Hiihtoliiton poikkeuksellisen järeä ehdotus on aiheuttanut kuohuntaa Suomen hiihtokulisseissa.

Suomen hiihtomaajoukkueen huoltorekka palveli Obersdorfissa 2021. Kuva: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Hiihtoliitto on uudistamassa urheilijasopimuksiaan, mikä on saanut aikaan kiistaa hiihtäjien ja liiton johdon välillä.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan Hiihtoliitto on ehdottanut, että urheilijasopimukseen kirjattaisiin urheilijan maksettavaksi peräti 500 000 euron uhkasakko dopingkäryn varalta, mikä on saanut urheilijat pöyristymään.

Liiton toimitusjohtaja Ismo Hämäläinen myöntää, että tällaista summaa on ehdotettu.

- Kyllä, tällainen päänavaus tehtiin, ja ehdotus 500 000 eurosta tuli minun suustani, Hämäläinen vahvistaa.

- Ehdotus oli tarkoitettu nimenomaan keskustelun päänavaukseksi.

Ismo Härmäläinen vahvistaa ehdottaneensa kovaa summaa dopingsakoksi. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Hämäläisen mukaan kyse on pitkäaikaisesta prosessista, jonka yksityiskohtia tarkennetaan parhaillaan.

Aiemmassa urheilijasopimuksessa uhkasakon määrä oli 100 000 euroa, eli liitto yritti viisinkertaistaa summaa.

IS:n tietojen mukaan uudistusidea sai maajoukkuehiihtäjien keskuudessa tyrmäävän vastaanoton. Maajoukkuehiihtäjää lähellä oleva, anonyyminä pysyttelevä hiihtovaikuttaja perustelee urheilijoiden kapinahenkeä näin:

- Ajatus peräti puolen miljoonan euron sopimussakosta on ollut täysin absurdi, suorastaan röyhkeä. Suomessa ei joudu edes rikoksista maksamaan tuollaisia korvaussummia. Tässä herää kysymys, että eikö Hiihtoliitto luota maajoukkuehiihtäjiensä puhtauteen, ja sitä paitsi eihän kenelläkään urheilijalla olisi tuollaisia summia maksaa, hän näkee.

- Vaikea uskoa, että moinen sopimussakko menisi oikeudessakaan läpi, jos joku urheilija käryäisi dopingista ja haastaisi liiton oikeuteen. Summaa mitä ilmeisimmin kohtuullistettaisiin.

Urheilijoiden vastarinta oli lopulta liikaa, eikä liitto enää yritä juntata puolen miljoonan euron uhkasakkopykälää uuteen sopimukseen. Toiminnanjohtaja Hämäläisen mukaan summaa on joka tapauksessa nostettu.

- Nyt sopimukseen ollaan kirjaamassa 150?000 euron sopimussakkopykälä, hän selvittää.

Relevantti kysymys on, mistä noin järeä korotusehdotus ylipäätään kumpusi. Hämäläinen kertoo halunneensa ennen kaikkea herättää arvokeskustelua liiton ja urheilijoiden välillä.

- Meidän ei enää pitäisi olla hiihdossa eikä muissakaan lajeissa siinä tilanteessa, että joudumme edes keskustelemaan dopingiin liittyvän uhkasakon suuruudesta. Tilanteen pitäisi olla sellainen, ettei kukaan urheilija varmuudella edes miettisi dopingin käyttöä yhtenä vaihtoehtona, ja silloinhan itse sakon suuruudella ei pitäisi olla kenellekään mitään väliä, Hämäläinen perustelee.

- Tämä ajatus oli siellä pohjalla, kun tein tuon päänavauksen. Kaipasin avointa keskustelua, ja sellainen myös urheilijoiden kanssa hyvässä hengessä käytiin. Elämässä kimurantit asiat kannattaa yleensäkin käsitellä niin, että ensin keskustellaan rohkeasti, sitten tehdään päätös ja sen jälkeen mennään yhdessä eteenpäin.

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja korostaa urheilijasopimuksen uudistustarpeen kummunneen jo siitä, etteivät kaikki urheilijoiden ammatinharjoittamiseen liittyvät pykälät ole enää tätä päivää.

- Osa urheilijoista harjoittaa ammattiaan yrityspohjalta, ja esimerkiksi siihen liittyy pykäliä, jotka kaipaavat eittämättä uudistuksia. Samaan aikaan on otettava huomioon, että Suekin säädösten suhteen jokainen urheilija on kuitenkin vastuussa yksittäisenä henkilönä, Hämäläinen selvittää.

- Hiihtoliitto ei missään vaiheessa halua jarruttaa urheilijoiden ammatinharjoittamista tai urheilemista, vaan päinvastoin olla koko ajan mahdollisimman paljon avuksi. Se on urheilijasopimuksen uudistamisen keskeinen tavoite.