiassa.

Varsinkin, jos Ukraina onnistuu voittamaan sodan, on Venäjällä silloin rajallaan vertaisvastustaja, joka on sotilaallisesti todennäköisesti vuosia vahva ja kyvykäs.

- Se muuttaa Venäjän asemaa kartalla. Venäjä on menettämässä paljon tämän sodan kautta. Ja pidetään huoli siitä, että se myös menettää.

Aaltola spekuloi, jos Venäjäkin pikkuhiljaa ymmärtäisi, ettei maan kannata hakea vihollisia eurooppalaisista naapureistaan, vaan päinvastoin parantaa välejään niihin. Tämä on testamentti, jonka Putin jättää seuraajalleen.

- Oli hän sitten kovemman linjan tai pehmeämmän linjan seuraaja, on kuitenkin helppo irtautua edeltäjän virheistä ja kiinnittää huomiota muihin kohtiin kartalla.

- Ehkä joskus koittaa se aika, kun Venäjä haluaa palata takaisin yhteistyövaraisuuteen Euroopan kanssa, mutta se ei ole ihan lähitulevaisuudessa. Mutta ehkä se päivä koittaa ja se ovi on ehkä syytä pitää raollaan. Jos pääsemme siihen dialogivaiheeseen, hyvä niin.

Lue lisää: Mika Aaltola IS:n presidentti­kyselyn jymy-yllätyksestä: "Mairittelee, mutta samalla myös huolettaa"

Lue lisää: Professori arvioi, mikä on Mika Aaltolan kaltaisen ulkopuolisen suurin haaste presidenttikisassa

Lue lisää: Mika Aaltola Ylellä: Yhden prosentin toden­näköisyys, että minusta tulee presidentti