Pihkova, Venäjä

Haluatteko kuulla ensin huonon, huonomman, vielä sitäkin huonomman - vaiko kaikkein huonoimman vaihtoehdon?

Jos pihkovalainen demokraatti­poliitikko Lev Shlosberg, 59, harjoittaisi ennustajan ammattia, hän voisi kysyä näin keskustelukumppaniltaan.

Mutta koska Shlosberg on Vladimir Putinia vastustavan Jabloko-puolueen johtaja Pihkovassa - ja Venäjällä jo valtakunnallisestikin tunnettu suorista puheistaan - hän pudottelee vaihtoehdot omassa vapaa­valintaisessa järjestyksessään.

Kuulijalle jää sen jälkeen tehtäväksi miettiä, mikä niistä olisi kaikkein pahin tulevaisuuden­kuva. Hyviä niistä ei ole yksikään.

Lev Shlosberg kuvattuna Jabloko-puolueen toimistossaan Pihkovan keskustassa lokakuun alussa. Venäjän viranomaiset ovat tehneet "erikoisoperaation" aikana kotietsinnän sekä Shlosbergin kotiin, hänen isänsä kotiin että myös toimistolle. Kuva: Arja Paananen / IS

Shlosberg arvioi, että Putin on ajanut itsensä Ukrainan niin kutsutun erikoisoperaation osalta pisteeseen, jossa hänellä ei ole enää perääntymisteitä.

- Näen kolme mahdollista kehityskulkua eikä mikään niistä pidä sisällään Venäjän sotilaallista voittoa, Shlosberg ryhtyy luettelemaan.

- Venäjällä ei ole voittoon kykenevää armeijaa, mutta Putin ei suostu yksinkertaisesti tunnustamaan sitä. Yksikään hänen lähipiiristään ei puolestaan uskalla mennä sanomaan hänelle, että sotilaallinen erikoisoperaatio oli virhe.

Ensimmäinen mahdollisuus Shlosbergin mukaan on, että sotatoimet jatkuvat ainakin niin pitkään kuin Putin istuu Kremlissä.

- Tällainen vaihtoehto olisi erittäin uuvuttava molemmin puolin, ja tilanne voisi jatkua vuosikausia.

Shlosbergin mukaan Venäjältä löytyy suuri sotalobbareiden joukko, jotka haluavat taistelujen jatkuvan.

- He näkevät siinä mahdollisuuden nostaa omaa poliittista asemaansa ja hyötyä rahallisesti esimerkiksi erilaisten sotilaallisten tilausten kautta.

Toinen mahdollisuus on Shlosbergin mukaan se, että Putin päättää tehdä näytösluonteisen pienen ydiniskun tai ydinkokeen Ukrainan läheisyydessä.

- Vielä vuosi sitten tällaisen kuvitteleminenkin olisi ollut mahdotonta, mutta nyt siitä puhutaan jo aivan yleisesti. Se voisi olla vaikkapa ydinkoe Mustallamerellä tai pieni taktinen ydinaseisku Ukrainassa alueella, jossa ei ole paljon asukkaita.

Kakkosskenaarioon kuuluu myös kemiallisen aseen käyttö. Sekin olisi vaarallinen, mutta vain rajatulle alueelle kohdistettavissa oleva isku.

-?Vaikka kemiallisen aseen käyttö on kiellettyä kansainvälisin sopimuksin, Venäjällä on niitä hallussaan. Niiden käyttäminen olisi siten mahdollista.

Kolmas vaihtoehto on vieläkin tätäkin hurjempi, mutta Shlosberg sanoo sen silti ääneen.

- Kolmas on laajan mittakaavan ydinsota. Jos Putin päättäisi käyttää strategista ydinasetta, se voisi olla maailmanloppu.

Mutta eihän Putin voi yksin päättää ydinsodasta. Eikö Venäjältä löytyisi rohkeita sotilaita, jotka eivät toteuttaisi hänen käskyään?

- Venäjällä tarvitaan kolme henkilöä tekemään päätös ydinaseiskusta. He ovat presidentti, puolustusministeri ja asevoimien yleisesikunnan päällikkö, mutta he ovat keskenään hyvin samanhenkisiä, Shlosberg muistuttaa.

- Varsinaisessa ydiniskun laukaisuketjussa olisi tietenkin vielä heidän jälkeensä kymmeniä ihmisiä. Riittäisikö heillä rohkeutta olla panematta Putinin käskyä täytäntöön? Teoriassa kyllä, mutta varmasti me emme voi sitä tietää.

Entä voisiko Putin tehdä nopeita henkilömuutoksia, jos hän epäilisi joko Sergei Shoigun tai Valeri Gerasimovin jättävän hänen käskynsä täyttämättä? Voisiko tilalle nousta esimerkiksi Ukraina-operaation uusi johtaja kenraali Sergei Surovikin?

- Puolustusministeriön henkilövalinnat ovat täysin Putinin päätettävissä, mutta Surovikinin on saavutettava nyt ensin menestystä Ukrainassa.

Shlosbergin mukaan Putinin on luonteeltaan henkilö, joka pyrkii alistamaan kaikki lähellään olevat, olivatpa nämä sitten henkilöitä tai maita.

- Hän haluaa saada kaikki riippuvaisiksi itsestään. Joko uhkailemalla, rahalla tai muilla keinoilla.

Lännen pakotteet ja Ukrainan sotilaallinen vastarinta aiheuttavat Shlosbergin mukaan Putinissa puolestaan reaktion, joka saa hänet vakuuttumaan entistä enemmän omasta oikeellisuudestaan.

- Hän on valmis mihin tahansa uhreihin. Hänellä ei mitään rajoja arvojen muodossa.

Yksi tulevaisuudenkuva Venäjän sisäpolitiikassa voisi olla myös kuolemantuomion palauttaminen käytäntöön.

- Putin saattaisi ottaa kuolemantuomiot käyttöön, mutta hän ei halua, että sen jälkeen hänen jokainen päivänsä olisi pelkkää kuolemantuomioiden hyväksymistä. Moniin niistä tarvittaisiin nimittäin hänen henkilökohtainen lupansa, Shlosberg arvioi.

Shlosbergin (kesk.) mukaan Vladimir Putinilla ei ole enää saumaa perääntymiseen. Kuva on vuodelta 2019. Kuva: TASS / Sipa USA / MVPhotos

Ellei Putin istuisi Kremlissä, Lev Shlosberg vaikuttaisi varmasti jo jossain muualla kuin pienessä toimistossaan Pihkovassa. Karismaattinen poliitikko on kerännyt jo valtakunnallista suosiota muutamilla oikea-aikaisilla videoesiintymisillään, joita katsotaan yhä vuosien takaa YouTubesta.

Yksi niistä oli Shlosbergin puhe Pihkovan alueparlamentissa vuonna 2012, kun Venäjä sääti niin kutsutun Dima Jakovlevin lain eli venäläisiä lapsia koskevan adoptiokiellon yhdysvaltalaisille perheille.

Shlosberg nosti puheessaan esille adoptiolain julmuuden. Hänen mukaansa Putin kostaa lain avulla venäläisille sairaille orpolapsille sen, että Yhdysvalloissa oli hyväksytty Sergei Magnitskin nimeä kantava pakotelaki korruptoituneita venäläisviranomaisia vastaan.

(Alla on venäjäksi Lev Shlosbergin puhe, jossa hän kritisoi kouluihin suunniteltuja patriotismin oppitunteja vuonna 2017.)

Toinen on puhe vuodelta 2017, kun Shlosberg kritisoi Venäjän kouluihin suunniteltuja "patriotismin oppitunteja". Puheessaan hän kävi läpi Neuvostoliiton ja Venäjän historian pahimmat julmuudet ja kysyi, kerrotaanko lapsille jatkossa niistäkin. Vasta niiden tietäminen ja tunnustaminen voisi hänen mukaansa johtaa aitoon isänmaallisuuden ymmärrykseen, kun taas nykyinen patriotismikasvatus on pelkkää "alamaisten kuuliaisuuskoulutusta".

Valtakunnallista mainetta Shlosberg sai myös vuonna 2014, kun hänen tuolloin julkaisemansa Pskovskaja gubernija -lehti paljasti Venäjän hautaavan Ukrainassa kuolleita laskuvarjojääkäreitä salaa muun muassa Vybutyn hautausmaalle Pihkovan eteläpuolelle.

Venäjä oli lähettänyt heti Krimin valtauksen jälkeen Pihkovan laskuvarjojääkäreitä Itä-Ukrainaan käynnistämään Donetskin ja Luhanskin väitetyt "itsenäisyystaistelut" peiteoperaation turvin.

Venäjällä syntyi tuolloin Putinin lausumien pohjalta poliittinen meemi­käsite heitä-ei-ole-siellä. Ilmaisulla viitattiin venäläis­­sotilaisiin, joita ei virallisen selityksen mukaan ollut Ukrainassa lainkaan tai jotka osallistuivat taisteluihin väitetysti omalla lomallaan.

Leonid Kitshatkin on yksi Pihkovan laskuvarjojääkäreistä, jotka haudattiin syksyllä 2014 salaa Vybutyn hautausmaalle. Lev Shlosberg pahoinpideltiin pian sen jälkeen, kun hänen kustantamansa lehti oli paljastanut haudat. Nyt hautoja ei enää salata, ja niille on pystytetty näyttäviä hautakiviä. Kuva: Arja Paananen / IS

Aleksandr Osipov kuoli jossain päin Ukrainaa elokuussa 2014 vain 20-vuotiaana. Hän oli yksi Pihkovan laskuvarjojääkäreistä, joiden olemassaolon Donbasissa Venäjä kiisti ensin täysin ja väitti sitten joidenkin sotilaiden liittyneen "kapinallisten" puolelle omalla lomallaan. Kuva: Arja Paananen / IS

Heti paljastusartikkeleiden ilmestyttyä Shlosberg hakattiin kadulla ja hän joutui sairaalahoitoon. Artikkeleista käynnistyi myös tapahtumaketju, jonka seurauksena hänet saatiin väliaikaisesti erotettua Pihkovan alueen paikallisparlamentista.

- Todellisuudessa sain lehtemme artikkeleista myös erittäin paljon kiitosta paikallisilta sotilailta. Heitä oli ärsyttänyt suunnattomasti se, että heidät lähetettiin taisteluihin ilman avointa tunnustusta, ilman varmaa oikeutta korvauksiin ja ilman oikeutta edes virallisiin hautajaisiin.

- Pahoinpitelijöitäni ei saatu puolestaan koskaan kiinni. Epäilen, että he olivat saaneet käskyn jostain ylempää, Moskovasta, Shlosberg sanoo.

Venäjän "erikoisoperaatiota" Shlosberg on vastustanut myös useita kertoja julkisuudessa. Hän on saanut sen vuoksi jo kaksi hallinnollista tuomiota, joista ensimmäinen toi sakkoja 30?000 ruplaa (500 e) ja toinen 32?000 ruplaa, mutta uudet protestit voisivat tuoda jo ankarampia rangaistuksia. Shlosbergin kotiin ja toimistolle on tehty myös kotietsintöjä.

Venäjän sensuurilakien kiristyttyä Pskovskaja gubernija -lehti joutui lähtemään myös maanpakoon Riikaan. Ukrainan nykyisissä taisteluissa kuolleiden sotilaiden hautoja Venäjä ei sen sijaan enää piilottele Pihkovassa.

Lue lisää: Heidän piti tuoda pika­voitto johtajalleen - tältä näyttää Putinin eliitti­sotilaiden haudalla

Jabloko-puolueen vapaaehtoiset ovat auttaneet syksyn aikana ukrainalaisia pakolaisia, jotka ovat jumittuneet Viron ja Latvian vastaisille rajanylityspaikoille, Lev Shlosberg esittelee kartalta. Venäjä on päästänyt ukrainalaisia hitaasti rajatarkastuksen läpi. Kuva: Arja Paananen / IS

Putinin muuttuminen elinikäiseksi diktaattoriksi ei tullut Shlosbergille yllätyksenä. Hän sanoo tajunneensa asian viimeistään silloin, kun Putin järjesti pehmeän Dmitri Medvedevin sijaispresidentikseen vuonna 2008 - vain voidakseen palata itse näennäisen laillisesti uudelleen valtaan vuonna 2012.

Presidenttinä Medvedevin yksi tärkeimpiä tehtäviä oli puolestaan se, että hän pidensi seuraajansa virkakautta neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Sekin oli jo asteittaista valmistautumista siihen, että Putin voisi jäädä valtaan eliniäkseen.

Lännessä liikkuvia huhuja Putinin heikosta terveydestä Shlosberg toppuuttelee.

-?Putinilla on loistava terveys. Puheet hänen sairauksistaan ovat pelkkää toiveajattelua länneltä, heijastusta voimattomuudesta.

Entä mitä tapahtuu, kun Putin jossain vaiheessa väistämättä poistuu Kremlistä?

- On traagista, että Putin on luonut maahamme tilanteen, jossa hänen poistumisensa vallasta voi olla vielä vaarallisempaa kuin hänen vallassa olonsa, sillä hänen ympärillään vallitsee tyhjiö, Shlosberg kuvailee.

Shlosbergin mukaan Putinin presidenttiys on rampauttanut Venäjän yhteiskunnan instituutiot ja rakenteet aina kansanedustajalaitoksesta oikeusistuimiin asti. Putinin henkilökohtainen asema on puolestaan niin suojattu, että niin kauan kuin hän on vallassa, mitään "sivistynyttä" vallansiirtojärjestelmää ei voida kehittää.

- Kun Putin jossain vaiheessa poistuu vallasta, syntyy erittäin vaarallinen tilanne. Kukaan ei voi tietää, kuka nousee vallanpitäjäksi, ja kukaan vallantavoittelijoista ei haluaisi jakaa toisilleen Putinilta perittävää valtaa.

Todennäköisimpänä vaihtoehtona Shlosberg pitää tuolloin jonkinlaista sotilasjunttaa tai pikemminkin "silovikkijunttaa" eli erilaisten voimankäyttöviranomaisten valtaa. Tilanteen paradoksaalisuus on Shlosbergin mukaan siinä, että halutessaan laajentaa ja vahvistaa Venäjää Putin on itse asiassa heikentänyt maataan niin, että se saattaa ryhtyä hajoamaan juuri siitä hetkestä alkaen, kun Putin kohtaa esimerkiksi luonnollisen kuolemansa vanhuuttaan.

Omaa tulevaisuuttaan Shlosberg ei halua ennustaa millään tavoin. Tosin Putinin aikana Venäjän demokraattien kohtalot ovat olleet toinen toistaan surullisempia. Haastattelupäivänäkin Shlosbergin kahden puoluetoverin koteihin oli tehty ratsiat Pihkovassa.

Shlosbergia itseään ei ole kuitenkaan julistettu ulkomaiseksi agentiksi eikä häntä vastaan ole tekaistu mitään vakavia syytteitä. Hän pystyy yhä pyörittämään myös YouTubessa Grazhdanin TV -kanavaansa (Kansalainen), ja myös sosiaalisessa mediassa hän kertoo mielipiteitään suoraan.

Shlosberg uskoo, että vallanpitäjillä ei ole mitään perustetta tehdä hänestä ulkomaista agenttia.

- En ota vastaan ulkomaalaisilta rahaa matkalipuista enkä pizzasta, hän sanoo sarkastisesti viitaten tapauksiin, joiden perusteella muista Putinin vastustajista on leivottu jo "ulkoagentteja".

Yhdestä asiasta Shlosberg on erityisen tiukkana: häntä ei saa kutsua Venäjän viimeiseksi vapaalla jalalla olevaksi merkittäväksi oppositiopoliitikoksi.

- Minä en ole mikään viimeinen, enkä halua sellainen olla.

Lev Shlosberg antaa usein videohaastatteluja suoraan toimistonsa työpöydän äärestä. Tässä hän kommentoi kotietsintöjä, jotka tehtiin Jablokon edustajien koteihin Pihkovassa juuri IS:n haastattelupäivänä. Kuva: Arja Paananen / IS