Lean poika tykästyi teini-iässä kannabikseen, alkoi käyttäytyä ensin oudon vetämättömästi, sitten psykoottisesti ja sairastui lopulta skitsofreniaan. Tämä on yhä tavallisempi tarina: kannabiksen käyttöön liittyvien psykoosien määrä on kasvussa Pohjoismaissa, ja erityisessä vaarassa ovat nuoret.

Lean poika Joel oli niin sanottu helppo lapsi. Oli hyviä koenumeroita, kavereita ja harrastuksia.

- Hän oli kiltti, herkkä ja vähän epävarmakin, minkä takia hän ehkä haki muiden hyväksyntää.

Kun Joel oli parivuotias, Lea ja hänen miehensä erosivat.

- Olen miettinyt, miten ero vaikutti häneen, mutta meillä on ollut jo pitkään hyvät välit hänen isänsä kanssa ja teemme yhä tiivistä yhteistyötä häneen liittyvissä asioissa.

Joelille tarjottiin tarjottiin kannabista 16-17-vuotiaana ammattiopiston välitunnilla. Lean mukaan poika jäi koukkuun heti.

- Huomasin hänen olevan vedoton ja koulun takkuilevan, mutta ajattelin sen olevan murrosikää.

Tieto pojan kannabiksen käytöstä oli koko perheelle järkytys. Suvussa ei ollut tiettävästi muita vakavista päihde- tai mielenterveyden ongelmista kärsiviä.

- Ei ollut tullut mieleenikään, että oma lapseni voisi käyttää huumeita, Lea sanoo.

Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa esimerkiksi henkilön todellisuudentaju on heikentynyt ja hän saa aistiharhoja. Psykoottisia oireita ja kokemuksia ilmenee monissa psykiatrisissa sairauksissa, mutta psykoosin voi aiheuttaa tai siihen voi liittyä myös päihteiden käyttö.

Lea on itse mielenterveysalan ammattilainen. Hänellä on kokemusta muun muassa psykoosipotilaiden hoidosta, joten hän tunnistaa oireet herkästi. Oman pojan kohdalla se oli silti yllättävän vaikeaa.

- Perustelin pojan erikoisia juttuja hänen syvällisyydellään. Lopulta tarinat alkoivat kuitenkin olla tosi outoja. Hän esimerkiksi saattoi ajatella jollekin tapahtuneen pahaa, koska oli sanonut tälle ikävästi.

Joel myös suuttui herkästi ja eristäytyi.

Ensimmäisen kerran poliisit ja ambulanssi jouduttiin soittamaan Joelin ollessa 25-vuotias.

- Vain sen kokenut voi ymmärtää, miten hirveää on nähdä oma lapsi käsiraudoissa ja kuulla hänen syyttävän hylkäämisestä ja pettämisestä.

Psykoosiin joutunutta Joelia hoidettiin noin kaksi viikkoa pakkohoidossa akuuttiosastolla. Sitten hänet laitettiin takaisin kotiin.

- Eihän sellainen ole riittävää hoitoa, mutta hän ei suostunut avohoitoon, lääkehoitoon eikä päihdekuntoutukseen.

Kannabiksen käytöstä aiheutuvien psykoosien määrä on kasvussa Pohjoismaissa. Tulos selviää elokuun lopussa julkaistusta pohjoismaisen päihdetutkijaverkoston tutkimuksesta.

Tutkimus selvitti tilannetta Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, mutta yksi tutkijoista, Turun yliopiston päihdelääketieteen apulaisprofessori Solja Niemelä arvioi tilanteen olevan sama Suomessa.

- Kannabis on noussut 2000-luvulla yhdeksi merkittäväksi psykoosin riskitekijäksi. Suomen tuloksia saamme toivottavasti muutamassa vuodessa.

Tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan tutkittavissa maissa esiintyi 3-6 uutta kannabispsykoositapausta vuodessa 100 000 asukasta kohti. Viimeisin data on vuodelta 2016.

Suomessa tilanne näkyy käytännössä esimerkiksi niin, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kannabispsykooseja arvioidaan olevan kymmeniä viikossa. Tarkkojen lukujen saaminen ei ole mahdollista tietojärjestelmien piirteiden takia ja psykoosin tarkan syyn määrittely on muutenkin vaikeaa.

- Nykyään on havaittavissa yhä enemmän eri päihteiden sekakäyttöä, akuuttipsykiatrian ylilääkäri Pekka Jylhä sanoo.

Yleensä kannabis- tai muuhun päihdepsykoosiin sairastuu nuori mies.

Lean pojan käytös muuttui ensin vetämättömästi ja sitten suorastaan vainoharhaiseksi. - Me päihdesairaiden lasten vanhemmat toivomme, että mielenterveys- ja päihdehoito yhdistettäisiin, Lea sanoo. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Oli kyseessä puhdas kannabispsykoosi tai ei, luvuista on Niemelän mukaan syytä olla huolissaan. Näin siksi, ettei päihteiden aiheuttama psykoosi ole niin vaaraton kuin ihmiset usein kuvittelevat. Päihdepsykoosi lisää aina sekä kuolleisuuden että pysyvän mielenterveyden häiriön riskiä.

- Moni tuntuu ajattelevan, että päihdepsykoosi poistuu nopeasti, eikä siitä ole sen suurempaa haittaa. Tämä ei ole totta. Hälyttävän moni päihdepsykoosipotilaista saa myöhemmin skitsofreniadiagnoosin. Luku on erityisen korkea sillä porukalla, jolla on kannabispsykoosi, Niemelä kertoo.

Hänen mukaansa kannabispsykoosiin sairastuneista vähintään joka kolmas saa myöhemmin skitsofreniadiagnoosin. Esimerkiksi amfetamiinipsykoosin kohdalla skitsofrenia todetaan myöhemmin joka neljännellä tai viidennellä.

- Sekin on toki korkea luku.

Kannabiksen osalta huolta lisää se, että huume on suosittu nuorten keskuudessa. Niemelän mukaan 15-16-vuotiaista nuorista joka kymmenes ilmoittaa käyttäneensä kannabista. Siitä porukasta 5-10 prosenttia saa myöhemmin psykoosidiagnoosin.

- Suurin osa ei siis sairastu, mutta niiden osuus, jotka sairastuvat, on kasvussa, Niemelä täsmentää.

Psykoosiin sairastumiseen vaikuttaa aina moni tekijä. Riskeistä merkittävin on perimä, mutta myös lapsuusiän traumaattiset kokemukset vaikuttavat. Kannabiksen osalta psykoosille altistaa jo nuorena alkanut säännöllinen ja runsas käyttö. Niemelän mukaan kannabiksen käyttö on yhteydessä korkeampaan psykoosisairauksien riskiin senkin jälkeen, kun nuorten tausta on huomioitu eli se lisää riskiä kaikilla käyttäjillä.

Niemelän siteeraamissa kansainvälisissä aivokuvantamistutkimuksissa on havaittu, että kannabis muokkaa nuoren kehittyviä aivoja rakenteellisesti eri tavalla kuin esimerkiksi alkoholi.

- Alkoholin osalta vaikutusta on todettu enemmän masennusoireiluun kuin psykoottisuuteen liittyen.

Joelin päihdeongelma alkoi hänen ollessaan alaikäinen. Täysi-ikäisyyden jälkeen vanhempien oli entistä vaikeampi auttaa poikaansa. - Jalat menivät alta, kun tajusin, ettemme voi tehdä tilanteelle mitään hänen täyttäessään 18. Päihdesairas ei aina halua tai pysty itse kertomaan, miten asiat oikeasti ovat. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Kannabispsykoosin riskiin vaikuttaa myös se, millaista nautittava kannabis on. Niemelän mukaan huume on nykyään tujumpaa kuin muutama vuosikymmen sitten.

- Kaupungeissa, joissa on tarjolla THC-pitoisuudeltaan vahvempaa kannabista, myös psykoosien määrä kasvaa.

Nuoruusiän kannabiksen käyttö lisää Niemelän johtaman tutkimushankkeen tulosten mukaan riskiä myös masennukseen, ahdistukseen ja itsetuhoisuuteen.

Jutun alussa mainitulla Joelilla menee tällä hetkellä jo paremmin.

Useiden lyhyempien hoitojaksojen jälkeen hän on päässyt omaisten sinnikkään taistelun ja kuukausien odottamisen jälkeen pakkohoitopäätöksellä pidempään kuntouttavaan hoitoon. Merkkejä paremmasta voinnista on jo näkyvissä.

- Pojallani on diagnosoitu skitsofrenia. Omasta mielestäni kannabiksen nuorena aloitettu käyttö aiheutti hänen psykoottisuutensa, eikä hän olisi sairastunut ilman sitä, Lea sanoo.

Päihdesairaiden hoidossa ja hoitoon pääsemisessä on nykyään paljon ongelmia. Ikävää on sekin, että huumeidenkäyttäjään suhtaudutaan usein vihamielisesti ja halventavasti, ja asenteita on myös hoitohenkilökunnalla.

- Pitäisi ymmärtää, että kyse on vakavasta sairaudesta, johon kukaan ei ole halunnut sairastua, Lea sanoo.

Myös apulaisprofessori Solja Niemelä tunnistaa Lean kuvaileman ilmiön. Hänen mukaansa päihteiden käyttäjiin kohdistuvat ennakkoluulot ovat ongelma, joka voi vaikuttaa hoidon laatuun.

Sekä Niemelä että HUS:n lääkärit penäävät Suomeen perusteellista ja monipuolista keskustelua päihteistä. Nuorten osalta ei pitäisi luottaa pelkkään valistukseen.

- Ei riitä, että vain sanotaan, että älä käytä. Monilla on ylisukupolvisia ongelmia. Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hyvä hoito on myös nuorten käytön ehkäisyä.

Myös HUS:n riippuvuuspsykiatrian ylilääkärin Hanna Putkosen mukaan eriarvoistumista pitäisi vähentää ja hyvän hoidon merkitys ymmärtää.

- Meidän pitäisi suunnitella asioita sosiaali- ja terveydenhuolto edellä, eli hoitaa rankaisemisen sijasta. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tarvitaan lisää resursseja.

Samaa toivoo myös oman poikansa tulevaisuuden puolesta jännittävä Lea.

- Meille lapsemme on hyvin rakas. Myös huolesta ja taistelusta uupuneille vanhemmille paras apu on se, että lapsi saisi asiallista hoitoa.

Hän tietää olevansa toistaiseksi onnekkaampi kuin osa kohtalotovereista.

- Monen lapsi kuolee, kun oikeanlaista apua ei saa eikä vanhempia kuunnella.

Lean ja Joelin nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi.