Unkarissa Suomen turvallisuus ei ole hetkauttanut pätkääkään, sanoo Aleksanteri-instituutin Katalin Miklóssy.

Katalin Miklóssy kehottaa suomalaisia epäilemään Unkarin lupauksia. Kuva: Zumapress / MVPhotos, Jukka Hartikainen

Viime päivien uutiset ovat povanneet Suomen kuoppaiselle Nato-tielle tasaisempaa loppumatkaa.

Lauantaina turkkilaismedia Anadolu uutisoi Suomen valtuuskunnan saapuvan tiistaiksi neuvotteluihin Ankaraan. Samana päivänä Unkarin pääministerin Viktor Orbanin kansliapäällikkö Gergely Gulyásin ilmoitti hallituksen luovuttaneen ratifiointiasiakirjat parlamentille.

Turkki ja Unkari ovat viimeiset Nato-maat, jotka eivät ole hyväksyneet Suomea ja Ruotsia osaksi sotilasliittoa. Onko kelkka lopultakin kääntymässä?

Jos Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan asiantuntijalta Katalin Miklóssyltä kysytään, vielä on turhan aikaista huokaista helpotuksesta.

- Unkarin hallitus antaa ristiriitaisia signaaleja. Voi olla, että he jatkavat viivyttelyä edelleen. Heillähän olisi ollut aikaa hyväksyä tämä asia vaikka kuinka monta kertaa. He voivat hyväksyä suuria lakipaketteja päivässä. Miten heiltä olisi tunti puuttunut tähän asti? Miklóssy kysyy.

Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan asiantuntija Katalin Miklóssy. Kuva: Jukka Hartikainen

Miksi Unkarin hallitus sitten luovutti asiakirjat parlamentille?

Miklóssy huomauttaa, että sunnuntaina Unkarissa muisteltiin vuoden 1956 kapinaa Neuvostoliittoa vastaan. Hän pitää mahdollisena, että kyseessä on ollut symbolinen ele oman kansan kosiskeluksi.

Miklóssy korostaa Suomen hallituksen ja virkamiesten neuvotelleen Unkarin kanssa ja moneen kertaan painottaneen oman turvallisuustilanteensa arvaamattomuutta. Hänen mukaansa Unkarissa Suomen turvallisuus ei ole kuitenkaan hetkauttanut pätkääkään.

- Suomella ja Unkarilla on tällä hetkellä virallisesti todella huonot välit. Suomalaisille poliitikoille naureskellaan Unkarissa aivan avoimesti.

- Ongelmana on, ettei Suomessa ymmärretä tätä bysanttilaista poliittista kulttuuria. Siinä hämätään, sumutetaan, petetään ja valehdellaan. Suomalaiset poliitikot menevät yhä vain Unkariin ja tulevat takaisin riemuiten läpimurrosta, koska he luottavat annettuun sanaan. Tässä on kulttuurien törmäys kyseessä.

Unkarin pääministerin Viktor Orbanin politiikka on aiheuttanut EU:ssa kärkästä arvostelua. Kuva: Attila Kisbenedek / AFP

Erityisesti Unkarin hallitusta on hiertänyt Suomen rooli Euroopan unionin oikeusvaltiomekanismissa. Mekanismin avulla rangaistaan jäsenmaita, joiden katsotaan syyllistyneen oikeuslaitoksen korruptointiin, EU-varojen väärinkäyttöön ja demokratian tukahduttamiseen.

Seurauksena Unkaria uhkaa EU-tukien jäädytys. Mekanismin pääneuvottelijana toimi suomalainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.).

- Varsinkin Suomea on pidetty tässä asiassa aivan liian kriittisenä. Unkarissa Sarvamaa kyllä muistetaan. Unkarissa muistetaan kriittiset asenteet, selittää Miklóssy.

Tutkijan mukaan Suomen kanssa heikkenevät valtionsuhteet näkyvät Unkarissa myös siinä, miten kielien sukulaisuutta on viime aikoina vähätelty ja turkkilaisia vaikutteita korostettu. Toisaalta vaakakupissa painavat Unkarin tiiviit valtiollis-taloudelliset suhteet sekä Turkkiin että Venäjään.

Orban ja Erdogan samassa pöydässä Azerbaidzhanin presidentin Ilham Aliyevin kanssa Prahassa 6. lokakuuta 2022. Kuva: Handout / Lehtikuva

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola vahvistaa, että Unkari on halunnut viivyttelyllään miellyttää Turkkia. Toisaalta Ruotsissa vaihtunut hallitus voi muuttaa Turkin asennetta. Tuore pääministeri Ulf Kristersson edustaa Maltillista kokoomusta, joka suhtautuu Natoon sosiaalidemokraatteja suopeammin.

- Olettaisin, että he laittavat myös näihin neuvotteluihin vauhtia, jotta Suomi ja Ruotsi pääsisivät Natoon yhtä matkaa. Tiedot tältä viikolta olivat hyviä ja loivat varmuutta siihen, että tämä asia saadaan käsitellyksi Budapestissa ja Ankarassa.

Aaltola huomauttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien merkitsevän paljon Naton ja maailmanpolitiikan todelliselle jättiläiselle Yhdysvalloille. Vaikka Turkin taloudelliset kytkökset Venäjään ovat syviä, olisi presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallitus tuskin valmis joutumaan Yhdysvaltain pakotelistalle.

- Eivätköhän he Ankarassa ymmärrä, ettei tämä Suomen ja Ruotsin kiristäminen voi ikuisesti jatkua, eikä tämä ole heille mikään avainasia, Aaltola sanoo.

Mika Aaltola. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Epäilyksen varjon langettavat kesäkuussa 2023 häämöttävät parlamentti- ja presidentinvaalit. Mielipidemittausten perusteella Erdoganin ja hänen puolueensa menestys näyttää kaikkea muuta kuin varmalta.

Kaksi kolmesta turkkilaisesta pitää taloudellista kriisiä maan päällimmäisimpänä huolenaiheena. Huhtikuussa julkistetun kyselyn mukaan 63 prosenttia syyttää vaikeuksista Erdoganin hallitusta.

Ulkomaille pakeneville kurdikapinallisille ja heidän suojelijoilleen uhittelu on ollut Erdoganille sisäpoliittinen ase. Ruotsin kanssa kiistaa on ollut juuri Ruotsiin paenneiden kurdien luovutuksista Turkkiin.

- Kyllähän tässä symbolipolitiikka on tärkeää ja varmaan vaatii Ruotsin uuden pääministerin Ankaran-matkan. Turkissa on luotava kuva, että uudet liittolaiset ovat suopeita sen intresseille. Kyllähän se Turkissa tiedetään, että kun Suomi ja Ruotsi ovat sisällä Natossa, Turkin neuvottelupositio on aivan eri kuin nyt.

Aaltola pitää todennäköisenä, että Suomen Nato-jäsenyys on käsitelty joko kevääseen mennessä tai sen kuluessa. Suurimman uhkatekijän muodostaa Erdoganin ailahtelevaisuus.