Digi- ja väestötietovirasto selvitti kyselyllä suomalaisten näkemyksiä digitietoturvasta. Turvallisuusviranomaiset ovat varoittaneet suomalaisia kyberuhkien kasvusta.

Digi- ja väestötietovirasti selvitti suomalaisten suhtautumista digitaalisiin uhkiin sekä luottamukseen omien tietojen käsittelyyn. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Lähes kaikki Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kyselyyn vastanneista luottavat siihen, että työnantajat käsittelevät heidän tietojaan turvallisesti.

DVV:n Digiturvabarometriin vastanneet luottavat työnantajiinsa tietojen käsittelijöinä enemmän kuin viranomaisiin tai pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia kertoi luottavansa melko tai erittäin paljon siihen, että viranomaiset käsittelevät heidän tietojaan turvallisesti. Pankkeihin sekä maksu- ja vakuutuspalveluihin luottaa vähintään melko paljon 82 prosenttia vastanneista. Työnantajien osalta vastaava luku on 90 prosenttia. Verkkokauppoihinkin luottaa vastaajista yli puolet eli 57 prosenttia.

Kaikkein vähiten vastaajat luottavat nettipelien, sähköisten viestintäpalveluiden ja sosiaalisen median tietojen käsittelytaitoon.

-?Yhteiskunnan digitalisaation kannalta on hieno uutinen, että julkisiin digipalveluihin luotetaan, sanoo johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku DVV:n tiedotteessa.

Kyselyn tulosten perusteella luottamus erilaisten yhteisöjen vastuulliseen henkilötietojen käsittelyyn on korkealla. Samalla turvallisuusviranomaiset ovat varoittaneet suomalaisia entistä suuremmista kyberturvaa koskevista riskeistä.

Esimerkiksi syyskuussa julkaisemassaan katsauksessa Kyberturvallisuuskeskus arvioi Suomen kyberuhkatason nousseen ja kertoo, että kiristyshaittaohjelmahyökkäysten määrä on vuodentakaisesta kasvanut liki kolmanneksen. Kyberturvauhista on syksyllä varoittanut myös suojelupoliisi, ja julkisuudessa on myös ollut tietoja suomalaisten yritysten kohtaamista tietoturvahyökkäyksistä.

Tietoverkoissa tapahtuva rikollisuus näkyi myös Digiturvabarometrin tuloksissa. Vastaajista neljä viidestä kertoi vastaanottaneensa huijaussähköpostin ja yli puolet huijauspuhelun. Toisaalta vastaajista kaksi viidestä arvioi, ettei digitietoturva koskenut heitä ollenkaan.

Kyselyn perusteella harva on saanut digitaaliseen tietoturvaan liittyvää koulutusta. Vastaajista 45 prosenttia kertoi osallistuneensa koulutukseen harvemmin kuin vuoden sisään tai ei koskaan. Vastaajista 30 prosenttia puolestaan koki, ettei asia koskenut heitä.

-?Ajantasainen osaaminen on paras tapa suojautua uhilta, sanoo Rousku.

Digiturvabarometrin toteutti DVV:n toimeksiannosta Vastakaiku oy, ja kyselyyn vastasi 1?500 ihmistä.