Ilveksen Jani Nyman on aloittanut kautensa SM-liigassa erinomaisesti.

Jani Nyman on avannut kautensa mainiosti Ilves-nutussa. Tavoitteet ovat vielä korkeammalla. Kuva: Toni Repo / IS

Tampere

Syksyisenä perjantaiaamuna Tampereen Ilveksen joukkueenjohtaja Timo Peltomaa soittaa ja vaihtaa päivän haastattelupaikkaa. Kaupungin uuden jääkiekkoareenan aulassa ei pääsekään tapaamaan tupsukorvien pelaajia.

- Moro! Kuule hei, täällä Nokia-areenassa on tänä viikonloppuna Monster Jam. Sun pitää tulla tänne meidän koppikäytävälle, Peltomaa sanoo.

Monster Jam on show, jossa ajetaan ja temppuillaan isokokoisilla ajoneuvoilla eli monsteriautoilla.

Kun saavun areenalle, minut vastaanottaa Ilveksen valmentaja Pasi Saarinen. Hän ohjaa minut SM-liigajoukkueen punttisaliin, jonka lattialla on iso Ilveksen logolla kuvitettu matto ja seinällä televisio, josta pauhaavat JVG:n musiikkivideot.

Istun vinopenkille. Saliin saapuu 18-vuotias, 189-senttinen ja 88-kiloinen mies. Hän on Ilveksen hyökkääjä Jani Nyman. Hän on jyrännyt tulokaskaudellaan sisään SM-liigaan kuin monsteriauto. Hän jysäyttää pakaransa penkkipunnerruspaikalle ja katsoo silmiin.

Nyman on iskenyt 10 ottelussa viisi maalia ja kahdeksan tehopistettä. Seattle Krakenin viime kesänä NHL:ään varaama hyökkääjä keikkuu tulokkaiden pistepörssin kärjessä.

Hän on kiinnittänyt huomiota erityisesti hyvällä laukauksella, röyhkeillä ajoilla keskustaan ja kypsällä pelintekemisellä.

Kirkkaimmin valokeila osui häneen kauden ensimmäisessä paikallispelissä, kun Nyman löi kiekon Tapparan reppuun täpötäydessä Nokia-areenassa ja tuuletti villisti Ilveksen fanipäädyssä.

- Jos sanon ihan suoraan, niin se oli unelmieni täyttymys. Olen katsonut aika monta paikallispeliä kotisohvalta. Nyt sain itse tehdä maalin kotiyleisön edessä. Se oli ikimuistoista, Nyman kertoo.

Nymanin lapsuuden kotisohva sijaitsi Valkeakoskella, Tampereen kupeessa. Kiekkoilijaa sekä Ilveksen junioreissa että viime kaudella Mestiksen Kooveessa valmentanut Miikka Kuusela luonnehtiikin Nymania "sopivan valkeakoskelaiseksi".

Pelaaja itse ei osaa sanoa, mitä luonnehdinta tarkoittaa. Ehkä se on tietynlaista päättäväisyyttä, hän arvioi.

Ilveksen nykyinen joukkueenjohtaja, todellinen tahtopelaamisen ilmentymä Timo Peltomaa on hänkin Valkeakoskelta.

Nyman syntyi vuonna vuonna 2004 kolmilapsisen perheen kuopukseksi. Hänen isänsä on töissä Valkeakosken paperitehtaalla ja äiti on Nokian palveluksessa Tampereella. Nymanilla on kaksi ja neljä vuotta vanhemmat isoveljet.

- Kuljin ja touhusin lapsena isoveljien perässä. Aloitin jääkiekon ja pelasin myös jalkapalloa, Valkeakosken Kiekko-Ahman kasvatti kertoo.

Jani Nyman työstää Ilveksessä erityisesti suurinta heikkouttaan: liikettä. Kuva: Toni Repo / IS

Myös Nymanin molemmat veljet harrastivat lätkää. Toinen veli pelasi Hämeenlinnassa, ja Nyman itse siirtyi Ilveksen junioreihin 13-14 vuoden iässä. Yhtälö ei ollut perheelle helppo, vaan vanhempien kuskausrumba oli melkoinen.

Kun katson isokokoista Nymania jäähallin kuntosalilla, voin kuvitella hänet ja kaksi samankokoista roikaletta ruokapöydän ääreen. Paljonko lapsuudenkodissa meni lihapullia?

- Aika paljon varsinkin silloin, kun oli treenejä. Oli kauhea nälkä. Koko ajan. Kaikilla. Kolmen pojan ruokaan on mennyt paljon rahaa, aikaa ja vaivaa. Loistokkaasti vanhempani hoitivat senkin. Iso kiitos heille, että he mahdollistivat tämän, Nyman sanoo lämpimästi.

Jani Nyman (oik.) villitsee tamperelaisyleisöä. Kuva: Kalle Parkkinen

18-vuotiaasta pelaajasta saa nopeasti kuvan rehtinä ja kohteliaana miehenalkuna. Mielikuvaa vahvistavat keskustelut Nymanin tuntevien ihmisten kanssa.

- Jani on luonteeltaan huippujätkä, joka tulee ihmisten kanssa toimeen, sanoo Kooveen Kuusela.

- Jamppa on fiksu ja nöyrä jätkä, joka harjoittelee kovaa ja tiedostaa, miksi harjoittelee, sanoo valmentaja Saarinen.

- Nyman on hyväkäytöksinen nuorimies, joka on tullut nöyrin mielin joukkueeseen. Hän tekee hommansa alusta loppuun, kuten kuuluukin, kertoo Ilveksen tähti Petri Kontiola, joka on Nymania 20 vuotta vanhempi ja pelaa samassa ylivoimaviisikossa.

- Ihan sama, vaikka Nyman olisi 25 vuotta nuorempi. Jamppa on hyvä jätkä, joka on ihan ansainnut paikkansa yv:ssä, Kontiola sanoo.

Jani Nyman höntsäili isoisänsä Väinö Kuttilan kanssa Sassin jäällä vuonna 2010. Kuva: Henry Rantaniemi

Kommentteja vasten tulee yllätyksenä, kun Kuusela kertoo, ettei koulu ollut Nymanin vahvuus. Opintie tyssäsi peruskouluun, vaikka kiekkoilija kävikin puoli vuotta Tampereen seudun ammattiopistossa "Hakamettän lähellä".

Nymanin päättötodistuksen keskiarvo oli seitsemän, mutta hän vakuuttaa, ettei ollut alkuunkaan häirikkö. Hän ei vain ole lukijatyyppiä.

Nyman muutti omilleen Tampereelle jo 16-vuotiaana ja päätti puolen vuoden amiksessa pyörimisen jälkeen keskittyä jääkiekkoon.

- Koulu vähän jäi, kun oli kahdet treenit päivässä eikä ollut vielä autoa. Talvi oli raskas ja pimeä. Pyörällä siinä meni ja koko ajan oli kauhea nälkä, kun kasvoin niin kauheasti, Nyman muistelee.

Hän kertoo yksinasumisen kasvattaneen häntä paljon. Äiti ei ollut tekemässä lihapullia.

IS haastatteli Nymania kesällä Seattle Krakenin kehitysleirin jälkeen. Nyman paljasti tuolloin, että hänen tavoitteenaan on vakiinnuttaa paikkansa Ilveksen SM-liigakokoonpanossa tällä kaudella ja lähteä sitten Pohjois-Amerikkaan.

Hänen ja NHL:n välillä on kaksi haastetta. Ensimmäinen on kieli. Miten ysiluokan englannintaidolla pärjää?

- Englantia pitää jumpata, mutta kielitaitoni on parantunut koko ajan. On hyvä, että Ilveksessä on niin paljon ulkomaalaisia pelaajia. Saan koko ajan kielikylpyä. Minulle sopii parhaiten se, että saan kuunnella. Kun tulee juttu, jonka osaan sanoa, niin suuta vaan auki. Kyllä se siitä pikkuhiljaa, Nyman kertoo.

Lue lisää: Suomalaiset NHL-lupaukset hämmästyivät Pohjois-Amerikassa, kun Jessica Campbell, 30, avasi suunsa - "Mitä se sanoo?"

Toinen haaste liittyy pelaamiseen.

- Liikkumiskyky ratkaisee, tekeekö Jamppa uran Pohjois-Amerikassa vai Euroopassa, Kooveen Kuusela sanoo ja huomauttaa, että Nyman on vasta kasvamassa isoon vartaloonsa.

Ilveksessä hyökkääjän luistelutaidon eteen tehdään paljon töitä.

- Jamppa on iso ja nuori jätkä. Fysiologisesti tuon ikäinen ei vielä voi kantaa sitä massaa, jonka hän painaa. Harvalla tuon ikäisellä on jaloissa niin paljon voimaa, että saa hänen painomääränsä liikkumaan, Saarinen kertoo.

Nyman itse kokee menneensä luistelunsa kanssa paljon eteenpäin jo viime kesänä. Se on näkynyt hyvässä tulokaskauden alussa SM-liigassa.

- Jos on hitaampi luistelija kuin muut, on koko ajan kiire eikä pysty luomaan peliä. Kun tuntee itse, että luistelu ja kamppailuvahvuus riittävät, pystyy paljon parempaan, hyökkääjä kertoo.

Vaikka NHL:ään on vielä matkaa, pitkänä, tamperelaisjoukkueessa pelaavana maalintekijänä Nyman ei ole onnistunut välttyä ilmeiseltä vertaukselta. Somessa ja halleilla on mietitty, ettei suinkaan tossa Nymanissa ny olis vähän Pate Laineen vikaa?

Nyman itse ei syty vertauksesta. Hänen esikuvapelaajansa on Coloradon Stanley Cup-mestari Mikko Rantanen, joka on osapuilleen samankokoinen hyökkääjä, joka osaa sekä tehdä maaleja että syöttää.

Hieman pintaa raaputtamalla yhteys Tesoman tykkiinkin löytyy.

- Laukaus yhdistää eniten Nymania ja Lainetta. Molemmat ampuvat tosi hyvin, sanoo Kontiola.

- Heitä yhdistää halu tehdä maali. Kun he ampuvat, niin he ampuvat aina täysiä. Jampalle ei tarvitse koskaan sanoa, että ammu, Saarinen lisää.

Ilveksen nykyinen apukoutsi kertoo lopuksi tarinan ajalta, jolloin hän valmensi pelaajaa Ilveksen U18-joukkueessa. Saarisen joukkue pääsi ylivoimalle ja Nyman meni kaukaloon.

- Pakki ei saanut ammuttua kiekkoa maalille. Jamppa meni sanomaan hänelle, että tuu pois sieltä viivasta. Mä tulen viivaan. Mä ammun! Se oli hauska tilanne, kun ei viivasta tullut kiekkoja, niin hän vaihtoi itsensä sinne. Hän tykkää laukoa.

Kun isokokoinen Jani Nyman ajaa maalille, sen huomaa. Kuva: Toni Repo / IS