"Nyt ei luovuteta", viistokaikuharrastaja ajatteli keskellä järvenselkää ja ratkaisi jatkosodan aikaisen lentoturmamysteerin.

Itseoppinut viistokaikuluotaaja Kari Ylönen selvitti liki 80 vuotta sitten kadonneen harjoitushävittäjän ja sitä lentäneen vänrikin kohtalon. Kuva: Valokuvaamo Päijänne / Keski-Suomen museo, SA-kuva, Kari Ylönen

Hämeenlinnalainen viistokaikuharrastaja -ja yrittäjä Kari Ylönen, 59, teki pari viikkoa sitten uskomattoman historiallisen löydön Päijänteen Asikkalanselältä.

Ylönen oli laittanut kellon soimaan puoli kolmen jälkeen aamuyöllä, pakannut pienen veneen pakettiautonsa perään ja ajanut Asikkalaan.

Kuuden aikaan hän oli jo vesillä. Päijäthämäläisen järven selkä oli tyyni ja rikkumattoman hiljainen. Ylönen laski kauko-ohjattavan vedenalaisen kameran veteen ja seurasi sen liikkeitä sovelluksesta puhelimen näytöltä.

Ylönen tietää, että viistokaikuluotauksen aikaan järvellä pitää putputella hiljakseen, jotta vedenalaisia näkymiä ehtii havainnoida tarpeeksi tarkasti.

Kello kävi noin seitsemää, kun sankka sumuseinä yllätti etsijän Suomen toiseksi suurimmalla järvellä. Suuntavaisto herpaantui.

- Tiesin, että olen keskellä Päijännettä, mutta juuri muuta ei voinut sanoa.

Pian sen jälkeen alkoi tapahtua.

- Kameraan ilmestyi saapas, laskuvarjo ja vainajan jäänteitä. Tiesin heti, mistä on kyse.

Harjoitushävittäjän jäänteet paljastuivat noin 30 metrin syvyydestä järvenpohjasta. Kuva: Kari Ylönen

Lue lisää: Hävittäjä nousi ilmaan, eikä koskaan palannut - nyt Päijänteestä tehtiin suuri löytö

Ylönen oli löytänyt jatkosodan aikaisen Ilmavoimien harjoitushävittäjän VL Pyryn osia ja sitä lentäneen parikymppisen vänrikin jäännökset. Poliisi tiedotti asiasta tiistaina.

Lentoturma tapahtui liki 80 vuotta sitten, 9. syyskuuta 1943. Turmiollisena päivänä kaksi lentäjää oli noussut ilmaan Vesivehmaan lentokentältä taisteluharjoitusta varten. Yllättäen toinen lentäjä kadotti näköyhteyden vänrikin lentämään koneeseen.

Ylönen on perehtynyt katoamisen yksityiskohtiin laajasti blogissaan.

Koskaan ei selvinnyt, miksi noin kilometrin korkeudessa lentänyt harjoitushävittäjä syöksyi veteen.

Kun konetta yritettiin putoamisen jälkeen etsiä, Asikkalanselällä nähtiin vain öljyläikkä ja ajelehtivia koneenosia. Ilmavoimien silloisissa tutkimuksissa löydettiin ainoastaan koneen runko ja kuomu.

Nuori vänrikki jäi kateisiin, vaikka paikalla sukelsi kaksi sukeltajaa peräti yhdeksän päivän ajan.

Veteen syöksyi kuvanmukainen lentokone. VL Pyry oli Valtion lentokonetehtaan suunnittelema kaksipaikkainen ja yksimoottorinen harjoitushävittäjä. Kuva: SA-kuva

Poliisin mukaan monet eri toimijat ovat yrittäneet etsiä koneen jäänteitä ainakin 70-luvulta saakka - tuloksetta.

Kari Ylönen on itseoppinut viistokaikuluotausharrastaja. Hän hankki laitteiston vuonna 2019, ja on sittemmin perustanut pienimuotoista yritystoimintaa harrastuksensa tiimoille.

Viime vuoden syyskuussa hän katseli Ylen aamu-tv-lähetystä, jossa kerrottiin lentoturmamysteerin aiemmista etsinnöistä.

- Ajattelin, ettei Päijänteellä niin syvää ole, ettenkö itsekin voisi siellä tehdä etsintöjä.

Hän ryhtyi toimeen ja sai arvokkaita tietoja paikallisen sukellusseuran puheenjohtajalta niistä järvenkolkista, joista lentäjää oli aiemmin etsitty.

Tällaisiin maisemiin päättyi nuoren vänrikin elämä jatkosodanaikaisella harjoituslennolla. Lentoturmalla oli tiettävästi kaksi silminnäkijää. Kuva: Valokuvaamo Päijänne / Keski-Suomen museo

Ensimmäiset etsintäreissut Ylönen teki viime vuoden marraskuussa, kun järvellä pääsi vielä veneilemään.

Sydäntalven aikaan etsinnät taukosivat. Ylönen lähti Helsinkiin Kansallisarkistoon perehtymään tarkemmin lentoturman taustoihin.

Kansallisarkistossa hän luki muun muassa tapauksen vanhoja tutkintapöytäkirjoja.

- Ne olivat todella mielenkiintoisia.

Yhdeksi haasteeksi koitui se, etteivät vanhat karttapiirrokset olleet täysin yhteensovitettavissa modernien karttojen kanssa. Ylönen pyrki mahdollisimman tarkasti selvittämään, missä kohti VL Pyry oli painunut syvyyksiin.

Kevään tullen hän jatkoi urakkaa, vaikka kaikki ei aina sujunutkaan helpoimmalla tavalla.

Tutkintapöytäkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Jälkikäteen Ylönen tietää, että hän aloitti etsinnät hiukkasen liian läntisestä sijainnista, veneili toisinaan tyystin väärillä alueilla ja liian matalissa vesissä.

- Voi sanoa, että etsittävä alue oli hyvin epämääräinen. Piti ajaa läpi isohko alue. Jääräpäisesti ajattelin, että nyt ei luovuteta, hän kertoo.

Ylönen ajoi marraskuun ja elokuun välisenä aikana Hämeenlinnasta Asikkalaan niin monia kertoja, että hän arvelee jo seonneensa laskuissa. Hän uskoo, että reissuja kertyi yhteensä viitisentoista.

Uurastus palkittiin tiistaina 23. elokuuta.

Ensimmäisen koneenosan, alumiinisen kappaleen, hän paikansi noin 20 metrin syvyydestä. Koneen ja lentäjän jäänteet löytyivät kaikkineen vielä kymmenisen metriä syvemmältä.

Kun lupaavat löydökset piirtyivät puhelimen ruudulle, hän lähetti heti kuvakaappauksia Suomen ilmailumuseon intendentille. Asiantuntija vahvisti, että kuvissa näkyi 40-lukulaisen lentäjän saapasmalli, valkoinen mytty oli laskuvarjo ja metallinkappale varmuudella peräisin lentokoneesta.

- Se hetki oli epätodellinen, huikea.

Viistokaikunäkymän perusteella Ylönen osasi päätellä, että järvenpohjassa lepäsi erinäisiä kappaleita useamman metrin alueella. Kuva: Kari Ylönen