Kriisinhallinnan asiantuntija Timo Hellenberg pelkää, että Venäjän sumeilematon tuhoamissota Ukrainassa vain pahenee, jos länsi ei ryhdy selviin konkreettisiin toimiin.

Venjän toiminta Ukrainassa ei ole tullut kriisinhallinnan asiantuntijalle Timo Hellenbergille (vas. alh.) yllätyksenä. Tausta on Venäjän brutaaleissa sotadoktriineissa jo liki 500 vuoden takaa. Kuva: Lehtikuva, Zumapress / MVPhotos, AFP / Lehtikuva, Reuters

Pelkkä länsimaiden tarjoama aseapu Ukrainalle ei riitä pysäyttämään Venäjän vimmaista ja summittaista tuhoamissotaa. Lännen on korkea aika ryhtyä konkreettisempiin toimiin.

Lue lisää: Yhdysvalloilta uusi apu­paketti Ukrainaan - tällaista kalustoa on luvassa

Näin arvioi kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Timo Hellenberg, joka asui Ukrainassa vuodet 2011-15 ja teki sinä aikana yhteistyötä mm. maan strategiantutkimusinstituutin NISS:n sekä Naton Kiovan-toimiston siviiliosaston kanssa.

Hellenberg näkee Venäjän toimissa selvän muutoksen etenkin Kertshinsalmen sillalla tapahtuneen räjähdyksen jälkeen.

Lue lisää: 35 maata äänesti tyhjää YK:n Venäjä-äänestyksessä - asian­tuntija kertoo, mitä siitä pitäisi ajatella

-?Ihmettelen kovasti arvioita siitä, että sota voisi olla ohi ensi kesään mennessä. Tilanne on pahentumassa nyt vauhdilla erityisesti koskien kriittisen infrastruktuurin tuhoamista. Enää Venäjän tavoitteena ei ole sen haltuunotto vaan tuhoaminen, Hellenberg sanoo.

-?Pahoin pelkään, että meno jatkuu entistä pahempana. Venäjä ei ole todellisuudessa aloittanut kunnolla Ukrainan murjomista. Ellei tilanteeseen puututa, Venäjä tekee "Mosulit" eli pommittaa Kiovan, Harkovan ja Odessan ja muut kaupungit kivijalkaan, eikä se ole heille mikään ongelma, Hellenberg lisää.

Hellenberg korostaa, että lännen on syytä ryhtyä pikaisesti konkreettisiin toimiin aseviennin ohella. Hänen mukaansa ensimmäisen teko olisi se, että Naton ja länsikoalition pitäisi kiiruusti julistaa lentokieltoalue Ukrainaan ainakin Tshernihiv-Mykolaiv-akselin länsipuolelle.

Samalle alueelle pitäisi Hellenbergin mukaan muodostaa siviilien suoja-alue, joka olisi lännen rauhanturvajoukkojen suojaama. Lentokielto- ja suoja-alueiden muodostamista on pyytänyt myös Ukraina.

Kriisinhallinnan asiantuntija Timo Hellenberg haluaisi Länsi-Ukrainaan lentokielto- ja siviilien suoja-alueet sekä Venäjän erottamisen YK:n turvallisuusneuvostosta. Kuva: Mesut Turan / Lehtikuva

-?Näihin olisivat kaikki mahdolliset perusteet, jotta sodan vaikutuksia siviileihin voitaisiin pienentää. YK:n peruskirjan 51. artikla antaa tähän kaikki mahdollisuudet, myös EU:n mandaatti suojella jäsenmaidensa vakautta ja turvallisuutta. Jos katsotaan erityisesti Puolan tilannetta, niin Puolaan on tullut noin 2,5 miljoonaa pakolaista Ukrainasta, Hellenberg näkee.

-?Kaikki tekijät puhuvat sen puolesta, että tämä kriisi on jo eskaloitunut. Nyt lännen on korkea aika herätä ja ryhtyä toimiin! Ratkaisut on tehtävä joka tapauksessa. Miksi niitä ei tehdä heti? Venäjä ei ole millään muotoa lopettamassa kauppakeskusten, kirkkojen ja siviiliasuntojen pommittamista, Hellenberg painottaa.

Hellenberg sanoo, että jo Venäjän historiasta tulee se, että Venäjä uskoo vain riittävän kovaa vastavoimaa.

-?Niin kauan kuin sitä ei ole, niin tämä meno jatkuu. Kauanko haluamme seurata tätä tuhoamissotaa? Hellenberg kysyy.

Lohduton näky Harkovan alueelta. Timo Hellenberg pelkää, että jos ei toimita nyt, Venäjän joukot panevat monta muutakin paikkaa maan tasalle. Kuva: Maksim Marusenko / Zumapress / MVPhotos

Kolmanneksi Hellenberg ehdottaa Venäjän poistamista YK:n turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenmaan paikalta. Nykyisellään Venäjä pystyy veto-oikeudellaan vaikka yksin torpedoimaan turvallisuusneuvoston strategisen tason sitovat päätöslauselmat.

-Turvallisuusneuvoston jäsen, joka toimii kaikkia turvallisuusneuvoston peruskirjan artikloja vastaan. Näin ei voi jatkua! Kyse on paljon enemmästäkin kuin taistelusta Ukrainasta: YK:n peruskirjan vastaisesta toiminnasta ja turvallisuusneuvoston tulevaisuudesta, Hellenberg korostaa.

Washingtonin kansainvälisen diplomatia-akatemian mukaan äänestys turvallisuusneuvostossa mahdollistaa tällaisen päätöksenteon "menettelyasioissa". Tämä vaatisi yhdeksän jäsenen puoltavan äänen mutta ei tee eroa viiden pysyvän ja kymmenen vaihtuvan jäsenen välillä.

Toisin sanoen päätös ei vaatisi pysyvien jäsenmaiden yksimielisyyttä kuten vaaditaan kaikissa muissa asioissa.

YK:n turvallisuusneuvostossa on viisi pysyvää ja kymmenen vaihtuvaa jäsenmaata. Turvallisuusneuvosto on YK:n elimistä ainoa, jonka päätöksenteko sitoo kaikkia jäsenmaita. Kuva on turvallisuusneuvoston istunnosta syyskuulta. Kuva: Michael M. Santiago / AFP / Lehtikuva

-?Onko järkevää väittää, että pysyvän jäsenen erottaminen on menettelykysymys? Korean sodan ajalta on kokemus, että turvallisuusneuvoston päätöksestä puuttui myös pysyvien jäsenten yksimielisyys. Venäjän sulkeminen turvallisuusneuvostosta olisi periaatteessa mahdollista, jos sellaiseen olisi rohkeutta, Hellenberg vertaa.

Kesäkuussa 1950 YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Pohjois-Korean hyökkäyksen Etelä-Koreaan ja valtuutti YK:n väliintulon Pohjois-Korean hyökkäyksen torjumiseksi, vaikka Neuvostoliitto ei osallistunut kokoukseen.

Hellenbergin mukaan lännen virhearviointi Ukrainassa alkoi jo vuonna 2013, kun Ukrainan länsimaistumisessa tuli yhtäkkinen takinkääntö venäjämielisempään suuntaan.

Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014. Viimeistään silloin lännen olisi Timo Hellenbergin mukaan pitänyt puuttua tilanteeseen. Kuvassa puolisotilaallisia miehitysjoukkoja Simferopolin kaupungissa marraskuussa 2014. Kuva: Denis Sinjakov

-?Virhearvioinnit ovat jatkuneet systemaattisesti tähän päivään asti. Kun Venäjä miehitti Krimin, lännen olisi viimeistään pitänyt puuttua, mutta jäätiin vain seuraamaan tilannetta. Nyt ovat ihan viimeiset hetket tehdä korjausliike, Hellenberg painottaa.

Päätökset pitää tehdä heti, sillä hänen mukaansa lännen yhtenäisyydessä alkaa näkyä jo väsymisen merkkejä.

-?Jos katsotaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin tai Unkarin pääministerin Viktor Orbanin kommentteja, niin ikävä kyllä alkaa olla varoittavia esimerkkejä siitä, että ikään kuin hyväksyttäisiin nykytilanne ja alettaisiin tältä pohjalta käydä neuvotteluja.

Hellenberg näkee Venäjän nykytilanteen negatiivisemmin kuin moni muu. Venäläisten kollegoidensa kanssa käymien keskustelujen perusteella Hallenberg ei näe merkkejä presidentti Vladimir Putinin valtakauden päättymisestä eikä Venäjän hajoamisesta.

Puheet presidentti Vladimir Putinin valtakauden päättymisestä perustuvat Timo Hellenbergin mukaan toiveajatteluun. Sellaista ei näytä olevan tapahtumassa. Kuva: Ramil Sitdikov / Sputnik / Reuters

-?Minua häiritsee keskusteluissa pari seikkaa. Se, että Putin olisi kuolemansairas tai se, että Venäjä olisi hajoamassa.

-?Putinin tulevaisuuden arvuuttelu alkoi jo 2000-luvun puolivälissä. Tein siitä arvion Norjan ulkopoliittiselle instituutille 2007, ja jo silloin arvuuteltiin, että hänen aikansa on ohi. Siitä on nyt 15 vuotta, ja ollaan edelleen samassa tilanteessa, Hellenberg sanoo.

Venäjän hajoamisesta Hellenberg toteaa, että Venäjä ei alun alkaenkaan ole koskaan ollut homogeeninen valtio, vaan siellä on ollut useita rinnakkaistodellisuuksia monella eri tasolla.

-?Alueet elävät omaa elämäänsä ja luovat oman todellisuutensa. Yhtäläinen ajattelutapa tai yksiaikainen päätöksenteko on mahdottomuus.

Mongolian rajoilla sijaitsevassa Burjatiassa eletään Timo Hellenbergin mukaan ihan toisenlaisessa todellisuudessa kuin Moskovassa tai Pietarissa. Kuva on Ulan Uden kaupungista, ja kuvassa on maailman suurin Vladimir Leninin päätä esittävä patsas. Kuva: Maksim Shemetov / Reuters

-?Venäjällä on ihan erilainen identiteetti: yhteiskunta, joka ei täytä länsimaisen yhteiskunnan kriteerejä ja jossa käsitys demokratiasta ei ole oikeastaan koskaan saanut jalansijaa kansalaisten parissa. On vaikea arvioida Venäjän tulevaisuutta länsimaisten standardien perusteella, Hellenberg sanoo.

Venäjän brutaalit sotadoktriinit juontavat juurensa 1500-luvulta Liivinmaan sodasta (1558-1583). Se auttaa Hellenbergin mukaan "jollakin tavalla" ymmärtämään, miksi Venäjä toimii näin - ja myös ennakoimaan, mitä voi olla tulossa.

Doktriinit koskevat Hellenbergin mukaan myös Suomea "hälyttävällä tavalla, jos Venäjä realisoi näin massiivisen modernin sodankäynnin naapurimaata kohtaan argumenteilla, jotka löytyvät keskiaikaisesta historiasta".

Vistytisin pikkukaupungin laidalla Liettuassa Kaliningradin alue alkaa heti kaupungin rajalta. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

-Heidän lähestymistapansa ei koske vain Ukrainaa vaan koko heidän lähialuettaan, myös Itämerta.

Hellenberg sanoo, että keskustelu siitä, ettei Venäjä olisi kovin kiinnostunut Suomen Nato-jäsenyydestä tai ettei Venäjällä olisi intressiä laajentaa konfliktia Itämerelle menee samaan kategoriaan kuin loppuvuoden puheet, ettei Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Timo Hellenberg sanoo, että Venäjä on valmis puolustamaan Kaliningradin alueen turvallisuutta sekä esteetöntä kulkureittiä sinne kaikin mahdollisin keinoin. Kuvassa on Triumph-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Kaliningradin liepeillä maaliskuussa 2019. Kuva: Vitali Nevar / Reuters

- Nähdäkseni Itämeri on Venäjälle vielä suurempi kysymys kuin Ukraina - ja Kaliningrad, sen turvallisuus sekä läpikulku pyhiä lehmiä. Jos Venäjä moukaroi Ukrainaa tällaisella kapasiteetilla kuin nyt on otettu käyttöön, niin minusta on perusteltua olla valppaana ja sopivalla tavalla huolestuneena Itämeren tilanteesta. Peräänkuulutan realistista näkökulmaa, Hellenberg sanoo.

-?Näen hyvin pelottavana Venäjän historiallisesta kontekstista tulevan sotadoktriinin, jota on lähdetty jalkauttamaan nykyaikaan hyökkäyssodalla. On ennenaikaista tehdä lopullisia arvioita, mikä on Venäjän suhde Suomen tulevaan Nato-jäsenyyteen.