Suomalaiset ovat löytäneet leikkokukat ja osaavat vihdoin käyttää niitä muuhunkin kuin surunvalitteluihin. Myös kuivakukkien ja silkkikukkien suosio on kasvanut.

Kukkia, tuntuu, että joka paikka pursuaa nykyään kukkia. Niitä on lehtien sisustuskuvissa sekä Instagramissa, jossa jokaisella itseään kunnioittavalla kukkakaupalla on oma tilinsä.

Kukkakimppuja on marketin kassojen vieressä tarjolla heräteostoksiksi kuin suklaapatukoita. Joissakin kaupungeissa kukkia voi jo tilata Woltin kautta. Myös kivijalkakukkakaupat toimittavat viikkokimppuja kiireisimmille kotiin. Isot marketit ovat alkaneet perustaa omia kukkaosastojaan niille, jotka haluavat muutakin kuin kassanvieruskimpun.

Jos haluaa houkutella paikalle somettajia, oli bisnes sitten mikä hyvänsä, kannattaa pykätä paikalle kukkaseinä, jonka edessä kaikki haluavat kuvata itsensä.

Kesäfestareilla ei voinut olla törmäämättä seppelepäisiin ihmisiin - eivätkä nämä seppeleet olleet mistään ylikasvaneista voikukista kyhättyjä vaan ammattimaisia taidonnäytteitä.

Suomalaiset ovat totta tosiaan hurahtaneet leikkokukkiin. Ja tottahan kotona pitää olla aina tuoreita kukkia arkea sulostuttamassa!

- Kukkien ostaminen on hedonistista kuluttamista eli ei välttämätöntä ostamista, sellaista luksusta arkeen. Kukkia ostetaan silloin, kun niihin on varaa, sanoo kulutustutkija Jenniina Sihvonen Helsingin yliopistosta.

Se ei ole suomalaiselle aina niin ominaista kuluttamista, sillä täällä perustellaan ostaminen mieluusti järjellä. Mutta toisaalta, kyllä kukkien ostamisellekin järkiperusteluja löytyy: leikkokukat ovat helppoja, ne laitetaan maljakkoon ja ne kestävät aikansa, eikä niiden hoitaminen vaadi mitään erityistä harrastuneisuutta.

Sihvosen mukaan kukkainnostuksessa on samaa kuin trendissä, jossa hifistellään ruuanlaitolla ja kattauksella.

Kukkia on myös täällä Jyväskylän Seppälässä, kukkakauppa Vehkannan takahuoneessa, jossa floristi Kati Karkkonen pakkaa tee-se-itse-kukkapantojen materiaaleja kasseihin.

Hanna Vehkalampi on kukka-alalla jo toisessa polvessa. Vanhemmat olivat puutarhureita. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Pitkä pöytä on täynnä erilaisia kukkia. Karkkonen poimii joka nipusta yhden, kiepauttaa kimpun ruskeaan paperiin ja sujauttaa sen paperikassiin. Kassissa on myös ohjeet, joilla tumpelommankin pitäisi onnistua värkkäämään itselleen kukkainen pääkoriste.

Tee-se-ite -paketteja on varattu kymmeniä. Ja kun kauppa järjesti kukkaseppeleen sidontakurssin, se oli viimeistä paikkaa myöten täynnä.

Kyllä, kukat ovat nyt todella trendikkäitä, sanoo Vehkannan perustaja ja omistaja Hanna Vehkalampi, 33. Hän on kaksinkertainen kukkasidonnan suomenmestari ja Kukkakauppiasliiton aktiivi.

Kukkainnostukseen on osasyynä korona. Vielä viisi vuotta sitten näytti siltä, että kukkakauppojen kannattavuus oli huono, mutta nyt tilanne on toisenlainen.

Pandemia sai suomalaiset satsaamaan siihen, että kotona olisi viihtyisämpää. Kukkia myös ryhdyttiin tilaamaan kotiin sekä itselle että lähettämään läheisille, joita ei eristyksen takia päässyt tapaamaan.

- Ja sitten kaikenlaiset tee-se-itse -paketit ovat olleet tosi suosittuja. Meillä on ollut kimppujensidontapaketteja, seinäkoristeita, ovikransseja, seppeleitä, pantoja ja erilaisia juttuja myös kuivakukista, Vehkalampi luettelee.

Myös kuivakukat ovat taas hip ja cool. Vehkannan seinällä on suuri, kuivakukista tehty koriste, joka on Vehkalammen omaa käsialaa.

- Kuivakukat olivat trendikkäitä 1980-90-lukujen taitteessa ja nyt uudestaan, Vehkalampi kertoo.

Jos on viimeksi nähnyt kuivakukkia silloin, kannattaa käydä päivittämässä kukkakaupassa mielikuvansa. Kehitystä on nimittäin tapahtunut.

Samaa voi sanoa kivijalkakukkakaupoista. Vielä kymmenisen vuotta nyt ne olivat perinteisesti hautaustoimistojen yhteydessä, nyt ne ovat usein pieniä lifestylepuoteja, joista voi hankkia muutakin kuin kukkia.

Vehkalampikin panostaa erityisesti 25-50-vuotiaisiin, designista kiinnostuneisiin asiakkaisiin, jotka hankkivat kukkia muulloinkin kuin suruvalitteluihin. Vehkannastakin voi ostaa myös ekologista, suomalaista tiskiainetta tai paikallisen pienleipomon söpöjä kuppikakkuja.

- Meillä on panostettu kokonaisvaltaisesti siihen, miltä täällä näyttää, millainen musiikki soi ja millaisia tuoksuja on. Haluan, että asiakas jämähtää katselemaan ympärilleen.

Kukkakruunu oli viime kesän festarihitti. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Tulppaani, siitä suomalainen tykkää. Kauppapuutarhaliiton mukaan suomalaiset ovat asukaslukuun suhteutettuna maailman ahkerimpia tulppaaneiden ostajia. Sen ymmärtää, kun katsoo ajankohtaa: tulppaanit tulevat myyntiin tammikuussa joulun jälkeen, pimeänä, pitkänä talvikuukautena.

Niitä saa Suomessa kasvatettuna, mutta muuten leikkokukkien viljely täällä on isossa mittakaavassa loppunut. Vielä 1990-luvulla kukkakaupoista sai kotimaista ruusua, gerberaa ja krysanteemia. Sitten tuli EU ja vapautti tullimaksut eurooppalaisilta tuontikukilta, jotka valtasivat markkinat.

Nyt suurin osa leikkokukista tuodaan maahan muualta. Valistuneen nykykuluttajan pitäisi tietenkin tietää, millaisissa oloissa ne on kasvatettu ja millainen niiden hiilijalanjälki on.

Valtaosa Suomessa myytävistä ruusuista tulee Afrikan maista. Suomen ympäristökeskus selvitti kukkien hiilijalanjälkeä vuonna 2013 ja totesi, että afrikkalainen ruusu on parempi valinta kuin kasvihuoneessa kasvatettu eurooppalainen vastineensa. Suurin osa leikkokukan hiilijalanjäljestä tulee kasvattamisesta, ja esimerkiksi Keniassa ruusut eivät tarvitse keinovaloa ja -lämpöä. Yhden kenialaisen ruusun kasvattaminen tuottaa saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin seitsemän banaanikilon kasvattaminen tai 20 kilometrin automatka.

Suomen Reilun Kaupan yhdistys on kritisoinut leikkokukkia tuottavien suuryritysten työoloja ja niiden ympäristövaikutuksia. Aiemmin kukkien alkuperää on ollut vaikeaa saada selville, sillä se on kadonnut tuotantoketjuun, jossa muualta tuodut kukat kulkevat Euroopan maihin hollantilaisten kukkatukkujen kautta. Hollannissa jälleenmyydään puolet maailman kaikista leikkokukista.

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Hanna Vehkalampi huomauttaa, että alkuperän jäljittäminen on parantunut viime vuosina huomattavasti nykyteknologian ansiosta.

- Nykyään hyvin monet viljelijät käyttävät pakkauksissaan QR-koodia, josta alkuperä löytyy helposti. Me myös ostamme kukat sellaiselta tukulta, joka tekee yhteistyötä ja ostaa kukat suoraan viljelijöiltä, jolloin pystymme kommunikoimaan kaikenlaisissa asioissa suoraan viljelijöiden kanssa, Vehkalampi sanoo.

Leikkokukkia joutuu myös hävikiksi. Suomeen on viime vuosina syntynyt jo muutamia hävikkikukkien myyntiin erikoistuneita kukkakauppoja.

Slow Flowers Finland taas on pienten kotimaisten leikkokukkaviljelijöiden yhteisö, jonka nettisivuilta voi etsiä itseään lähimpänä olevan kotimaisen kasvattajan.

Sitten voi tietysti kasvattaa omat leikkokukkansa itse! Sekin on nouseva trendi. Suomalaisilla on usein pihaa, jossa omia leikkokukkia voi kasvattaa ja niiden siemeniä myydään jo puutarhaliikkeissä nimenomaan kotikasvatusta varten.

Perinteisesti Suomi on puutarhakukkien maa ja täällä on suosittu niin sanotusti hyödyllisiä kukkia. Äideille viedään äitienpäivänä ruukkuruusu, jonka voi istuttaa pihaan tai isompaan ruukkuun ja katsella sen vaatimattomampia mutta kestävämpiä kukkia pidempään.

Vehkalampi on alalla toisessa polvessa, sillä vanhemmilla oli kesäkukkapuutarha Äänekoskella muutaman kymmenen kilometrin päässä Jyväskylästä. Hän vannoi vielä yläasteikäisenä, ettei ikinä ryhdy puutarhuriksi, mutta toisin kävi. Sen lisäksi hän on valmistunut floristimestariksi.

Omalle kukkakaupalleen Vehkalampi etsi pitkään täydellistä paikkaa. Sellainen löytyi vähän yllättävästi Seppälästä, vastapäätä jättimäistä uudehkoa kauppakeskusta ja alueelta, jossa on lähinnä miesvaltaisia työpaikkoja. Mutta se onkin kukkakaupalle etu, että töistä tullessaan mies saa auton parkkiin melkein kukkakaupan oven eteen ja voi napata valmiiksi tehdyn kimpun mukaansa vaimolle kotiin viemisiksi.

Ruusuja, hortensioita ja pioneja herkullisissa väreissä suorastaan vyöryy silmille Maison Helsinki -putiikissa Helsingin Ullanlinnassa.

Kun stylistina ja meikkitaiteilijana tunnettu Katja Teinilä avasi liikkeensä kahdeksan vuotta sitten, naapuri tuli huolestuneena sisään ja totesi, että tällaisesta kukkamäärästä tulee varmasti "ihan järjetön hävikki".

Päinvastoin: mitään ei päädy biojätteeseen, sillä Teinilän kukat ovat silkkikukkia.

Teinilän mukaan silkkikukkien kysyntä on lisääntynyt kahdeksassa vuodessa, vaikka joillekin saattaa tulla yhä tekokukista mieleen lähinnä mummolan auringossa haalistunut muovipelargonia.

-?Nykyään aidoista kukkamalleista käsin tehtävät kukat ovat niin aidon näköisiä, että moni liikkeeseeni astuva luulee olevansa ostamassa aitoja kukkia, Teinilä kertoo.

Silkkikukkien uuden nousun voi huomata myös Ikean-reissulla: siellä silkkikukat ovat vallanneet viherosastolla tilaa aidoilta. Teinilä kertoo, että silkkikukista sidottuja kimppuja kysytään yhä useammin myös häihin ja hautajaisiin.

Katja Teinilän kukkataivaassa myydään vain silkkikukkia. Oma putiikki on ollut Katjan unelma jo pikkutytöstä lähtien. Kuva: Satu Kemppainen

Teinilän kukkatuotteet ovat uniikkeja, ja hän käy teettämässä ne itse paikanpäällä Kiinassa omalle Maison Helsinki -brändilleen.

Teinilä seuraa työkseen trendejä ja hän tunnistaa sen, että käynnissä on tosiaan jonkinlainen kukkavillitys.

-?Kukat ovat nykyään paljon muutakin kuin vain kodin somisteita. Niistä on tullut osa pukeutumista: vaatteisiin kiinnitetään korujen sijasta kukkia ja ja asusteissa mirrin ja kravatin voi korvata kukkakoriste. Niitä kiinnitetään myös kasvoille ja hiuksiin, hän kertoo.

-?Mutta aidot kukat ovat aika arvokkaita Suomessa. Silkkikukka sen sijaan on pitkään iloa tuottava investointi.

Teinilä ryhtyy luettelemaan silkkikukkien muita etuja: ne sietävät valoa, pimeyttä, sisälämmitystä ja vetoa, ja voivat kestää hyvinä jopa kymmeniä vuosia. Ne sopivat tuoksuherkille ja allergikoille, ja toimivat siksi myös julkisissa tiloissa, sairaaloissa ja palvelutaloissa. Helppoutensa vuoksi niitä suositaan paljon myös terasseilla, parvekkeilla, veneissä ja loma-asunnoilla. Ja kissatkin jättävät ne rauhaan.

Teinilän mukaan silkkikukista saa nykyään tehtyä kaikkea samaa mitä aidoistakin kukista - ja paljon enemmänkin. Hän on tehnyt esimerkiksi kukkakoristeita juhliin myös lemmikeille kuten miniponeille ja koirille.

-?Silkkikukista tehty kimppu jää myös elämään muistona elämän tärkeistä hetkistä.

Lisää muovia maailmaan, ajattelee nyt jo ehkä joku. Heille Teinilällä on vastaus valmiina: rikkoutuneiden kukkien osat voi käyttää uudestaan tai kierrättää. Hän on tehnyt muun muassa korvakoruja irronneista kukista.

- Ideogiamme on no waste eli että mitään ei heitetä pois. Kannustan myös asiakkaitani uusiokäyttämään ja kierrättämään kukkiaan. Joskus asiakas on tullut vuosia sitten ostamansa kimpun kanssa takaisin, ja sitten sille on luotu uusi ilme vaikkapa lisäämällä siihen jotakin tai muuntamalla se seppeleeksi.

Indonesiasta pelastettu rescue-koira Tiikeri hoitaa tunnollisesti niin mallin kuin vartijan tehtäviä Maison Helsingissä. Kuva: Satu Kemppainen

Teinilä kertoo, että suomalaisten kukkamaku on yhä hillitty. Meillä suositaan valkoista, vaaleanpunaista ja vihreää. "Alvaraaltomaista", selkeän yksinkertaista ja jopa askeettisen modernia kukkatyyliä, joka kestää aikaa ja sopii kaikkeen. Kevättalvella menee vihreitä kukkia, kun ei maltettaisi odottaa luonnon puhkeamista. Pionit ovat ympäri vuoden haluttuja, koska niitä ei ole helposti saatavilla aitoina kuin lyhyen ajan vuodesta.

- 99 prosenttia tekemistäni hääkimpuista on pionikimppuja.

Maailmalla silkkikukkamieltymykset ovat huomattavasti räiskyvämpiä.

-?Tosin räväkämpiin sävyihin ja yhdistelmiin tartutaan meilläkin koko ajan rohkeammin.

Teinilä myös vuokraa näyttäviä ja asiakkaiden toiveiden mukaisesti toteutettuja kukkasomisteita - kuten esimerkiksi niitä näyttäviä kukkaseiniä - yritystilaisuuksiin, messuille, häihin ja muihin juhliin. Hänen mukaansa kukkaseinät yritysten tapahtumissa ovat useimmiten juuri silkkikukista tehtyjä.

Kulutustutkija Sihvosen mielestä kukkien vuokraaminenkin on osa kiertotaloustrendiä.

- Yhä useammat ovat valmiita myös maksamaan siitä, että asiat räätälöidään juuri heitä varten, Sihvonen sanoo.

Trendikkäin kukkakimppu on tällä hetkellä sellainen, jossa ei ole juurikaan vihreitä oksia seassa, Hanna Vehkalampi kertoo.

- Eukalyptuksen oksat ovat olleet pitkään suosittuja, mutta nyt ne ovat väistymässä. Kukkien sekaan sidotaan luonnollisempaa vaaleanvihreää tai vaikka heiniä ja marjojen oksia.

Vehkannan takahuoneessa on pöydillä myös kuivumassa suuret määrät ruusun terälehtiä. Niistä Vehkalampi on kehittämässä "luonnonkonfettia", korvauksena esimerkiksi riisille, jota ei vihkimisen jälkeen saa enää kirkonpihoilla heitellä. Ruusun terälehdistä tehdään murua ja sekaan laitetaan laventelia, koska kuivattu ruusu itsessään ei tuoksu juuri miltään.

Mutta eivät suomalaiset vieläkään kukkiin varsinaisesti törsää. Kukkakauppiasliiton mukaan suomalaiset ostavat kukkia vuodessa keskimäärin vähän reilulla sadalla eurolla. Siinä on mukana myös ruukkukasvit. Leikkokukkien osuus on 40 prosenttia.

Toisinaan kassalla saattaa juolahtaa trendikkäänkin suomalaiseen mieleen, että tässä nyt maksan 25 euroa asiasta, jonka heitän viimeistään kahden viikon päästä biojätteeseen. Silloin voi tietenkin miettiä silkkikukkakimpun hankkimista tai ajatella, että kukkia ostamalla asettuu mukaan ihmiskunnan ainakin 4?000 vuotta vanhaan jatkumoon.

Kuva: Satu Kemppainen

Muinaisessa Kiinassa, Egyptissä sekä Antiikin Kreikassa jo tehtiin kukka-asetelmia sekä annettiin kukkia niin rakkaille läheisille kuin jumalillekin. Viktoriaanisessa Englannissa kirjoitettiin kirjoja "kukkien kielestä", siis siitä, mitä merkityksiä eri kukilla ja niiden määrillä voitiin kertoa. Kukat ovat myös ehkä ilmiselvin esimerkki siitä, kuinka ihmissilmä viehättyy kauniista asioista.

Maailmalla on tehty myös lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan kukat (ja muutkin kasvit) vaikuttavat positiivisesti ihmisiin monella tavalla. Ne alensivat sairaalapotilaiden kipulääkkeiden tarvetta, virkistivät kognitiivisia suorituksia työpaikoilla ja lisäsivät luovuutta.

Kirkkaan värikkäistä kukista saa lisää energiaa - ja ne suomalaisten suosimat vaaleat värit rauhoittavat.

Lue myös: Kukas se siinä kukkii? Testaa, kuinka hyvin tunnet Suomen luonnonvaraiset kukat!