Kymmenien tuhansien tappiot jäivät honkajokisen pariskunnan kärsittäviksi, Yle kertoo.

Pankkien automatiikka pyrkii estämään epäilyttäviä tilisiirtoja, mutta tässä tapauksessa niin ei tapahtunut. Kuva: nito / Colourbox

Honkajokinen pariskunta menetti vuosi sitten 44?900 euroa, kun verkkorikollinen tyhjensi heidän pankkitilinsä Omakanta-huijauksessa. Ylen mukaan takaisin saatiin vain noin 19?000 euroa, eikä pankki suostunut korvaamaan loppuja.

Tuolloin Suomessa esiintyi paljon huijauksia, joissa pankkitunnuksia kalasteltiin kansallista terveystietopalvelua muistuttavilla väärillä verkkosivuilla. Huijaussivustot saattoivat näkyä hakukoneen tuloksissa oikeaa Omakanta-sivustoa ylempänä.

Lue lisää: KRP varoittaa ovelasta Omakanta-huijauksesta - toimi näin suojautuaksesi

Pariskunnan tapauksessa aviomies oli etsinyt Omakantaa Bing-hakukoneessa ja päätynyt sitä kautta väärälle sivulle. Hän syötti pankkitunnuksensa, minkä jälkeen rikollinen asensi niiden avulla pankin mobiilisovelluksen. Tästä lähti varmistusviesti miehen puhelimeen. Tämän viestin sanamuoto ratkaisi rahojen kohtalon.

Viestissä luki "Jos et ole tekemässä aktivointia itse, ota välittömästi yhteyttä [pankkiin] tai sulkupalveluumme. Tietosi voivat olla vaarassa". Sen vuoksi riitaa käsitellyt FINEn pankkilautakunta katsoi miehen syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen eikä suosittanut vahingon korvaamista. Pariskunnan viimeinen oljenkorsi on viedä asia käräjäoikeuteen.

Pankit eivät suinkaan aina korvaa nettihuijarien uhrien menetyksiä. Finanssialan organisaatio FINE listaa sen pankkilautakunnan käsittelemiä tapauksia, eikä vastuunjako uhrin ja pankin välillä ole lainkaan yksiselitteistä.

Lue lisää: Nettihuijari vei rahat - kuka maksaa?

FINEn mukaan pankit ovat myös aikaisempaa useammin alkaneet katsoa asiakkaan menettelyn ilmentävän törkeää huolimattomuutta.

Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.

Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja.

Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.

Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.

Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.

Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.

Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.

Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan - jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.

Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.

Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.

Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.