Hintojen nousu vaikeuttaa jo joidenkin taloyhtiöiden taloudenpitoa. Danske Bankista kerrotaan, että hoitolainakyselyitä on tullut selvästi aiempaa useammin.

Taloyhtiöiden osakkaiden on syytä varautua vastikkeiden nousuun, sillä useimmat yhtiöiden menot kohoavat selvästi. Kuva: Jussi Nukari, Milla Takala / Lehtikuva

Asunto-osakeyhtiöiden rahoituksesta vastaava Danske Bankin johtaja Ville Roihu on huolissaan.

-?Taloyhtiöistä on normaaliin nähden tullut selkeästi enemmän hoitolainakyselyitä, hän sanoo.

Hoitolainaa taloyhtiö hakee yleensä silloin, kun vastiketulot eivät riitä menoihin. Roihun mielestä tilanne kuvaa sitä, että joissain yhtiöissä ei ole minkäänlaista puskuria menojen nousun varalle.

-?Kun tulin tähän tehtävään, yllätyin, miten monessa taloyhtiössä eletään kädestä suuhun, hän kertoo.

Vaikka kokonaisuutena tilanne ei Roihusta vaikuta vielä erityisen hankalalta, hän kummastelee, että jo kevään ja kesän aikana alkoi näkyä merkkejä siitä, että joidenkin taloyhtiöiden talous "rupeaa kyykkäämään".

-?Osa taloyhtiöistä on pinteessä jo nyt, vaikka lämmityskausi ei ole vielä edes alkanut.

Kaukolämpö- ja sähkölaskujen nousu kuittaa taloyhtiöitä, mutta energian kallistuminen ei ole niiden ainoa murheenkryyni. Roihu muistuttaa, että yleinen inflaation kiihtyminen nostaa taloyhtiöiden käyttämien palveluiden, kuten siivouksen ja huollon, hintoja. Suomen Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo, että miltei jokainen kuluerä on riskissä nousta.

Lue lisää: Selvitys: Taloyhtiöiden energiakulut nousivat jyrkästi kaikissa kunnissa

Lue lisää: Korkojen nousu rokottaa nyt taloyhtiöitä, joilla on lainaa - kotitaloudet velkaantuneempia kuin koskaan

Korot ovat jo kiivenneet selvästi. Esimerkiksi lainojen yleinen viitekorko 12 kuukauden euribor liikkuu nyt lähellä 2,7 prosenttia, kun vuosi sitten se oli puolisen prosenttia miinuksella.

Siivouksen ja muun kiinteistöhuollon hinnan on ennakoitu kohoavan vähintään palkkakustannusten nousun verran inflaation kiihtyessä. Kuva: Jussi Nukari

Kiinteistöliitto seuraa taloyhtiöiden kustannuksia vuosittaisen Indeksitalo-selvityksensä avulla. Liiton kuukausi sitten julkaisemasta koosteesta ilmenee, että kustannukset ovat nousseet vuodessa keskimäärin miltei 13 prosenttia.

Tilanne vaihtelee paljon kunnittain. Selvityksessä on mukana 59 kaupunkia ja kuntaa. Pienimmillään kustannukset nousivat noin seitsemän prosenttia, ja suurimmillaan 21 prosenttia.

OP:ssä ei vielä ole havaittu hoitolainojen kysynnän kasvaneen. OP:n pk-yrityksistä vastaava johtaja Heikki Peltola sanoo, että toistaiseksi tilanne on ollut aika rauhallinen.

Kaikkiin asunto-osakeyhtiöihin hintojen nousu ei ole vielä iskenyt. Kero huomauttaa, että monet kulut ja sopimukset reagoivat välillisesti.

Energian hinnat, korot ja yleinen inflaatio alkoivat kiivetä Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa, ja esimerkiksi osa taloyhtiöiden sopimuksista on tehty ennen hintojen nousua.

Kaikilla yhtiöillä ei ole lainaa ja monilla velkaisillakin yhtiöillä ne on sidottu vuoden euriboriin tai muihin pitkiin korkoihin, eikä niiden täsmäyspäivä välttämättä ole vielä koittanut.

Velattomissa taloyhtiöissä osakkaiden tilanne voi olla paljon helpompi kuin yhtiöissä, joissa yhtiölainaa on paljon. Kuva: Jussi Nukari

Taloyhtiöiden laskut eivät myöskään jakaudu tasaisesti koko vuodelle. Esimerkiksi lämmitys, lumen auraaminen ja hiekoitus nostavat talvella menoja.

Peltola arvioi, että taloyhtiöillä on muutamaksi kuukaudeksi kassavaroja. Niiden avulla ne voivat pärjätä ehkä vuoden loppuun.

-?Väistämättä tilanne eskaloituu vuodenvaihteen jälkeen, Peltola ennakoi.

Isoa uhkakuvaa hän ei silti halua maalata. Hän muistuttaa, että kotitalouksien työllisyystilanne on yhä ennätyksellisen hyvä ja korona-aikana kertyneitä talletuksia on yhä mukavasti tileillä.

Nordeassa on ensi torstain tulosjulkistuksen alla hiljainen kausi, eikä pankki nyt kommentoi taloyhtiölainojen kysyntää. Pankin taloyhtiöyksikön johtaja Maiju Hinno sanoo vain, että jos ongelmia on näköpiirissä, yhtiöiden kannattaa aina olla varhaisessa vaiheessa yhteydessä pankkiin.

Osakkaille tilanne tarkoittanee ennemmin tai myöhemmin lisää rahan menoa eli vastikkeiden nousua. Roihu arvelee, että osassa yhtiöitä vastikkeita pitää nostaa jo tänä vuonna, sillä asian lykkääminen kevääseen ajaisi ne kriisiin. Noston mahdollistamiseksi niiden on pidettävä ylimääräinen yhtiökokous.

Taloyhtiöt voivat yrittää hillitä vastikkeiden nousua karsimalla kulujaan. Yksi mahdollisuus on saunapäivien harventaminen. Kuva: Heikki Saukkomaa

Usein yhtiökokouksiin osallistuu vähemmistö osakkaista, mutta Roihu ja Peltola patistelevat osakkaita aktiivisuuteen.

-?Ellei ole aikaisemmin osallistunut kokoukseen, nyt kannattaa mennä, Roihu sanoo.

Hän suosittelee, että isännöitsijä kertoo hallitukselle ja osakkaille suoraan ja ymmärrettävästi yhtiön taloustilanteesta ja pitkän ajan näkymistä. Jos tilanne on vakava, hän voi esimerkiksi kuvata sitä sanomalla, että rahat loppuvat neljän kuukauden päästä ja kertoa, mitä se tarkoittaa ja miten tilanne on estettävissä.

-?Kaikki ymmärtävät, että jos laskuja on 20 eurolla ja rahaa 15 euroa, kuluja pitää karsia tai tehdä jotain muuta, hän sanoo.

Pankkien ja Kiinteistöliiton edustajat toivovat, että taloyhtiöt eivät lykkäsi remonttejaan. Se voisi heidän mukaansa johtaa entistä suurempiin ongelmiin ja tulla lopulta kalliiksi. Kuva: Milla Takala

Kero, Roihu ja Peltola muistuttavat, että taloyhtiöstä on syytä huolehtia pitkäjänteisesti, suunnitella korjaukset ja pyrkiä pitämään kiinni suunnitelmista. He eivät oitis suosittele lykkäämään isoja remontteja.

- Olisi harmi, jos remonteista pitäisi tinkiä, Peltola sano.

Roihu huomauttaa, että lykkääminen voi johtaa yhä suurempiin kuluihin. Lisäksi moniin remontteihin liittyy mahdollisuus säästää.

Lue lisää: Kommentti: Isännöitsijöillä on hyvä palkka, mutta monella alkaa olla puutteita osaamisessa

Lue lisää: Yhä useampi taloyhtiö lykkää remonttia, kunnes putket vuotavat - hintojen laskua ei kannata odottaa

Lue lisää: Taloyhtiö muutti yhtiö­järjestystä ja nyt osakkailla on edessään mojova lasku