Kommunistisen puolueen pääsihteerinä jatkava Xi sai vapaat kädet kiristää sortopolitiikkaa ja lisätä sotilaallista uhittelua.

Univormupukuinen yleisö seurasi Anhuin maakunnassa 23. lokakuuta televisiolähetystä Xi Jinpingin puheesta Kiinan kommunistisen puolueen kokouksessa. Kuva: AFP / Lehtikuva

Kiinaa hallitsevan kommunistisen puoleen kokouksen päätösistunnossa lauantaina Pekingissä nähtiin poikkeuksellinen välikohtaus. Kaksi virkailijaa talutti puoluejohtaja Xi Jinpingin edeltäjän Hu Jintaon ulos kokoussalista.

Luonnollisin selitys tapahtuneelle on 79-vuotiaan Hun horjuva terveys. Välikohtaus tulkittiin kuitenkin symboliseksi osoitukseksi siitä, että Kiina on täysin irtautunut vanhasta ja siirtynyt Xin johdolla uuteen aikakauteen.

Kokous nimitti Xin historialliselle kolmannelle viisivuotiskaudelle puolueen pääsihteerinä. Se merkitsee sitä, että Xi saa parlamentin istunnossa maaliskuussa jatkokauden myös presidentin virassa.

Xin lisäksi puoluekokous päätti myös muista ylimmän puoluejohdon nimityksistä. Politbyroo ja sen vaikutusvaltainen pysyvä komitea ovat nyt lähes täysin Xin vankkojen tukijoiden hallinnassa.

Lue lisää: Nyt Kiinassa tapahtuu - Xi Jinping poisti ensin aika­rajat, aloitti uuden valta­kauden ja johtaa asevoimia

Xi Jinping on johtanut Kiinaa jo vuosikymmenen. Hänen valtakautensa on muuttanut maata perusteellisesti.

Hu Jintaon ja tämän edeltäjän Jiang Zeminin aikana Kiinan virallisena politiikkana oli reformi ja avautuminen. Xi puolestaan on kääntänyt historiaa taaksepäin kohti puhemies Mao Zedongin yksinvallan aikaa. Sisäpoliittisesti se merkitsee tiukkaa puolueuskollisuutta ja kovaa kuria. Ulkopolitiikassa Kiina esiintyy yhä itsevarmemmin ja luottaa asevoimiensa kasvavaan mahtiin. Vastakkainasettelu läntisen yhteisön kanssa on voimistunut.

Vallan keskittyminen autoritaariselle Xille ja hänen tukijoilleen merkitsee julman sortovallan jatkumista Xinjiangissa sekä yhä tiukentuvaa sensuuria, kansalaisten tehostuvaa valvontaa ja toisinajattelijoiden vainoa muun muassa Hongkongissa.

Kansainvälisen tilanteen kannalta huolestuttavinta on Kiinan sotilaallisen uhittelun lisääntyminen.

Yhdysvallat on jo varoittanut siitä, että Xi valmistautuu yrittämään demokraattisesti hallitun Taiwanin yhdistämistä kommunistiseen manner-Kiinaan jo lähivuosina, aiemmin kuin on arvioitu. Puheessaan puoluekokouksen alussa Xi ei sulkenut pois aseellisen voiman käyttöä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Taiwanin valtaaminen edellyttäisi Kiinan laajamittaista maihinnousua saarelle ja tuhoisaa hyökkäyssotaa. Se murskaisi alueen rauhan ja vakauden ja muuttaisi maailmaa samalla tavalla kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Xi jatkaa Kiinan johtajana vielä ainakin viisi vuotta, todennäköisesti jopa pitempään. On hyvä, että Euroopan unioni on havahtunut näkemään Kiinan haastajana ja turvallisuusuhkana ja ryhtynyt purkamaan riippuvuutta kommunistisesta jättiläisvaltiosta. Oli jo korkea aika.