Liiketaloustieteen professorin Timo Rothoviuksen mukaan toteutuneita tappioita kuvaa valtion Fortum-omistuksen markkina-arvon sulaminen. Noin seitsemän miljardin Uniper-investointi on Rothoviuksen mukaan "käytännössä menetetty".

Vaasan yliopiston liiketaloustieteen professorin Timo Rothoviuksen mielestä on omituista ajatella niin, ettei valtion omistuksen arvo vaikuttaisi mihinkään. Asia vain konkretisoituu, jos valtio joutuu pistämään Fortumiin lisää rahaa, Rothovius sanoo. Kuva: Anni Ågren / Lehtikuva

Valtionyhtiö Fortum käy parhaillaan neuvotteluja saksalaisen tytäryhtiönsä Uniperin uudesta pelastuspaketista.

Fortumin mukaan Venäjän kaasurajoituksista kärsineen Uniperin "tappiot ja epävarmuus yhtiön tulevaisuuden näkymistä ovat nopeasti ja merkittävästi kasvaneet heinäkuusta".

Uniperin tappiot ovat myös Fortumin tappioita.

Kysymys kuuluu, kuinka pahasti suomalaiset veronmaksajat ottavat takkiin Fortumin takia.

Vaasan yliopiston liiketaloustieteen professori Timo Rothovius katsoo, että jo toteutuneita tappioita kuvaa parhaiten Fortumin markkina-arvon sulaminen.

- Me veronmaksajat omistamme Fortumista yli puolet, joten totta kai kaikki tappiot menevät suoraan taskustamme. Fortumin markkina-arvo on tällä hetkellä noin kymmenen miljardia, kun se parhaimmillaan oli karkeasti 30 miljardia.

- Valtion omistusosuus Fortumista on puolet, jolloin valtion osuuden arvo on pudonnut 15 miljardista viiteen miljardiin. Siinä on jo kymmenen miljardia hävitty. Jos valtio päättäisi luopua osuudestaan Fortumissa, se saisi viisi miljardia, kun hyvänä päivänä valtio olisi saanut 15.

Mahdollista toki on, että valtion Fortum-omistuksen arvo lähtee nousemaan, jos esimerkiksi Uniperin kaasukauppa muuttuisi jälleen kannattavaksi. Ainakaan lyhyellä aikavälillä tästä ei ole merkkejä.

Fortumin liiketappio tammi-kesäkuulta oli peräti 11,6 miljardia euroa, mikä selittyy Uniperin jättimäisillä tappioilla.

Valtio on saanut energiayhtiö Fortumista osinkotuloja noin puoli miljardia vuodessa.

Rothovius pitää erittäin todennäköisenä, ettei Fortum pysty maksamaan ensi vuonna osinkoja.

- Vaje on jotenkin katettava. Joko kiristetään veroja tai otetaan lisää lainaa. Kolmas vaihtoehto on leikkaukset.

Suoria kustannuksia veronmaksajille tulisi myös silloin, jos Fortum hakisi valtiolta uutta pääomaa.

- Valtion omistajaohjaus on päättänyt, ettei Fortumia pääomiteta, se on hyvin yksiselitteinen kannanotto. Jos Fortumia ei pääomiteta ja rahat loppuvat kesken, niin se menee konkurssiin, Rothovius sanoo.

Fortumin hallitus katsoi heinäkuussa Uniper-paketin täyttävän perusvaatimukset, kun muun muassa Uniperin konkurssi ja kansallistaminen vältettiin eikä Suomen valtion lisärahoitusta tarvittu. Nyt Fortum neuvottelee jälleen Uniperista. Kuvassa Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Fortum sai jo syyskuun alussa valtiolta 2,35 miljardia euroa lainaa selviytyäkseen sähkön johdonnaismarkkinoiden vakuusvaatimuksista.

Lainaan ei liity Fortumin hallituksen puheenjohtajan Veli-Matti Reinikkalan mukaan minkäänlaista riskiä.

Rothovius on eri mieltä.

- Jos Fortum menee nurin, niin tietenkin se lainakin on vaarassa. Mikään ei ole varmaa.

Fortum on investoinut Uniperiin noin seitsemän miljardia euroa. Heinäkuun järjestelyissä Fortumin omistusosuus Uniperista liudentui 78 prosentista 56 prosenttiin.

Rothovius katsoo, että seitsemän miljardin euron investointi "on käytännössä menetetty".

- Jos Saksan valtio lunastaa Uniperin osakkeet pois, hinta on todennäköisesti murto-osan tuosta, selvästi alle miljardin. Heinäkuussa sovittiin, että kun Saksan valtio merkkaa osakkeita, hinta on 1,70 (vuoden alussa Uniperin osakkeen arvo oli 42 euron paikkeilla). Jos sillä hinnalla lunastettaisiin muut osakkaat pois, se tarkoittaisi Fortumin osalta noin puolta miljardia.

- Toinen asia on, lunastaako Saksa Fortumin ulos vai pääomittaako Saksa eli järjestää ison osakeannin, jonka pelkästään Saksan valtio merkitsee. Silloin Fortum ei saa osakkeista mitään, vaan jää omistajaksi pienellä osuudella.

Fortum antoi tammikuussa Uniperille neljä miljardia euroa lainaa ja neljä miljardia euroa takauksia. Fortumin Uniper-riskit ovat siis yhteensä 15 miljardia.

- Jos jotakin saadaan takaisin, se on tämä neljän miljardin laina ja neljän miljardin vakuudet. Sekin on mahdollista, että ne jäävät edelleen saataviksi Uniperilta.

Mediatietojen mukaan Saksa olisi lipeämässä aiemmasta Uniper-sopimuksesta.

Uniperin piti vyöryttää lokakuun alusta lähtien asiakkailleen 90 prosenttia maakaasun hinnan noususta. Reutersin mukaan takarajaa oltaisiin siirtämässä lokakuun loppuun.

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) linjasi heinäkuussa, ettei Uniper-järjestelyssä aiheudu "suomalaisille veronmaksajille mitään ylimääräisiä, aiheettomia kustannuksia". Tällä viikolla Tuppurainen on sanonut, ettei Suomi hyväksy Uniperin kansallistamista ilman korvausta. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Kaasukaupasta aiheutuvien tappioiden määrälle piti asettaa seitsemän miljardin yläraja. Epäselvää on, antoiko Saksa Uniperin tappioille seitsemän miljardin katon.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Saksa saattaisi jopa kansallistaa Uniperin.

Oma lukunsa on Fortumin Venäjällä sijaitsevien voimalaitosten kohtalo. Niiden arvoksi Fortumin taseessa on kirjattu 5,5 miljardia.

- On hyvin kyseenalaista, saako Venäjältä sellaista rahaa. Sieltäkin tulee todennäköisesti miljarditappiot, Rothovius ennakoi.

Fortumin poistuminen Venäjältä riippuu Reinikkalan mukaan viime kädessä presidentti Vladimir Putinista.

- Emme osaa arvioida, mikä on läpimenon mahdollisuus tai tuleeko siihen, jokin osahinnan poisto riippuen ehkä ostajasta tai tekijöistä jotka eivät ole meidän hallinnassamme, Reinikka sanoi äskettäin Taloussanomille.