Vasemmistoliitto ja vihreät vaativat laille aikalisää. Pääministeri Sanna Marin (sd) hämmästelee hallituskumppaneiden ulostuloja.

Hallituspuolueet vasemmistoliitto ja vihreät kipuilevat potilasturvallisuuslain kanssa. Pääministeri Sanna Marin (sd) ihmetteli hallituskumppaneiden puheita keskiviikkona. Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Lakko-oikeutta rajoittava potilasturvallisuuslaki repii hallitusta.

Hallitus päätti lain antamisesta eduskunnalle tiistai-iltana, mutta jo seuraavana päivänä kaksi hallituspuoluetta, vasemmistoliitto ja vihreät, vaativat laille aikalisää.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ja vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo perustelivat asiaa Helsingin käräjäoikeuden päätöksillä.

Käräjäoikeus kielsi hoitajajärjestöjä Tehyä ja Superia työtaistelutoimenpiteistä Turun yliopistollisen keskussairaalan, Oulun yliopistollisen sairaalan ja Kanta-Hämeen keskussairaalan teho-osastoilla. Käräjäoikeus uhkaa myös järjestöjä miljoonan euron sakolla, joka koskee molempia järjestöjä ja kaikkia alueita erikseen.

- Tänään tulleet oikeuden päätökset muuttavat mielestäni tilannetta, ja hallituksen tulee käydä keskusteluja, Ohisalo kommentoi eduskunnassa.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kirjoitti Twitterissä, ettei vihreät ole missään vaiheessa ollut valmis hyväksymään mitään sellaista esitystä, joka tarpeettomasti rajoittaa työtaisteluoikeutta. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Andersson sanoi toimittajille, "ettei akuuttia aikataulupainetta ole, koska oikeus on nyt omalla päätöksellään tehnyt sen, mitä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) halusi tehdä lainsäädännöllä."

Helsingin käräjäoikeuden mukaan Tehyn ja Superin työtaistelutoimenpiteet ovat toteuttamistapansa ja seuraustensa johdosta hyvän tavan vastaisia ja kohtuuttomia.

- Lakko on liiallinen ja ylimitoitettu tavoiteltaviin päämääriin (palkkauksen parantaminen) nähden, Helsingin käräjäoikeus linjaa.

Ensimmäisen lakon piti alkaa Kanta-Hämeen keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä maanantaina.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi eduskunnassa, etteivät käräjäoikeuden päätökset tee potilasturvallisuuslakia tarpeettomaksi, sillä oikeusasteiden päätöksiä asiassa pystytä ennakoimaan. Käräjäoikeuden määräykset ovat voimassa, kunnes toisin määrätään.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ei näe, että käräjäoikeuden päätökset tekisivät potilasturvallisuuslakia tarpeettomaksi. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Marin hämmästeli hallituskumppaneiden ulostuloja.

- Itse kyllä ihmettelen, missä välissä puolueet ovat ehtineet kantojansa muodostaa ja tätä harkintaa tehdä, kun minä olen istunut samassa kokouksessa ministeri Anderssonin ja ministeri Ohisalon kanssa aivan ennen tätä eduskunnan äskeistä äänestystä. Itse en ole ainakaan siinä 15 minuutin aikana ehtinyt vastuuministerin tai virkakunnan kanssa tätä keskustelua käydä. Haluan näin vakaviin asioihin kuulla virkakannan ennen kuin kommentoin vahvasti medialle, Marin totesi.

Lue lisää: Uusi käänne: Myös vihreät alkoi nikotella potilasturvallisuus­­lakia vastaan - näin Ohisalo kommentoi

IS:n tietojen mukaan vasemmistoliiton ja vihreiden vahvaa ripustautumista käräjäoikeuden päätöksiin ihmeteltiin, koska turvaamistoimista oli ollut puhetta jo aiemmin, eikä niihin voitu suhtautua sillä tavalla, että "ne muuttaisivat kaiken".

Käräjäpäätökset voivat johtaa kuitenkin siihen, ettei eduskuntakäsittelyä tarvitse puskea läpi pikavauhtia.

Potilasturvallisuuslain esitellyt ministeri Lindén sanoi eduskunnassa, ettei hallitus voi välttää vastuutaan ja mennä sen taakse, mitä käräjäoikeus on päättänyt.

- Sieltä voi teoriassa tulla seuraavassa vaiheessa toisenlainen päätös. Ensi tiistaina on alkamassa Helsingin kotihoidon eteläisen alueen iso lakko, sitähän ei kielletty, Lindén huomioi.

Kritiikkiä potilasturvallisuuslain laajuudesta Lindén kommentoi sanomalla, ettei voi olla niin, että jokaisen yksittäisen työtaistelun pohjalta tehtäisiin uutta lainsäädäntöä.

- Jos Tampereen synnytys menisi lakkoon, me käynnistettäisiin taas lakimuutos. Listan idea (esityksessä listataan kymmenen kohtaa, jotka täyttävät välttämättömyyden edellytykset) ei ole mikään muu kuin yritetään luoda kaikenkattava kuva meidän palvelujärjestelmästä, kaiken sisällä on hengenvaara ja vakava terveyden vaarantuminen, Lindén sanoo.

Potilasturvallisuuslakia kuvaillaan epämiellyttäväksi laiksi, jota kukaan ei halua, mutta joka on pakko tehdä, jotta ministerit eivät riko virkavelvollisuuttaan.

Yksi hallituslähde kritisoi vasemmistoliittoa ja vihreitä irtopisteiden keräämisestä ja sanoo, että kovimmassa paikassa on Lindén.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) sanoo, että vasemmistoliitolla on ollut "monta eri luetteloa neuvotteluiden aikana". Lindénin mukaan puolueessa katsottiin lopulta, että työtaisteluoikeuden rajoitukset voivat koskea vain tehohoitoa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

- Jos hän ei olisi lähtenyt tätä edistämään, niin se olisi ollut ministerivastuuasia, koska kyse on ihmisten hengistä. Lakko-oikeutta on pakko rajata. On aikamoista katsoa sitä touhua, hallituslähde hymähtää.

Lakko-oikeuden rajaaminen on poliittisesti vaikeaa myös Sdp:lle.

Eduskunnan lähetekeskustelussa muistutettiin, että Sdp vastusti hoitajien työtaisteluoikeuden rajoittamista ollessaan oppositiossa vuonna 2007. Sdp:n silloinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma puhui vuonna 2007 eduskunnassa "pakkolainsäädännöstä".

- Kuinka kävi 15 vuotta myöhemmin. Nyt pääministeripuolue Sdp ajaa pakko- ja orjatyölakeja ja uhkailee hoitajia, mutta ei hae sopua, Sanna Antikainen (ps) tylytti keskiviikkoiltana puhujapöntössä.

Myös vasemmistoliiton kansanedustajat käyttivät laista erittäin kriittisiä puheenvuoroja.

Yksi hallituslähde pitää ongelmana sitä, että "vasemmistoliiton porukka on laukalla", jolloin riskinä on, ettei puolueen eduskuntaryhmä ole enää hallittavissa.

IS:n tietojen mukaan Marin on viestinyt, että "valtioneuvostossa pitää olla rivit suorana", eikä ministereillä ole vapaita käsiä.

Marin on tehnyt selväksi myös, että eduskunnassa voidaan tehdä lakiin muutoksia normaalien pelisääntöjen mukaisesti, mikä tarkoittaa hallituspuolueiden kansanedustajien yksimielisyyttä.

Tästä on voitu tehdä tulkinta, että lain vastustaminen johtaa puolueen erottamiseen hallituksesta.

Hallituksen kriisiytymisestä ei puhuta - ainakaan toistaiseksi.

- Tässä eletään sellaisia aikoja, ettei hallituksen toimintakyky saisi loppua ihan vielä, IS:lle kommentoidaan.