Insuliiniresistenssiä voi ilmetä jo ennen kuin tyypin 2 diabetes on diagnosoitu. Se taas lisää muistisairauksien kuten Alzheimerin riskiä, kertoo tuore väitöskirjatutkimus.

Sini Toppalan tutkimuksessa huomattiin, että jo kakkostyypin diabeteksen esiasteen piirteet olivat huonontaneet keski-ikäisten tutkimushenkilöiden kognitiivisia toimintoja 10-15 vuoden jälkeen. Kuva: Colourbox, Emmi Korhonen/Lehtikuva, Turun yliopisto

Tiedetään, että tyypin 2 diabetes lisää muistin heikentymisen ja dementian riskiä. Tuore väitöskirjatutkimus osoittaa, että myös jo esidiabetekseen liittyvät häiriötilat lisäävät muistin ja muiden tiedonkäsittelytoimintojen osa-alueiden heikentymisen riskiä.

Lääketieteen lisensiaatti Sini Toppala Turun yliopistosta selvitti tutkimuksessaan glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden, tiedonkäsittelytoimintojen laskun ja Alzheimerin taudille tyypillisten aivojen kuvantamismuutosten välisiä yhteyksiä.

- Jo kakkostyypin diabeteksen esiasteeseen liittyvät tilat keski-ikäisellä lisäävät riskiä tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemiselle 10-15 vuoden jälkeen, Toppala kertoo.

Tiloilla tarkoitetaan tässä tapauksessa insuliiniresistenssiä sekä glukoosirasituskokeessa mitattuja korkeampaa kahden tunnin glukoosiarvoa ja matalampaa varhaista insuliinivastetta.

- Insuliiniresistenssi on aineenvaihdunnallinen häiriötila, jossa insuliini ei vaikuta elimiin toivotulla, tavallisella tavalla, vaan vaste on heikentynyt. Tämä yleensä liittyy ylipainoon, kakkostyypin diabetekseen ja sen esiasteisiin. Jo ennen kuin ihmisellä todetaan diabetes, hänelle on usein kehittynyt insuliiniresistenssiä.

Insuliiniresistenssiä on mahdollista vähentää painonhallinnalla, liikunnalla ja terveellisillä elintavoilla.

- Tulokset korostavat terveellisten elintapojen merkitystä myös kognition kannalta, Toppala sanoo.

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka arvioi aiemmin Ilta-Sanomille, että jopa miljoonalla suomalaisella on esidiabetes.

-?Aivan tarkkaa tietoa määrästä ei ole, mutta arvio Suomessa on 700?000-1?000?000, Ilanne-Parikka arvioi.

Lääketieteen lisensiaatti Sini Toppala väittelee perjantaina. Kuva: Turun yliopisto

Kaksi Toppalan väitöskirjan osatöistä perustui 60 vapaaehtoiselle tehtyihin neuropsykologisiin testeihin ja aivojen kuvantamiseen magneetti- ja PET-kuvauksella. Tutkittavat olivat osallistuneet THL:n Terveys 2000 -tutkimukseen 15 vuotta aiemmin, ja heillä ei ollut diagnosoitu muistisairautta.

Kahdessa muussa osatyössä selvitettiin, voiko kahden tunnin glukoosirasituskoe ennustaa kognition heikkenemistä 10 vuotta myöhemmin. Glukoosirasituskoetta käytetään yleisesti terveydenhuollossa selvittämään, onko tutkittavalla diabetes tai diabeteksen esiaste.

- Riskitekijöitä kartoittavalle tutkimukselle on tarvetta, jotta muistisairauksien syitä pystyttäisiin ymmärtämään paremmin ja ehkäisemään nykyistä tehokkaammin, Toppala sanoo.

Toppala löysi tutkimuksessaan myös yhteyden aivojen varhaisten amyloidi-proteiinikertymien ja neuroinflammaation eli aivojen tulehdusreaktion välillä. Amyloidikertymiä pidetään Alzheimerin taudin varhaisimpana merkkinä.

Amyloidia voidaan todeta aivoissa jo vuosia ennen tautiin sairastumista. Myös neuroinflammaatiolla tiedetään olevan osuutta muistisairauksien synnyssä. Ei kuitenkaan tiedetä varmaksi, missä vaiheessa tautiprosessia neuroinflammaatiota esiintyy.

Tässä tutkimuksessa aivojen amyloidikertymät olivat yhteydessä hitaampaan tiedon prosessointinopeuteen.

- Amyloidikertymiä todetaan myös terveillä iäkkäillä. Kuitenkaan kaikki, joilla amyloidia todetaan, eivät välttämättä koskaan sairastu dementiaan, Toppala huomauttaa.

Tyypin 2 diabeteksen riskitestin voit tehdä Diabetesliiton verkkosivulla.

Testiin pääset tästä.

LL Sini Toppala esittää väitöskirjansa Disturbances of glucose metabolism, cognitive decline, and neuroimaging changes related to Alzheimer's disease julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.10.2022.

Fakta

1. Ylipainon pudottaminen on keskeisestä kehittymässä olevan tyypin 2 diabeteksen pysäyttämisessä.

2. Sopiva tavoite on yleensä noin 5-15 prosentin painonpudotus. Insuliinin tarve vähenee painon laskiessa, ja kun rasva lähtee vatsaontelosta ja sisäelimistä, verensokeri laskee erityisen hyvin.

3. Terveellinen syöminen tarkoittaa laadukasta ravintoa, säännöllistä ruokailua ja annoskokojen hallintaa. Vähennä kovaa rasvaa ja ravitsemuksellisesti köyhiä "nopeita" hiilihydraatteja.

4. Täytä lautasesta ensin ainakin puolet kasviksilla. Päivässä tulisi syödä puoli kiloa eli kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

5. Suosi tämän lisäksi kuitupitoisia ruokia, kuten täysjyväviljaa, ja pehmeitä rasvoja. Proteiinia kannattaa syödä joka aterialla.

6. Lopeta napostelu ja vähennä makeita herkkuja, suolaa sekä alkoholia.

7. Tutki tuoteselosteita. Lisätyn sokerin määrä ei saisi ylittää 10:tä prosenttia päivittäisestä energiansaannista, eli käytännössä määrän pitää jäädä alle 40-60 grammaan vuorokaudessa.

8. Liikunta vaikuttaa terveyteen sekä itsenäisesti että painonhallinnan kautta. Arkiliikuntaa voit lisätä kasvattamalla askelmäärää, vähentämällä ruutuaikaa ja tauottamalla istumista puolen tunnin välein.

9. Treenaa lisäksi lihaskuntoa ja kestävyyttä säännöllisesti.

Lähde: Pirjo Ilanne-Parikka