Pidimme Excel-talkoot puolestasi ja kysyimme myös, mitkä asiat hintojen nousuun ovat vaikuttaneet.

Näin pitkää kuittia ei toivo kauppareissulla enää näkevänsä... Kuva: Shutterstock

Kaikkihan tässä kallistuu.

Näin vastasi yksi Me Naisten lukija, kun kysyimme, minkä tuotteen hinta olisi kallistunut erityisen paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Inflaatiovauhti on nyt Suomen oloihin poikkeuksellisen kova: edellisen kerran kuluttajahinnat nousivat näin nopeasti syksyllä 2008, siis vajaat 15 vuotta sitten.

Mutta oliko kymmenen vuotta sitten oikeasti halvempaa?

Keskimäärin hinnat ovat nousseet 24 prosenttia vuodesta 2010, sanoo Kristiina Nieminen. Hän työskentelee ylinotaarina Tilastokeskuksessa kuluttajien ja toimeentulon osastolla.

Jos hyödykkeen hinta on siis noussut yli 24 prosenttia vuodesta 2010, on se kallistunut enemmän keskimääräiseen hintatasoon nähden.

Tällaisia tuotteita on paljon.

Klassisia esimerkkejä ovat esimerkiksi nestemäiset polttoaineet, sähkö ja tupakkatuotteet: Kaikista kolmesta pulitetaan vuonna 2022 kaksinkertaista hintaa vuoteen 2010 verrattuna.

Syyt hinnannousuun ovat kuitenkin erilaisia: Tupakkatuotteiden hinnannousuun vaikuttavat pääosin hallinnon päätöksistä seuranneet veronkorotukset. Nestemäisten polttoaineiden hinnat puolestaan määräytyvät maailman markkinahintojen mukaan.

- Niille ei oikein voi mitään, Nieminen toteaa.

Lue lisää: Miksi sähkö on yhtäkkiä niin kallista? Tämä rautalankaselvitys valaisee asian joka ikiselle

Ruoan hinnannoususta on puhuttu tänä vuonna mediassa paljon, eikä syyttä: Ruoka on huomattavasti kalliimpaa kuin viime vuonna - kymmenestä vuodesta puhumattakaan.

Erityisen paljon ovat kallistuneet muun muassa kahvi ja kala. Molempien hinta on tuplaantunut sitten vuoden 2010.

Neljän euron kahvipaketista saa siis pulittaa kahdeksan euroa.

Kahvin hinta on noussut lyhyessä ajassa 45-50 prosenttia, Nieminen kertoo. Nousua on kuitenkin tapahtunut jo ennen inflaation kehittymistä.

- Kahvi on silti markkinahinnassaan, eli yleisesti toteutuvassa kauppahinnassa, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat, Nieminen selvittää.

Joukosta löytyy myös melkoinen yllättäjä: Tilastokeskuksen datan mukaan alkoholijuomien hinnat ovat nousseet 25 prosenttia, mikä vastaa keskimääräistä hinnannousua. Kuitenkin alkoholittomien juomien hinta on noussut reilussa kymmenessä vuodessa yli 60 prosenttia - siis yli kaksi kertaa keskiarvon.

Kuvetta joutuu kaivamaan suhteessa huomattavasti enemmän myös etsiessään majoitusta Suomesta: majoituspalveluiden hinnat ovat nousseet noin 50 prosenttia verrattuna vuoden 2010 hintatasoon.

Hotellihuoneesta Suomessa saa maksaa lähes 60 prosenttia enemmän kuin aiemmin. Jos siis ennen hotelliyön Helsingistä sai noin sadalla eurolla, saa nykyään samasta huoneesta pulittaa 220 euroa.

Syyksi Nieminen arvelee rakentamista ja yleisen kustannustason nousua.

- Kun tehdään uusia tiloja, niin se on aina se kuluttaja, joka ne loppukädessä maksaa, Nieminen toteaa.

Prosentuaalisia hinnannousuja tarkastellessa on myös olennaista tarkastella, minkä hyödykkeiden hintojen muutoksella on oikeasti merkitystä. Esimerkiksi elintarvikkeiden osuus kokonaiskulutuksesta on keskimäärin 13 prosenttia, asumisen kulutus puolestaan 25 prosenttia.

Esimerkiksi postimerkin hinta noussut reilussa kymmenessä vuodessa 140 prosenttia: Vielä vuonna 2010 1. luokan postimerkki maksoi 75 senttiä. Nykyään sama merkki kustantaa 2,10 euroa.

- Käytännössä postimerkin hinta on noussut hurjasti. Samaan aikaan kannattaa miettiä, millä on oikeasti merkitystä, postimerkeillä vai sähkön hinnalla. Postimerkin hinnalla on loppujen lopuksi melko pieniä vaikutuksia ihmisten arkeen, Nieminen toteaa.

Voisi melkein kuvitella, että kaikki olisi kallistunut. Näin ei kuitenkaan ole, Nieminen huomauttaa.

Vaatteiden ja jalkineiden hinnat ovat pysyneet keskiarvoltaan selkeästi samoina kuin kymmenen vuotta sitten. Käytännössä ne ovat siis halventuneet suhteessa keskiarvoiseen hinnannousuun.

Vaatteiden edulliseen hintaankin liittyy kuitenkin ristiriita. Se löytyy vaatteista itsestään.

- Hinnat ovat pysyneet samoina, mutta laadusta ei voi sanoa samaa, Nieminen sanoo.

Itse hyödyke voi aina muuttua ja esimerkiksi heikentyä laadultaan, mitä kautta myös hinta saadaan pidettyä matalana nousevien kulujenkin keskellä.

Näin on käynyt esimerkiksi vaatteiden kohdalla: Niitä halpuutetaan vastaamaan muodin nopeutuvia syklejä. Niistä tehdään kertakäyttöisempiä.

Suhteellisen samalla tasolla ovat pysyneet myös hygieniatuotteet, esimerkiksi shampoot ja saippuat sekä julkinen liikenne.

Yhdestä asiasta olemme silti varmoja: Elämiseen todella sujahtaa enemmän rahaa kuin 2010-luvulla.