Monen työnteko valuu vapaa-ajalle, selviää Me Naisten kyselystä. Nyt kolme suomalaista kertoo, miksi he lakkasivat tekemästä ylimääräistä - ja mitä siitä seurasi.

Kuva: Shutterstock, Tonja Rantanen

Oletko kuullut, että joku otti niin sanotut hiljaiset loparit?

Kirjaimellisesti kyse ei ole lopareiden ottamisesta eli irtisanoutumisesta, vaan hiljaiset loparit tarkoittaa sitä, että lakkaa tekemästä töissä ylimääräisiä asioita ja tunteja. Ei raada eikä anna työn määritellä itseään yhtä isosti kuin aikaisemmin. Hiljaisten lopareiden ottaja varaa aikaa ja energiaa ystäville, perheelle ja harrastuksille.

Se, että tekee työnsä työajallaan, pitäisi riittää. Mutta käytännössä näin ei aina ole. Moni Me Naisten kyselyyn vastannut kertoi, että työnteko valuu jatkuvasti vapaa-ajalle.

Jotkut kyselyyn vastanneet kertoivat myös, että ovat tietoisesti tarkkoja siitä, että raja työn ja muun elämän välillä olisi selkeä. Usein linja on löytynyt vaikeimman kautta, esimerkiksi uupumuksen seurauksena.

- Voisin sanoa, että otin hiljaiset loparit. Se oli hyvinvointini ja tuottavuuteni kannalta ainoa vaihtoehto. Ja ehkä myös jokin alitajunnasta tuleva mielen suojakeino pahaa oloa vastaan, Henna Kröger, 25, kertoo.

Kun Henna työskenteli siivoojana, hänellä oli kolme minuuttia aikaa siivota yksi luokkahuone. Ei ihme, että olo oli koko ajan jännittynyt.

- Jo perjantaina - ennen viikonloppua - stressasin seuraavaa viikkoa, Henna sanoo.

Hennasta tuntui, että hän ei millään pystynyt toivottuun tahtiin. Ei edes silloin, kun nipisti siivoamiselle lisäaikaa kahvitauoistaan tai tuli töihin sovittua aikaisemmin.

Vain muutamassa kuukaudessa Henna alkoi uupua.

- Olin ahdistunut ja masentunutkin. En jaksanut urheilla ollenkaan, vaikka normaalisti liikuin monta kertaa viikossa. Yllätyin, että menin sellaiseen tilaan niin nopeasti.

Henna päätti hakea koulutustaan vastaavaa työtä valtiolta - ja kun hän sai paikan, se tuntui pelastukselta. Uudessa työssä Henna noudatti virastotyöaikaa - ja työantaja myös kannusti noudattamaan näitä työaikoja.

- Tietenkin kotonakin voisi esimerkiksi lähetellä työsähköposteja. En kuitenkaan vie töitä kotiin.

- Millään ei ole niin kiire, ettei sitä ehtisi tehdä seuraavana aamuna.

Lue lisää: Pitäisikö irtisanoutua? Asiantuntija nimeää 3 merkkiä, jotka kertovat, että on aika harkita työpaikan vaihtamista

Termi hiljaiset loparit on käännös englannin sanaparista quiet quitting.

Hiljaisista lopareista on tehty Tiktokiin videoita, ja aiheesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Helsingin Sanomat ja The Guardian. Erityisesti Yhdysvalloissa keskustelu hiljaisista lopareista on ollut vilkasta.

- Jos ei osoita intohimoa töitä kohtaan, palkankorotuksista ja ylennyksistä ei kannata unelmoida, kertoo Me Naisten kyselyyn vastannut 53-vuotias mies, joka työskentelee isossa amerikkalaisessa yrityksessä.

Mies kertoo ottaneensa hiljaiset loparit. Kun kello lyö kuusi, hän sulkee läppärin ja laittaa työpaperit sivuun. Viikonloppuisin hän ei tee - eikä ajattele - töitä enää ollenkaan.

- Perjantaina suunnittelen seuraavan viikon ohjelman ja valmistelen maanantain kokoukset, joten maanantaina voin aloittaa viikon rauhallisin mielin.

Mies kertoo, että aikaisemmin hänen työnsä valuivat herkästi normaalin työajan ulkopuolelle.

- Myös lomalla saatoin tehdä töitä "vain" pari tuntia päivässä, että sain rästityöt tehtyä.

Miehen mukaan hänen alallaan on ikään kuin oletus, ettei työtunteja lasketa.

- Minulla - ja useimmilla - on taipumus siihen, että haluamme näyttää, että työt aloitetaan aikaisin ja lopetetaan myöhään, osallistutaan kokouksiin lomalla ja niin edelleen. Tätä draivia ja aikaansaamisen nälkää kehutaan ja palkitaan.

Työnteon kohtuullistamisella on ollut yllättäviä - ja hyviä - seurauksia.

- Saan tehtyä kaikki tärkeät tehtävät tarpeeksi hyvin normaalissa työajassa. Mielenrauha on lisääntynyt, stressioireet vähentyneet ja puolisokin on tyytyväisempi.

Mies on myös huomannut, että tunne siitä, että hallitsee elämäänsä, on lisääntynyt.

- Aikaa ja energiaa on jäänyt ajatteluun ja elämän suunnitteluun, mies luettelee.

Entä onko hän joutunut luopumaan jostain?

- Rajojen vetäminen on tarkoittanut sitä, että palkankorotuksista ja ylennyksistä on täytynyt luopua.

Me Naisten hiljaiset loparit -kyselyyn vastasi 240 ihmistä. Useampi kyselyyn vastannut kertoi, että kännykän käytön suitsiminen on auttanut rajaamaan töitä ja vapaa-aikaa. Yksi on poistanut työsähköpostin kännykästään ja toinen sulkee työpuhelimensa kokonaan vapaa-ajalla.

49-vuotias kyselyyn vastannut nainen kertoo, että hänellä kesti opetella lopettamaan työpäivät ajoissa. Mutta pikku hiljaa hän oppi tavan.

- Opettelin vähitellen lopettamaan työpäiväni sen tullessa täyteen, enkä myynyt enää omaa vapaa-aikaani ja palautumistani pilkkahintaan työnantajalle, 49-vuotias nainen kertoo.

Naisen mukaan hänen jaksamisensa oli pitkään koetuksella. Hänelle kertyi ylitöitä, esihenkilö puski lisätöihin ja työ oli kaaosmaista.

- Opettelin myös olemaan töissä semipaska eli tekemään työtehtävät sellaisella tasolla, ettei niistä tule sanomista, muttei myöskään erityistä kiitosta.

Nainen ei näe, että palkinnot hyvästä työpanoksesta, olisivat hänen kohdallaan kummoisia - saatika riittäviä.

- Palkitaan korkeintaan jollain kuukauden työntekijä -plakaatilla ja leffalipuilla, joita ei ehdi käyttää, kun on aina töissä.

Nainen ei nykyään suostu myöskään enää ylitöihin. Lomarahatkin hän vaihtaa vapaiksi, jos mahdollista.

- Arvostan enemmän vapaa-aikaa kuin rahaa. Toki palkkatasoni ja elintapani ovat sellaisia, että tulen toimeen. Minun ei siis ole pakko tehdä ylimääräistä.

Nainen kertoo olevansa nyt tyytyväisempi, rennompi ja joustavampi kuin aikaisemmin.

- Näen selkeämmin, mikä on minulle tärkeää. Aikani riittää paremmin myös parisuhteelle, ystäville ja harrastuksille.

Tiukempi rajanveto töiden ja muun elämän välillä on tuottanut myös Henna Krögerille oivalluksia.

- Olen havainnut, että teen töitä paljon tehokkaammin, kun käytän vapaa-aikani mieluisiin harrastuksiin ja palautumiseen.

Vapaalla Henna lukee, kokkaa, soittaa huilua ja kuntonyrkkeilee.

- Kun liikun, en pysty keskittymään mihinkään muuhun. Silloin mieli tuulettuu.

Työhön liittyvät ajatukset Henna saa hiljennettyä, kun hän on täysin omassa täysin rauhassa.

- Pidän huolta siitä, että minulla on aikaa olla tekemättä yhtään mitään. Koska olen introvertti, yksi tärkeä tapa erottaa ihmisläheinen työ ja vapaa-aika on yksinkertaisesti se, että asun yksin.

Mikäli työasia pulpahtaa vapaalla yhtäkkiä mieleen, Hennalla on tilanteeseen toimiva kikka.

- Kirjoitan asian post it -lapulle, laitan sen talteen ja hoidan asian seuraavana päivänä. Kun ajatuksen saa kirjoitettua, se on jo suurimmaksi osaksi pois mielestä seuraavaan päivään asti.

Tasapainoisemman arjen myötä Henna on fyysisesti ja henkisesti kuin toinen ihminen. Hän on huomannut, että ajatusmaailman muutoksen jälkeen hän kestää stressiä aiempaa paremmin.

- Suoriudun tehtävistäkin vähintään yhtä hyvin kuin ennen ja olen paljon energisempi. Voin paljon paremmin, kun en ajattele työasioita vapaa-ajalla.

Vaikka Henna panee työlle selvät rajat, on työ hänelle silti mielekästä ja tärkeää.

- Kyllä työ määrittää itsetuntoani tosi isolta osin.

Häntä motivoi, kun voi olla työssään muille avuksi.

- Rajanvetoon sysäsi se, kun tajusin, etten suoriudu yhtään sen paremmin, vaikka tekisikin töitä myös vapaalla.

Työnantajankin näkökulmasta on etu, että työntekijä palautuu.

- Jos tuntuu, että ei jaksa, on aivan ok mennä puhumaan asiasta ja hakea apua.

Lue lisää: Asiakas raivosi ja heitti kolikot Elinan, 26, naamalle - tällaista sikailua pikaruoka-alan työntekijät joutuvat sietämään