Mika Niemelän mukaan Suomi on elänyt yli varojensa, ja suunta on välttämätöntä kääntää.

Ensi vuotta koskeva budjettiesitys on noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo, että "kun talouskasvun ennustetaan olevan varsin vaatimatonta ja verotuksen puolella ei tehty mitään merkittäviä kiristyksiä, eikä menopuoleen uusia säästöjä, niin valtion reipas velkaantuminen jatkaa kasvuaan". Kuva: Aleksi Jalava / IS

Valtionvelan korkoihin budjetoidaan ensi vuodelle puolitoista miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo IS:lle olevansa huolissaan siitä, että valtionvelan korkomenot kasvavat tulevina vuosina entistä suuremmiksi.

- Näillä näkymin korkomenot nousevat useampaan miljardiin tulevien vuosien aikana. Se on kaikki jostakin muusta pois tai sitten velkaa pitää ottaa lisää.

Tälle vuodelle valtionvelan korkoihin budjetoitiin alun perin puoli miljardia euroa. Nyt tätäkin lukua on tarkistettu ylöspäin jo lähes 0,7 miljardiin.

- Kyllä minä olen huolissani korkomenoista. Valtion velka on noussut korkealle viimeisen 15 vuoden aikana, ja tietysti räjähdysmäisesti tällä vaalikaudella, mutta ylipäätään 2008 vuodesta lähtien.

Valtionvelkaa arvioidaan olevan ensi vuoden lopulla 156 miljardia euroa. Valtionvelka suhteessa BKT:hen on ensi vuonna 52 prosenttia.

Hallitus on pitänyt nimenomaan velkasuhdetta tärkeimpänä mittarina, ja velkasuhde on kääntymässä ensi vuonna jälleen nousuun.

Niemelä pitää suunnan kääntämistä "täysin välttämättömänä".

- Suuruusluokka, että saadaan nenä pinnan yläpuolelle, on 8-9 miljardia. Voi olla vaikeata päästä maaliin yhden vaalikauden aikana. Sekin olisi aika hyvä saavutus, jos se onnistuisi kahden vaalikauden aikana.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla puolueet puhuivat työllisyyden parantamisesta. Leikkauksista tai veronkorotuksista puhuttiin hyvin vähän.

Niemelä näkee, että nyt työllisyyttä lisäävillä toimenpiteillä ei saada aukkoa kurottua, vaan tarvitaan myös "rakenteellisia uudistuksia, tulopuolen tarkastelua ja mahdollisesti tulovirran kasvattamista sekä tietysti menojen arviointia eli käytännössä leikkauksia".

- Totta kai on tärkeää pitää huoli siitä, että meillä on riittävästi kasvua tukevia tekemisiä. Meillä on parlamentaarinen sopu t & k -rahoituksen kasvattamisesta, se on yksi kasvun edellytyksiä luova kokonaisuus, mutta se on pidemmässä puussa.

- Kasvun kautta on tarve ottaa vähemmän velkaa, tehdä veronkiristyksiä tai säästöjä, mutta ajattelisin näin, että talouskasvun eteen ei olisi syytä jatkaa velkaantumistamme loputtomiin.

Valtiovarainministeriötä kritisoidaan usein synkistelystä. Velkakelloajattelun kriitikoille Niemelän ajatukset voivat edustaa vanhakantaista leikkauspolitiikkaa.

Mitä sanoisit heille?

- Sanoisin, että katsokaa viimeiset 15 vuotta taaksepäin. Meillä on ollut hyviä aikoja ja huonoja aikoja ja kaikkea siltä väliltä. Olemme eläneet ja me elämme yli varojemme. Ei siitä päästä mihinkään.

- Ensiksi pitäisi saada käännettyä ajattelumalli ja tasoitettua velkaantumisvauhti. Se kantaa hedelmää, jolloin meillä on vähemmän korkomenoja ja voidaan laittaa vaikka se miljardi kasvua tukevaan toimeen eikä korkoihin, joilla emme saa yhtään mitään itsellemme.

Hallituksen budjettiesitys ja valtiovarainministeriön talouskatsaus julkistetaan maanantaina.