Munasoluista on Suomessa kova pula, mutta kuka kelpaa luovuttajaksi? Entä mitä tietoja munasolun vastaanottajat ja mahdollinen lapsi saavat luovuttajasta? Selvitimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

Munasolut kerätään luovuttajalta pitkällä neulalla. Ennen ope­raatiota luovuttajalle annetaan esilääkeet sekä kipulääkettä suonensisäisesti. Kuva: Shutterstock

Näyttelijä Mimosa Willamo, 27, kertoi tällä viikolla Me Naisten haastattelussa luovuttaneensa munasoluja.

Willamo kertoi haastattelussa tietävänsä, etteivät kaikki saa haluamaansa lasta, ja alkaneensa siksi luovuttaa munasolujaan.

- Koska voin, en pelkää neuloja ja koska luovuttajista on pulaa, hän kertoi.

Luovuttajista tosiaan on pula. Esimerkiksi TAYSin ja HUSin mukaan lahjasoluja on jatkuvasti liian vähän ja se rajoittaa hedelmöityshoitojen määrää. Tällä hetkellä Suomessa tehdään vuosittain noin 700 hoitoa lahjoitetuilla munasoluilla, mutta tarve olisi suurempi.

Mimosa Willamo kertoi haastattelussa munasolujen luovuttamisesta omasta näkökulmastaan, mutta millainen munasolujen luovuttaminen tarkemmin ottaen on? Voiko sillä tienata? Entä mitä tietoja vastaanottajat ja mahdollinen lapsi saavat luovuttajasta?

Koostimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin munasolujen luovuttamisesta.

Kuka tahansa ei voi luovuttaa munasoluja. Jos esimerkiksi nelikymppisenä havahtuu, että olisi kiva auttaa muita, on liian myöhäistä. Sillä, onko luovuttajalla omia lapsia vai ei, ei ole väliä, mutta näiden kriteerien pitää täyttyä:

on perusterve

on 22-35-vuotias

ei tupakoi tai käytä muita tupakkatuotteita

painoindeksi (BMI) on korkeintaan 32

luovuttajalla tai tämän lähisukulaisilla ei ole vakavia perinnöllisiä sairauksia

kudoslain vaatimat infektiotestaukset (kuten hiv ja hepatiitti) ovat negatiivisia

halu aidosti auttaa lapsettomia

Saa, mutta haastatteluvaiheessa luovuttamisesta kiinnostuneelle korostetaan, että motiivin pitää olla vilpitön auttamisen halu, eikä esimerkiksi raha.

Luovuttamisesta saatu korvaus on 250 euroa. Se on hedelmöityshoitolain määrittelemä. Lisäksi luovuttajalle korvataan matkakulut yleisen kulkuneuvon mukaan sekä työttömyysturvalain määrittelemä peruspäivärahan suuruinen korvaus jokaiselta käyntikerralta. Nämä korvaukset ovat veronalaista tuloa matkakulukorvausta lukuun ottamatta.

Ovumia antaa sivuillaan esimerkkitapauksen korvauksen suuruudesta:

Jos esimerkiksi lapseton nainen, joka asuu klinikalta 10 kilometrin päässä ja käy klinikalla luovutusprosessin aikana kuusi kertaa, saa korvausta noin 512 euroa. Vastaavasti nainen, jolla on kaksi lasta ja joka asuu 20 kilometrin päässä klinikalta saa korvausta kuudelta käyntikerralta noin 615 euroa.

Kaikki neuvonta, tutkimukset ja vastaanottokäynnit ovat sukusolujen lahjoittajalle ilmaisia.

Mimosa Willamo sanoi haastattelussa, ettei koe operaatiosta aiheutuvaa vaivannäköä suurena. Freelancenäyttelijänä ja käsikirjoittajana hänen aikataulunsa ovat joustavat silloin, kun kuvaukset eivät ole käynnissä.

- On aika pieni paha pistää itseensä pari viikkoa hormoneja, käydä ultraäänessä seuraamassa munasolujen kasvua ja mennä keräykseen, jos sen ansiosta joku voi saada paljon kaivatun muksun, hän kertoi.

Kokemus munasolujen luovutuksesta on kuitenkin aina yksilöllinen. Luovuttajalta vaaditaan aikaa ja sitoutumista, sillä lääkärikäyntejä on useita, ja luovuttajan tulee esimerkiksi suostua hormonihoitoihin, jossa lääkkeet pistetään vatsaan.

Suomessa munasoluja voi luovuttaa sekä julkisella että yksityisellä puolella. Yksityiskohdat voivat hieman vaihdella riippuen siitä, missä munasoluja luovuttaa, mutta pääpiirteittäin käytännöt ovat samat.

Näin munasolujen luovutus tapahtuu pääpiirteittäin:

Luovuttamisesta kiinnostuneen terveystiedot selvitetään, mikä tarkoittaa sitä, että hänen elintapojaan sekä omia ja lähisukulaisten terveystietoja kartoitetaan. Tämän jälkeen luovuttamisesta kiinnostunut haastatellaan tai hän keskustelee hoitajan kanssa.

Jos haastattelun ja kartoituksen jälkeen luovuttaja vaikuttaa sopivalta ja hän itse on yhä halukas luovuttajaksi, sovitaan tapaaminen hoitajan tai lääkärin kanssa. Lääkäri tekee gynekologisen sisätutkimuksen ja ultraäänitutkimuksen emättimen kautta ja arvioi munasarjojen aktiivisuuden. Hoitajan tai lääkärin kanssa keskustellaan hoidon kulusta sekä mahdollisista sivuvaikutuksista ja riskeistä. Myös psykologisista sekä lakiin liittyvistä asioista keskustellaan hoitajan ja terapeutin kanssa.

Luovuttajan pitää käydä verikokeissa, jossa testataan HIV, B- ja C-hepatiitti, klamydia ja tippuri. Testien pitää olla negatiiviset.

Jos kaikki on kunnossa, luovuttaja allekirjoittaa luovutussuostumuksen. Julkisella puolella luovuttajan pitää käydä myös lahjasukusoluneuvonnassa ennen kuin hänet voidaan hyväksyä lahjoittajaksi. Siellä käydään läpi lahjoittamiseen liittyvät oikeudelliset, eettiset ja psykologiset seikat.

Luovuttajan munasarjoja stimuloidaan, mikä edellyttää sitä, että luovuttaja pistää itseensä lääkkeitä yleensä 8-12 päivän ajan. Tänä aikana käydään myös ultraäänitutkimuksissa, jossa tutkitaan munarakkuloiden kypsymistä.

Jos kaikki näyttää hyvältä, luovuttajalta kerätään munasolut emättimen kautta neulalla. Tätä operaatiota kutsutaan munasolupunktioksi. Se, miten kivulias tai ei-kivulias munasolupunktio eli keräys on, on yksilöllistä. Ennen punktiota luovuttaja saa esilääkkeet ja hänelle annetaan suonensisäisesti kipulääkettä. Keräys kestää yleensä noin 10 minuuttia. Tämän jälkeen luovuttaja lepää yleensä pari tuntia. Julkisella puolella munasolupunktiosta saa kolme päivää sairauslomaa.

Jälkitarkastus tehdään yleensä 2-6 viikon kuluttua munasolujen keräyksestä.

Suurimmalla osalla munasolujen kypsyttämishoito ja keräys sujuvat ilman ongelmia.

Pienellä osalla lahjoittajista voi kuitenkin ilmetä hormonihoitoon liittyviä lieviä sivuvaikutuksia. Myös riski hyperstimulaatioon, munasarjan kiertymään ja verisuonitukoksiin on olemassa, joskin riskit näihin ovat hyvin pieniä.

Hyperstimulaatio-oireyhtymä (OHHS) tarkoittaa, että hoidon aikana pistoslääkkeillä on liian voimakas vaste eli elimistö reagoikin hormonihoitoon tavallista voimakkaammin. Silloin munasarjoihin voi kertyä kymmeniä rakkuloita, munasarjat turpoavat ja vatsaonteloon saattaa kertyä nestettä. Hyperstimulaation riski on varsin pieni, noin 2-5 prosenttia.

Munasolujen keräyksessä tulee komplikaatioita harvemmalle kuin yhdelle prosentille luovuttajista. Kaikista riskeistä jutellaan luovuttajan kanssa aina ennen luovutusta.

Lahjoittaja jää aina vastaanottajille tuntemattomaksi. He saavat tietää ainoastaan lahjoittajan ulkoiset ominaisuudet, kuten pituuden, silmien ja hiusten värin sekä etnisen taustan.

Vuonna 2007 voimaan tulleen hedelmöityshoitolain mukaan lahjoitetuilla sukusoluilla syntyneellä lapsella on kuitenkin 18-vuotiaana oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys.

Edellytyksenä tälle on, että vanhemmat ovat kertoneet lapselle, että tämä on saanut alkunsa luovutetusta sukusolusta. Vanhempia kannustetaan kertomaan lapselle tämän alkuperästä, jotta lapsi voi aikuisena itse päättää, selvittääkö hän lahjoittajan henkilöllisyyden vai ei.

Ei ole, sillä luovuttaja ei ole lapsen äiti, vanhempi tai huoltaja, vaan hän on luovuttaja tai lahjoittaja. Luovuttajalla ei ole lapseen mitään oikeuksia eikä velvollisuuksia.

Luovutetusta munasolusta alkunsa saanut lapsi ei voi esimerkiksi periä luovuttajaa tai vaatia tätä pitämään yhteyttä eikä vastaavasti luovuttaja voi vaatia lasta pitämään yhteyttä sen jälkeen, kun tällä on mahdollisuus saada henkilöllisyys selville.

Hedelmöityshoitolain mukaan saman lahjoittajan sukusoluilla voidaan yrittää saada lapsia korkeintaan viiteen eri perheeseen.

Voi. Lahjoittajalta kysytään esimerkiksi, saako munasoluja käyttää vain heteropareille vai myös itsellisille lasta toivoville naisille ja naispareille.

Voi, mutta peruminen koskee sukusoluja, joita ei vielä ole käytetty.

Ei vaikuta. Se ei myöskään esimerkiksi aikaista omia vaihdevuosia.

Lähteet: Hedelmöityshoitolaki, TAYSin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikka, HUSin naistentautien poliklinikka, Felicitas Mehiläinen, Ovumia

Lue lisää: Anna, 36, maksoi lapsestaan yli 17 000 euroa - kertoo nyt, miten eriarvoista vanhemmuus on Suomessa: "Vauvalainoja ei pankista saa"