Pekka Aittakummun (kesk) mukaan EU:n ennallistamisasetuksen torppaamisen pitää olla keskustalle hallituskysymys.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoo, että hallituksen kanta "mahdollisesti täsmentyy" eduskunnassa. Keskustan Pekka Aittakumpu vaatii asetuksen "torppaamista". Kuva: Lassi Rinne, Emmi Korhonen / Lehtikuva

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne ihmettelee keskustalaisten kovia ulostuloja EU:n ennallistamisasetusta koskevassa asiassa.

- Ne kuulostavat erikoisilta useammastakin syystä. Valtioneuvoston tasapainoinen kanta on yhdessä valmisteltu. Talousvaliokunnan enemmistökään ei vastustanut koko asetusta, vaan sitä nykyisessä muodossaan. Kolmanneksi, lopullinen päätöksenteko tulee ymmärtääkseni vasta seuraavan hallituksen pöydälle, Harjanne kommentoi IS:lle.

Talousvaliokunta linjasi perjantaina lausunnossaan, että valtioneuvoston kannasta poiketen Suomen tulee vastustaa asetusta ehdotetussa muodossaan ja ajaa neuvotteluissa siihen muutoksia.

Harjanne jätti lausuntoon eriävän mielipiteen. Harjanteen mukaan talousvaliokunnan täsmennykset perustuvat pitkälti valtioneuvoston kannassa jo esitettyihin huomioihin.

Harjanne oli siis eri mieltä valiokunnan lausunnon muotoiluista ja sävyistä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) kiitteli Sdp:tä ja oppositiopuolue kokoomusta siitä, että ne tekivät asiassa "tarvittavat tarkennukset" keskustan kanssa.

- Linjasimme yhdessä, että päätökset Suomen metsistä kuuluvat Suomelle, Saarikko tiedotti sunnuntaina.

Entinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) ilmoitti, että metsien kestävästä käytöstä vallitsee hallituksessa vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta yhteinen näkemys.

- Valtioneuvoston kanta on aivan liian löysä ja keskusta tulee tekemään kaikkensa sen tiukentamiseksi eduskunnassa, Leppä korosti.

Entinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) kritisoi kokoomusta pelin politiikasta, kun se päätti tehdä välikysymyksen ennallistamisasiassa oltuaan ensin talousvaliokunnassa asiassa keskustan linjoilla. Kuva: Ivan Bessedin

Maanantaina Pekka Aittakumpu (kesk) lisäsi höyryä ja tiedotti, että "EU:n ennallistamisasetuksen torppaamisen pitää olla keskustalle hallituskysymys".

- Eduskunnan kannan muodostavasta suuresta valiokunnasta pitää saada kielteinen kanta asetukselle ehdotetussa muodossa. Kriittinen kanta ei riitä; sen pitää olla kielteinen. Suomen tulee ehdottomasti vastustaa asetuksen käyttämistä sääntelyvälineenä ja komission himoamaa valtaa metsiemme käytöstä. Tämän tulee olla keskustalle hallituskysymys, Aittakumpu paalutti.

Hallituskysymyksellä viitataan siihen, että asia on puolueelle ratkaiseva hallituksessa olemisen kannalta. Keskustassa on käytetty kiistasta ilmaisua "metsäsota".

Harjanne ei halua ottaa kantaa kärhämän vakavuuteen.

- Itse asia on tietysti merkittävä. Kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet hallitusohjelmassa pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, odotan sen näkyvän kannoissakin.

Harjanne katsoo, että hallituksen kanta on jo kuvattu eduskunnalle syyskuussa annetussa kirjeessä, ja nyt kanta "mahdollisesti täsmentyy eduskunnan päässä".

- Se (hallituksen kirje) ei vastusta asetusta, mutta siinä on useita kriittisiä huomioita ja alustavia reunaehtoja. Suuren valiokunnan kanta on tietysti tässä ratkaiseva.

Ennallistamisasetuksessa on kyse luontokadon pysäyttämiseen tähtäävistä, EU:n laajuisista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista ja niiden seurannasta.

Asetuksessa asetettaisiin esimerkiksi tavoitteita viheralueiden lisäämiseksi kaupungeissa sekä säädettäisiin velvoitteesta pysäyttää pölyttäjien väheneminen.

Asetuksen kiistanalaisimmat kohdat Suomessa koskevat metsiä.

Valtioneuvoston kirjelmän mukaan Suomelle ennallistamisasetuksesta muodostuvat vuotuiset kustannukset olisivat 931 miljoonaa euroa, mikä olisi 12,6 prosenttia EU-jäsenvaltioille arvioiduista kokonaiskustannuksista.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan kysymys ei ole siitä, mitä EU velvoittaa tai ei velvoita, vaan siitä, että luonnontilan parantamisella on kiire luontokadon pysäyttämiseksi. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Suomelle aiheutuisi kolmanneksi eniten kustannuksia Ranskan ja Espanjan jälkeen. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomelle aiheutuisi EU-jäsenvaltioista eniten kustannuksia.

Puolet Suomelle kohdistuvista vuotuisista kustannuksista aiheutuisivat sisävesien ennallistamisesta, noin viidennes metsien ennallistamisesta ja noin kuudennes turvemaiden ennallistamisesta.

Komissio arvioi Suomelle syntyvän vuosittain 9,7 miljardia euroa laskennallisia hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä.

Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että komission arvioihin kustannuksista ja hyödyistä liittyy merkittäviä epävarmuuksia.

Talousvaliokunnan mukaan arviot asetuksen hyödyistä on arvioitu todennäköisesti merkittävästi yläkanttiin ja laskelmien taustalla olevat tutkimukset perustuvat osittain "Suomen olosuhteista vahvasti eroaviin maihin".

Metsäteollisuusyritysten edunvalvontajärjestö Metsäteollisuus ry on suhtautunut asetukseen hyvin kriittisesti.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi huomautti syyskuussa, että jäsenvaltioiden tulee palauttaa tiettyjä luontotyyppejä, jos niiden määrä ja laatu eivät täytä vaatimuksia. Arviota peilataan luontotyypin 1950-luvulla vallinneeseen pinta-alaan.

- Siinä metsien käytöllä ja soiden ojituksilla oli merkittävä rooli. Useissa muissa EU:n jäsenvaltioissa tilanne oli metsien osalta toinen, koska niitä oli aiemmin raivattu paljon muuhun käyttöön. Komission esittämä vuosi karahtaa siis erityisen pahasti meihin ja se näkyy arvioiduissa kustannuksissa, Niemi kritisoi.