Noora Räty kertoo uutuuskirjassa isoista palkoistaan. Tienesteistään huolimatta hän nosti urheilija-apurahaa.

Noora Räty maajoukkueen harjoituksissa vuonna 2019. Kuva: Kalle Koponen / HS

Noora Räty sai Kiinassa pelatessaan muhkeaa palkkaa mutta nosti silti samaan aikaan Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää verotonta urheilija-apurahaa, jonka tarkoituksena on turvata urheilijoille taloudelliset edellytykset ammattimaiselle valmentautumiselle.

Rädyn isot tienestit käyvät ilmi Marika Lehdon kirjoittamasta uutuuskirjasta Noora Räty - Leijonakuningatar (WSOY), jossa huippumaalivahti kertoo avoimesti Kiinan-vuosien palkoistaan.

Räty pelasi Kiinassa koko sesongin tai osan siitä viidellä eri kaudella vuosina 2017-2022.

Kirjassa Räty kertoo tienanneensa peruspalkkaa Kiinassa jopa 100?000 dollaria kaudessa eli esimerkiksi vuoden 2017 kurssilla noin 91?500 euroa. Palkkasumma kestää komeasti vertailun laadukkaisiin SM-liigapelaajiin, etenkin kun Rädyn mukaan rahat maksettiin puhtaana käteen ja lisäksi pelaajille myönnettiin avokätisesti bonuksia.

Bruttoansioiksi muutettuna summa on noin 200?000 euroa vuodessa, jos Räty olisi verovelvollinen Suomeen.

- Summa oli puhtaana käteen, sillä joukkue hoitaisi verojen maksamisen, Räty kertoo kirjassa.

- Bonusten kanssa palkkani oli noin 130?000 dollaria kaudessa puhtaana käteen, Räty tarkentaa kirjassa Kiinan-vuosien palkoistaan.

Uutuuskirjassa Räty kertoo pelanneensa ainakin kausina 2017-2018 ja 2018-2019 100?000 dollarin (plus bonukset) sopimuksella. Sitä seuraavien kausien palkkasummia ei kerrota kirjassa yhtä tarkasti.

Kirjan perusteella voi kuitenkin helposti päätellä, etteivät seuraavienkaan kausien palkat ole olleet pieniä, sillä teoksen loppupuolella Räty kertoo tienanneensa tähän mennessä pelaajana yhteensä puoli miljoonaa dollaria.

Pelaajapalkkojen lisäksi Räty kertoo tienanneensa valmennustyöllään, eli hänen vuositulonsa ovat kohonneet entisestään 130?000 dollarista jopa lähemmäs 200?000 dollaria.

- Sen [Kiinan-palkan] päälle tienasin kesäaikaan noin 50?000 dollaria valmennuksistani ja summa oli kasvussa, Räty kuvailee kirjassa.

Noora Räty pelaa tällä kaudella HPK:ssa. Kuva: Kalle Parkkinen

Opetus- ja kulttuuriministeriön apurahaa Räty on saanut 10?000 euroa vuosina 2018, 2019 ja 2021 ja 5?000 euroa vuonna 2017. Räty kertoo kirjassa, ettei hakenut apurahaa vuonna 2020, koska ei tuolloin tiennyt jatkaisiko maajoukkueessa.

Hän paljastaa kirjassa pohtineensa, onko apurahan hakeminen oikein. Käytännössä apuraha on tarkoitettu arjen pyörittämiseen.

- Minäkin olin hakenut ja saanut apurahoja, vaikka olin aluksi miettinyt, oliko moraalisesti oikein hakea niitä, kun samaan aikaan tein jo muhkeaa tiliä Kiinassa, Räty pohdiskelee kirjassa.

Apurahojen nostaminen on kyseenalaista myös kriteerien takia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla nimittäin kerrotaan, että urheilija-apurahaa ei myönnetä urheilijoille, "joiden verotettavat tulot viimeisimmässä vahvistetussa verotuksessa ylittävät 80?000 euroa, tai joiden taloudellinen asema on muulla tavoin riittävän turvattu."

Järjestelmä on kuitenkin ollut löysä, sillä OKM on tarkastanut verotiedot Suomen verottajalta, vahvistaa ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kiinassa pelatessaan Räty ei asunut kauden ulkopuolellakaan vakituisesti Suomessa vaan Yhdysvalloissa.

- Silloin kun tulotietoja ei ole, niin niitä on vuosien ja vuosikymmenten saatossa pyritty selvittämään eri tavoin, mutta se on mahdoton urakka. Meidän on siis pysyttävä siinä, mitä apurahaohjeissa ja hakuilmoituksessa sanotaan, Niemi-Nikkola sanoo kriteereistä.

Niemi-Nikkolan mukaan urheilijoiden täytyy itsekin ilmoittaa apurahahakemuksessa verotettavat tulonsa, mutta hakemuksessa kysytään nimenomaan Suomessa verotettavia tuloja.

Onko vika siis mielestäsi järjestelmässä vai apurahan hakijassa?

- Varmasti sekä että.

- Eihän sen noin pitäisi mennä, se on ihan selvä, Niemi-Nikkola sanoo Rädyn tapauksesta.

Rädyn tapauksessa todellisten tulojen selvittämistä olisi vaikeuttanut sekin, että kirjan mukaan kiinalaisseura hoiti verojen maksamisen Rädyn palkoista.

- Meidän täytyisi saada tiedot riittävällä varmuudella, jotta ne olisivat yhdenvertaisia kaikille, Niemi-Nikkola sanoo ulkomaan tuloista.

Urheilijan asuminen ulkomailla ei siis ole kategorinen este apurahan saamiselle, vaikka siinä tapauksessa todellisten tulojen selvittäminen onkin vaikeaa.

- Jos urheilija ei maksa verojaan Suomeen, on käytetty tapauskohtaista harkintaa siinä, onko urheilija ansainnut apurahan. Tässä Rädyn tilanteessa, kun maajoukkueen mukana ja käytettävissä on oltu, niin asiaa ei ole erikseen pengottu, Niemi-Nikkola sanoo.

Voisiko olla mahdollista, että Rädyn apurahoja perittäisiin takaisin?

- Jos urheilija on antanut hakulomakkeessa oikeelliset tiedot verotettavista tuloistaan, silloin ei voi. Se, että ei ole kysytty muita tuloja, on tietenkin meidän vastuullamme. Siitä ei voi hakijaa tai apurahan saajaa moittia, Niemi-Nikkola sanoo.

Vaikka Räty on pitkään ollut maailman parhaita maalivahteja, naisten jääkiekossa isojen palkkojen tai ylipäätään minkäänlaisen palkan tienaaminen ei ole varmaa. Rädyn Kiinan-sopimusten kaltaiset palkkasummat ovat harvinaisia poikkeuksia. Naispelaajien tulot saattavat heitellä paljon. Tämän Räty tuo esiin uutuuskirjassa.

- Urheilijan apurahassa oli kyllä tuloraja, mutta ministeriönkin mukaan urheilijan tulojen ja tilanteen arvioiminen ei ollut yksinkertaista tilanteessa, jossa minun laillani monella muullakin oli osakeyhtiöt ja tulot saattoivat heitellä vuodesta toiseen paljon. Esimerkiksi tällä kaudella (2021-2022) en tienannut yhtään mitään, vaan käytin ison summan säästöjäni apurahan saamisesta huolimatta. Lisäksi urheilu-urani oli jo pitkään edellyttänyt asumista eri maassa kuin missä vakituinen kotini oli, Räty kertoo kirjassa.

Räty myös lisää, ettei hänen pankkitilillään "maannut rahaa", vaan hän oli sijoittanut kaiken. Räty kertoo sijoittaneensa osakeyhtiönsä kautta ainakin sijoitusasuntoihin.

Niemi-Nikkola ei purematta niele perustelua tulojen ennakoimattomuudesta ja vertaa tilannetta yksilöurheilijoihin, joiden tulot saattavat myös heitellä hyvin paljon riippuen urheilumenestyksestä.

- Jos urheilijalla on ollut erittäin hyvä taloudellinen asema ja hän on hakenut apurahaa tietäen, että se ei ole hänen toimeentulomahdollisuuksiensa kannalta relevanttia tai tarpeellista, niin hakijan täytyisi katsoa peiliin, Niemi-Nikkola sanoo.

Naisleijonien runkopelaajat pääsivät 10?000 euron apurahan piiriin vasta vuonna 2018. Sitä ennen yksittäisten pelaajien oli mahdollista saada pienempää tukea.

Räty tuo kirjassa esiin senkin näkökulman, että nuorempana hän pelasi vuosia huipputasolla sekä seurajoukkueissa että maajoukkueessa saamatta palkkaa tai tukea.

- Tuo on semivalidi pointti. Yleisesti ottaen kriteerien pitäisi kuitenkin olla läpinäkyvät, oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset kaikille, Niemi-Nikkola sanoo.

Vuonna 2022 Räty ei ole apurahan saajien joukossa. Kirjassa hän kertoo todenneensa, ettei aio enää koskaan hakea apurahaa.

Noora Räty oli huippuvireessä MM-kisoissa 2019. Kuva: Antti Hämäläinen

Niemi-Nikkolan mukaan apurahahakemusprosessiin on tulossa tänä vuonna muutoksia. Jatkossa apurahan hakijoita pyydetään tarkemmin selvittämään heidän todellinen taloudellinen tilanteensa, jotta OKM:llä on paremmat edellytykset käyttää harkintaa apurahojen myöntämisessä.

Ulkomaan tulojakin suurempi ongelma apurahaprosessille ovat urheilijoiden osakeyhtiöt. Iltalehti esimerkiksi uutisoi kesällä Krista Pärmäkosken ja Kerttu Niskasen saaneen 20?000 euroa verotonta apurahaa, vaikka heidän yrityksillään on pyyhkinyt hyvin.

Yrityksen huippumenestyskään ei käy ilmi verotiedoista, jos urheilija ei ole tulouttanut rahaa itselleen.

- Uusilla kysymyksillä on tarkoitus myös ohjata hakijaa pohtimaan, että onkohan tämä apuraha minulle tarkoitettu vai ei jo hakuvaiheessa, Niemi-Nikkola sanoo.