Taina Susiluoto on aina viihtynyt kovissa paikoissa. Sen hän oppi jo nuorena oikeustieteen opiskelijana, kun hän oli saattamassa sotarikollisia tuomiolle Balkanilla.

Taina Susiluoto ehti nauttia iltapäiväteet, kun hän tapasi Suomen olympiakomitean yhteistyökumppaneita Helsingin Olympiastadionilla. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Taina Susiluoto on aina viihtynyt kansainvälisissä tehtävissä, joista on nyt hyötyä hänen uudessa työssään Suomen olympiakomitean (OK) toimitusjohtajana.

Susiluoto ja OK:n puheenjohtaja Jan Vapaavuori kävivät äskettäin tutustumiskäynnillä Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) päämajassa Lausannessa.

Käynnillään suomalaiset esittelivät ja puolustivat KOK:n puheenjohtajalle Thomas Bachille Pohjoismaiden kantaansa, jonka mukaan venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita ei pidä vielä ottaa takaisin kansainvälisiin kilpailuihin.

Susiluoto myöntää keskustelun olleen varsin tiukkasävyinen, molemmin puolin.

- Meillä oli aiheesta kunnon keskustelu. En hätkähtänyt tilannetta. Monet maailman maista ovat sitä mieltä, että venäläiset pitäisi jo päästää urheilemaan. Pohjoismaat ovat eri mieltä, 49-vuotias Susiluoto kertoo.

Pelkkä Pohjoismaiden kanta ei riitä KOK:lle. Siksi vetoomukselle on hyvä saada tukea muilta mailta. Baltian maat tukevat jo Pohjoismaiden kannanottoa.

Pohjoismaat eivät myöskään halua, että venäläiset ja valkovenäläiset luottamushenkilöt osallistuvat kansainvälisten urheilujärjestöjen toimintaan, mutta KOK haluaa pitää yllä keskusteluyhteyttä.

- Emme varsinaisesti hae tukea muilta mailta, mutta moni maa on siihen tarttunut. Bachilla on vaikea ristipainetilanne ratkaistavana. Erosimme yhteisymmärryksessä, Susiluoto sanoo.

Hänen mukaansa urheilun ja liikunnan pitää olla rakentamassa eturintamassa yhteyksiä takaisin Venäjään sitten, kun on sen aika.

- Ei voi selittää sinisilmäisesti, etteivätkö urheilu ja politiikka liittyisi yhteen. Olisi teennäistä sanoa niin. Urheilulla on valtava yhteiskunnallinen merkitys.

Vaikkei Susiluoto kerrokaan KOK:ssa käydyn keskustelun yksityiskohtaista sisältöä, Bachin olisi ehkä ollut hyvä tietää, miksei Susiluoto "hätkähtänyt" tilannetta.

Hänen edesmennyt isänsä Ilmari Susiluoto työskenteli ulkoministeriössä erikoistutkijana etenkin Neuvostoliittoa ja Venäjää koskevissa asioissa.

- Isäni näki jo nämä tapahtumat. Hän sanoisi, että mitä minä sanoin, Susiluoto sanoo Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaan, minkä seurauksena Venäjän urheilukin on joutunut boikottiin.

- Isälle Venäjän tutkiminen oli henki ja elämä. Hän teki työtä yötä päivää.

Susiluodon äiti oli pankissa ict-asiantuntijana, jonka tehtävänä oli auttaa tietoteknisissä asioissa.

- Se oli siihen aikaan vielä erikoista, että nainen oli tietotekniikka-alalla. Kansainvälisyys lähtee jo kotoa. Sain hyvät eväät.

Susiluoto oli vasta 16-vuotias, kun sai ensimmäisen kansainvälisen kontaktinsa: hän lähti omine lupineen vaihto-oppilaaksi Australiaan.

Parikymppisenä oikeustieteen opiskelijana Susiluoto työskenteli Helena Rannan avustajana, kun Slobodan Milosevic saatiin Haagin sotaoikeuteen vastuuseen rikoksistaan Balkanilla 2000-luvun alussa.

- Itselleni kirkastui se, kuinka kauan kestää rakentaa toimiva yhteiskunta ja kuinka nopeasti sen voi romuttaa. Balkanilla naapuri kääntyi naapuria vastaan, Susiluoto sanoo.

Ukrainassa tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset olivat hänelle kuin kaikuja 20 vuoden takaa.

- Olen seurannut niitä epäuskoisena. En uskonut, että sama tapahtuu vielä minun aikanani. Johtaminen on pettänyt, kun joudutaan käyttämään väkivaltaisinta politiikan välinettä eli sotavoimia. Siksi olympialiike sopii minulle. Minussa asuu pieni maailmanparantaja ja halu tehdä työtä rauhan eteen.

Myöhemmin Susiluoto toimi neuvonantajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa (Etyj) Wienissä, YK:n aseiden riisuntaneuvostossa Genevessä ja puolustusministeriössä.

Wienissä Susiluoto sai hyvän tuntuman jälleenrakentamiseen ja jäätyneisiin konflikteihin, kun Etyjissä on 55 jäsenmaata. Genevessä hän tutki Venäjän taktisten ydinaseiden sopimuksia.

- Tai sopimuksettomuutta, Susiluoto naurahtaa.

Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto Kuva: Juhani Niiranen / HS

Olympiakomiteaan hän tuli Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK), jossa hän toimi henkilöstöjohtajana sekä vastasi koulutukseen, digitalisaatioon ja maahanmuuttoon liittyvistä asioista.

Vielä vuosi sitten hän ei olisi uskonut, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toimitusjohtajan paikka tuli hakuun, kun Mikko Salosen pesti loppui.

- Olen tehnyt yllättäviä hyppyjä ennenkin. On ollut hetkiä, että on vähän hirvittänytkin. Olympiakomiteassa niitä ei ole vielä ollut. Kaikki asiat ovat ratkaistavissa. Työssäni pääsen yhdistämään kaikkia edellisiä töitäni.

- Nyt tämä vaikuttaa ja tuntuu unelmatyöltä. Olen aina viihtynyt uusissa työpaikoissa. Yhteiskuntaa voi palvella monesta näkökulmasta.

Viimeksi Susiluoto sai uuden johtoryhmänsä kanssa päätökseen olympiakomitean muutosneuvottelut, entiset yt-neuvottelut. Neuvottelujen seurauksena neljä henkilöä irtisanottiin. OK:n pääluku putosi 60:een. Heistä 20 on töissä Huippu-urheiluyksikössä.

Samalla pantiin avoimeen hakuun neljän huippu-urheiluvastaavan paikat.

- Esimiehiä oli liikaa organisaation kokoon nähden. Koko organisaatio myllättiin samaan aikaan läpi, kun muutosneuvottelut olivat päällä. Meillä oli iso konklaavi koolla. Kävimme asiat ensin läpi johtoryhmässä. Sitten ne tuotiin tiimin kanssa muutosneuvotteluihin.

Yhtenä työnsä punaisena lankana Susiluoto korostaa verkostojohtamista. Mitä se tarkoittaa?

- Pitää sitoutua yhteiseen, ei vain omaan etuun. Siitä on kyse verkostojohtamisessa. Jos tehdään yhdessä ekosysteemiä, sen pitää olla tosi rakentavaa ja yhteistä. Ei voi vetää omaan taskuun, se ei pelitä.

Taina Susiluoto sanoo, että uusittu olympiakomitea rakentaa voimavaroja liikunnallisen elämäntapaan ja huippu-urheiluun. "Emme ole siirtämässä resursseja toisesta toiseen." Kuva: Juhani Niiranen / HS

Kun Susiluoto valittiin huhtikuussa OK:n toimitusjohtajaksi, hän sanoi olevansa kuunteleva ja helposti lähestyttävä. HS:n tietojen mukaan Susiluoto on ollut sanojensa mittainen.

- Lähdin tekemään työtä sydämen asiana ja nostamaan liikunnan ja urheilun asemaa. Olen saanut hyvin tukea puheenjohtajalta [Vapaavuori] ja OK:n hallitukselta. Linjat on yhdessä hallituksen ja operatiivisen johdon kanssa avoimesti valmisteltu. Kaikilla on tietoa, ja se on läpinäkyvää.

Suomen hallitukselle Susiluodolla on tärkeä viesti.

- Seuraavaan hallitusohjelmaan pitää saada systemaattinen malli siihen, että lähikouluista löytyy laadukasta harrastamista lapsille ja nuorille. Näin perheille jää enemmän aikaa.

Yhteiskunnan pitää Susiluodon mielestä ymmärtää liikunnan ja urheilun merkitys nykyistä paremmin.

- Olemme aikamoisessa turbulenssissa. Liikkumattomuus maksaa meille kolme miljardia euroa vuodessa, kun liikunta ja urheilu saa 150 miljoonaa euroa. Yhteiskunnan ja liikunnan suhde on tärkein asia, mistä on huolehdittava ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Ei hyödytä ketään, jos tapellaan keskenään pienistä voimavaroista.

Omaa kuntoaan Susiluoto hoitaa perjantaijumpalla ja taekwondosalilla.

- Mammataekwondoa sunnuntaisin, Susiluoto tarkentaa.

Hänen 14-tyttärensä ja 17-vuotias poikansa ovat taekwondon nelinkertaisia Suomen mestareita ja kilpailevat paljon maailmalla slovenialaisen valmentajansa johdolla. Myös perheen 5-vuotias tytär harrastaa jo lajia.

Perjantaijumppa jalostui sukulaisten ja tuttavien tapaamiseksi koronapandemian aikana. Isoisän entinen työhuone muutettiin jumppasaliksi ja lasten treenisaliksi Helsingin Laajasalossa.

- Perjantaijumppa oli ihan uusi juttu, kun täytyi löytää jokin tapa tavata tärkeitä ihmisiä.