Liittojen on määrä järjestää perjantaina Helsingissä mielenosoitus, jossa ne vastustavat pakkotyölaiksi kutsumaansa potilasturvallisuuslakia, jolla hoitaja pakotettaisiin töihin.

Hoitajalakolle löytyy ymmärrystä Helsingin ydinkeskustassa. Kuva: Roni Rekomaa

Hoitajalakko ja siihen liittyvä mahdollinen potilasturvallisuuslaki on hallinnut kotimaan uutisia viime päivät.

Helsingin käräjäoikeus kielsi keskiviikkona väliaikaisella päätöksellään tehohoitajalakon Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.

Hoitajaliitot Super sekä Tehy tiedottivat keskiviikkoiltana, että käräjäoikeuden väliaikaista turvaamistoimea koskevat päätökset eivät tarkoita hoitajien lakkojen peruuntumista. Torstaina alkuillasta hoitajajärjestöt ilmoittivat, että ne eivät aloita käräjäoikeuden kieltämiä lakkoja.

Liittojen on määrä järjestää perjantaina Helsingissä mielenosoitus, jossa ne vastustavat pakkotyölaiksi kutsumaansa potilasturvallisuuslakia, jolla hoitaja pakotettaisiin töihin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd) mukaan potilasturvallisuuslailla tavoitellaan potilaiden hengen ja terveyden turvaamista työtaistelun aikana.

IS kysyi Helsingin ydinkeskustassa, mitä mieltä ihmiset tilanteesta ovat, onko tehohoitajilla oikeus lakkoilla vai onko kyseessä liian kova toimi.

Emma Hannonen kummastelee, miksi yleisessä keskustelussa lakkoilijoita syytetään hengen vaarantamisesta. Vieressä vallitsevaa tilannetta ihmettelee Viia-vauva. Kuva: Roni Rekomaa

Kulttuurialalla töitä tekevä, mutta sosiaalialaa opiskeleva Emma Hannonen toteaa ykskantaan, että jokaisella on oikeus lakkoilla.

- Se on niistä kiinni, jotka asioista päättävät, että millaiset työolot Suomessa on.

- Jos olisi paremmat työolot, ei varmaan olisi lakkojakaan, 28-vuotias Hannonen järkeilee ja luo katseensa viiden kuukauden ikäiseen Viia-vauvaansa.

Mahdollista tehohoitajalakkoa on kritisoitu siksi, että se mahdollisesti vaarantaisi tehohoitoa tarvitsevien potilaiden turvallisuuden.

- Ei vastuuta lakosta voi vierittää työntekijöille, jotka haluavat hyvät työolot ja kohtuullisen palkan, jolla pystyvät elämään.

Hannonen kummastelee, miksi yleisessä keskustelussa lakkoilijoita syytetään hengen vaarantamisesta.

- Kyllä ne tahot vaarantavat ihmishenkiä, joiden mielestä nämä nykyiset työolosuhteet ovat hyvät, Hannonen lataa.

Hän myöntää tosiasiaksi, että mitään hokkuspokkus-temppuja ei tilanteen ratkaisemiseksi ole.

- Kaikki nämä niin sanonut pakkolait ovat kuitenkin väärä suunta.

- Jos kyseessä olisi miesvaltainen ala, on vaikea uskoa, että tällaisia pakkolakeja edes mietittäisiin ratkaisuina ongelmiin.

Benjamin Heikkilä nostaa tärkeänä ryhmänä erikseen lähihoitajat. Kuva: Roni Rekomaa

Opettajaksi opiskeleva Benjamin Heikkilä kertoo seisovansa hoitajien puolella, mutta myöntää tilanteen olevan kaikkea muuta kuin yksioikoinen.

- Toisaalta tilanne on hankala, kun niin moni kärsii lakosta.

- Ei se kuitenkaan niinkään voi mennä, että työn sanotaan olevan niin tärkeää, mutta samalla siitä ei makseta kunnon palkkaa, 23-vuotias Heikkilä pyörittelee ja heittää pallon työnantajille.

Hän nostaa myös tärkeänä ryhmänä erikseen lähihoitajat.

- Usein tuntuu, että aliarvostus liittyy koulutuksen tasoon.

- Ihmisten pitäisi saada käsitys, kuinka hankalaa ja vaativaa se työ käytännössä on.

Opettajan sijaisuuksia tekevä Heikkilä tietää mistä puhuu ja muistuttaa keväisestä kunta-alan lakosta.

- Kyllä minulla on ymmärrystä päättäjille, että ei nämä helppoja asioita ole heillekään.

- Mutta kyllä tärkeiden alojen on saatava arvostusta, jota he kaipaavat.

Viime kaudella Espanjassa ammatikseen jalkapalloa pelannut Helmari-tähti Paula Myllyoja kertoo, että joskus pitää kuitenkin tehdä jotain äärimmäistä, että tulisi muutoksia. Myllyojan sylissä herkuista haaveilee Nappe-koira. Kuva: Roni Rekomaa

Suomen naisten jalkapallomaajoukkue Helmareiden maalivahti Paula Myllyoja kertoo olevansa erittäin huolissaan julkisesta keskustelusta liittyen potilasturvallisuuslakiin.

- Tiedän, että voidaan vedota tietyssä mielessä kutsumusammattiin, mutta niissäkin vastuun, työmäärän ja palkankin pitäisi kohdata toisensa.

Viime kaudella espanjalaisessa Espanyolissa ammatikseen palloja torjunut maalivahti kertoo olevansa kiitollinen suomalaiselle terveydenhuollolle.

- Joskus pitää kuitenkin tehdä jotain äärimmäistä, että tulisi muutoksia.

Myllyojan mukaan jotkut alat ovat työtaisteluissaan kovempia ja häikäilemättömämpiä, jotta saavat vaatimuksensa läpi. Hän mainitsee muun muassa ahtaajat.

- Minusta tuntuu myös, että naisvaltaiset alat ovat vähän liian kilttejä liittyen näihin vaatimuksiinsa.

- Ei meillä pitäisi olla sellaista tilannetta, että empaattiset ja kiltit ihmiset, jotka haluavat auttaa muita, ajetaan sellaiseen nurkkaan, jossa he joutuvat tekemään näin radikaaleja uhkauksia.

Myöskään hän ei osaa sanoa mitään kaiken kattavia taikatemppuja tilanteen ratkaisemiseksi, mutta kertoo, mistä asioista valtio voisi leikata, jotta tärkeämmille asioille saataisiin rahaa.

- Tiedän, turkistarhaus on tärkeä juttu joillekin, mutta samalla se on aika elitististä hommaa ja aiheuttaa eläimille suhteettoman suurta kärsimystä, hän sanoo ja katsoo pomeraniaansa, neljä kuukautta vanhaa Nappe-koiraansa.

Myös terveyttä hyödyttämättömien asioiden, kuten sokerin, alkoholin ja tupakan verotusta voisi Myllyojan mielestä nostaa entisestään.

- Jos ihmisellä on varaa käyttää tällaisia tuotteita alun perinkin, se kertoo, että on jo niin hyvävarainen, että hintaa voi nostaa vielä.

- Maksan veroni mielelläni, jotta meillä on korkealaatuinen terveydenhuolto käytössämme.

Päättäjille hänellä on napakat terveiset.

- Kuunnelkaa sydäntänne, älkää rahapussianne.

93-vuotias Nils Granroth sanoo, että hänestä tuntuu pahalta hoitajien puolesta. Kuva: Roni Rekomaa

Sydämen tahdistimen kontrollista juuri kotimatkalla oleva 93-vuotias Nils Granroth kertoo arvostavansa hoitajia korkealle, mutta ei osaa vastata suoraan, kuinka pitkälle lakkoasiassa on sopivaa mennä.

- Se on hoitajien päätettävissä.

- Kovaa ja rankkaa työtä se on, että ei mistään helposta alasta ole kyse.

Granroth kertoo hänellä olevan vain positiivista sanottavaa hoitajista.

Jatkosodan päättyessä 14-vuotias Granroth on nähnyt suomalaisen terveydenhuollon muutokset.

Vuosien ajan kehitys on hänen mukaansa ollut hyvää, mutta viime aikoina on muutos on ollut ilmeistä.

- Tuntuu pahalta hoitajien puolesta.

Marjatta Pouta vetoaa päättäjiin, että hoitajat saisivat kunnon korotukset. Kuva: Roni Rekomaa

Sairaanhoitajana vuosikymmeniä aiemmin työskennellyt Marjatta Pouta myöntää myös, että lakko-oikeudesta on saatava pitää kiinni.

- Tosi huono palkka ja karmeat työolot, 82-vuotias Pouta toteaa.

Hän kuitenkin myöntää, että tehohoitajalakko voi vaarantaa potilaita, mutta mainitsee myös, että manööverien on oltava kovia, jotta asiat saadaan läpi.

- Tietysti neuvottelemalla pitäisi asiat saada hoidetuksi.

Eläkkeellä jo pidempään ollut Pouta kertoo, että arvostus hoitajia kohtaan nousee yleensä siinä vaiheessa, kun itse apua tarvitsee.

- Minullakin ollut pari isompaa operaatiota, ja aina olen saanut hyvää ja sydämellistä hoitoa.

Hän kertoo olevansa huolissaan myös siitä, että nykyiset sosiaali- ja terveysalan ihmiset poistuvat kokonaan alalta ja lähtevät tekemään muita hommia.

Päättäjille hänellä on selvät ja lyhyet terveiset.

- Tehkää myönnytyksiä ja antakaa hoitajille kunnon korotukset.