Venäjän presidentin haaveet siitä, että Venäjä olisi jälleen imperiumi ja talousmahti, ovat jäämässä haaveiksi. IS kävi läpi viisi Putinin unelmaa, jotka vaikuttavat epäonnistuneen pahasti.

Suurvalta, pikemminkin imperiumi, jolla on vahva asema maailmanpolitiikassa ja -taloudessa. Tällaisen kotimaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on toivonut näkevänsä.

Viimeistään Venäjän helmikuussa Ukrainassa aloittaman sodan myötä on käynyt selväksi, että monet Putinin tavoitteista ovat jäämässä haaveiksi.

IS perkasi asiantuntijan kanssa viisi Putinin tavoitetta, jotka ovat jääneet saavuttamatta.

Putin on kutsunut Neuvostoliiton romahtamista "geopoliittiseksi katastrofiksi" ja hän on tehnyt selväksi halunsa laajentaa Venäjää.

Tuore esimerkki tästä tavoitteesta saatiin kesäkuussa, kun Putin muisteli Venäjän keisarikuntaa 1700-luvulla hallinnutta Pietari Suurta ja yritti rinnastaa Venäjän sotatoimet Ukrainassa Pietari Suuren tekoihin.

Pietari Suuren Venäjä valtasi Pohjan sodassa useita alueita Baltiassa. Tosin Putinin näkemyksen mukaan Pietari Suuri ei valloittanut alueita vaan "palautti" ne osaksi Venäjää.

-?Hän palautti ja vahvisti näitä maita, New York Times kertoo Putinin väittäneen.

- Näyttää siltä, että myös meidän vastuullemme on langennut tämä palauttaminen ja vahvistaminen.

Pietari Suuri hallitsi Venäjää 1600-1700-luvun taitteessa tsaarina ja keisarina. Hänen aikanaan Venäjästä tuli suurvalta. Kuva: Ken Welsh/Design Pics/ZUMA

Kolme päivää ennen sotaa, 21. helmikuuta antamassaan lausunnossa Putin väitti, että nyky-Ukraina oli Venäjän - tai pikemminkin bolshevikkien - luomus ja että Ukraina kuului historialliseen Venäjään.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari sanoo, että Putinin puheista on välittynyt halu kelata historiaa taaksepäin ja että presidentti näkee Venäjän oikeudeksi rajoittaa naapurimaidensa ja Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden itsenäisyyttä.

-?On olemassa ajatus siitä, että Venäjä on suurvalta, jolla on enemmän oikeuksia kuin pienemmillä naapurimailla. Vaikka tämä ajattelu kohdistuu etenkin entisiin neuvostotasavaltoihin, kyllä Venäjän ulkopolitiikassa vahvana vireenä on se, että pienten valtioiden intressit ovat jollain tapaa alisteisia suurvaltojen intresseille ja että esimerkiksi Suomenkin pitää jollain tavalla neuvotella itsenäisyytensä rajoja suurvaltojen kanssa.

Etenkin Valko-Venäjällä, Armeniassa ja Kazakstanissa Putinin vaikutusvalta on ollut kasvussa.

Putin lähetti tammikuussa joukkoja Kazakstaniin tukahduttamaan mielen­osoituksia, Armenia nojaa vahvasti Venäjän turvallisuuspoliittiseen tukeen ja Valko-Venäjä on ollut Venäjän talutusnuorassa sen jälkeen, kun Putin auttoi maan itsevaltaista presidenttiä Aljaksandr Lukashenkaa nujertamaan vuoden 2020 mielenosoitukset.

Valko-Venäjän turvallisuusjoukkoja ottamassa kiinni mielenosoittajia, jotka protestoivat presidentinvaalien tulosta. Aljaksandr Lukashenka voitti vaalit, joita muun muuassa EU on pitänyt vilpillisinä. Kuva: BelaPAN / REUTERS

Vladimir Putinin Venäjällä on tiivis suhde Valko-Venäjään. Ukrainan sodassa venäläisjoukot käyttivät Valko-Venäjän maaperää hyökkäykseen. Kuva: Kremlin/Zuma/Mvphotos

Toisaalta yksikään näistä maista ei ole virallisesti tunnustanut Itä-Ukrainassa sijaitsevien Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueiden itsenäisyyttä. Kazakstanin presidentti jopa asettui kesäkuussa julkisesti Putinia vastaan sanoen, että mikäli eri alueiden annettaisiin itse julistautua itsenäisiksi, maailmassa olisi satoja uusia valtioita ja seurauksena olisi kaaos.

Lisäksi moni entinen neuvostotasavalta pyrkii seuraamaan Baltian maiden esimerkkiä ja liittymään Euroopan unioniin ja Natoon.

Sota on sysännyt esimerkiksi Ukrainan ja Moldovan lähemmäs länttä. Molemmat maat on hyväksytty nyt EU:n jäsenehdokkaiksi. EU-maat näyttivät vihreää valoa myös Georgian jäsenehdokkaan statukselle, kunhan tietyt kysymykset saadaan käsiteltyä.

Suomi ja Ruotsi, jotka molemmat ovat vuosia tehneet yhteistyötä Naton kanssa, päätyivät sodan myötä hakemaan puolustusliiton jäsenyyttä. Nato-maa Tanska puolestaan päätti keväällä hylätä vanhan EU-varaumansa ja osallistuu jatkossa EU:n puolustusyhteistyöhön.

Venäjä ei ole siis saavuttanut päämääräänsä läntisen yhtenäisyyden murtamisessa saati sitten imperiumin luomisessa.

G8-maiden edustajat kuvattuna vuonna 2013. Krimin miehityksen jälkeen Venäjä potkittiin ryhmästä pois. G7-maita ovat Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Italia, Saksa, Kanada ja Japani. Kuva: Suzanne Plunkett / Reuters

Jo vuonna 2014 Venäjä potkittiin pois G8-maiden ryhmästä, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja liitti alueen itseensä. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Venäjä erotettiin Euroopan neuvostosta ja länsimaat ovat asettaneet laajoja pakotteita, joilla Putinin Venäjä on joutunut eristyksiin.

Putinin haave suurvallasta, jota on kuultava laajasti eri neuvottelupöydissä, onkin pitkälti romuttunut, ainakin mitä tulee länsimaihin.

-?Kyllä Euroopan ja Venäjän suhde on muuttunut pitkäaikaisesti. Mutta toisaalta Venäjä saanee kutsun G20-maiden kokoukseen Indonesiaan, ja länsimaiden ulkopuolella tilanne ei ole niin selkeä. Venäjän toimet on kehystetty niin, että ne olisivat lännen vastaisia toimia, Saari sanoo.

-?Monet Lähi-idän, Afrikan ja Etelä-Amerikan maat näkevät tilanteen niin, että Venäjä on vastannut Naton laajenemiseen, ja etenkin entisissä siirtomaissa saatetaan nähdä, että imperialisti on aina länsi. Me näemme tilanteen hyvin eri tavalla: Venäjä on hyökännyt pienempään naapurimaahansa - ja se, jos jokin on imperialismia.

Venäjä on lähentynyt esimerkiksi Kiinan kanssa. Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta arvioi kuitenkin aiemmin IS:n artikkelissa, ettei läheinen liittosuhde palvelisi Kiinan etua.

-?Kiinalaiset pitävät Venäjää potentiaalisesti heikkona pelurina tulevaisuudessa. Miksi he rakentaisivat vahvan liittosuhteen Venäjään, kun he kerran voivat odottaa siihen saakka, kunnes Venäjästä tulee Kiinalle halpaa energiaa tuottava vasallivaltio? Silloinhan Kiina saa yliotteen Venäjästä.

Kiina ei ole suostunut tuomitsemaan Venäjän aloittamaa sotaa. Suomalaisprofessorin mukaan Kiina suhtautuu Venäjään kuitenkin varauksellisesti. Kuvassa Putinin kanssa Kiinan presidentti Xi Jingping. Kuva: Aleksey Druzhinin / Sputnik / Reuters

Lue lisää: Suomalais­professori: Kiina pitää Venäjää heikkona pelurina - läheinen liitto­suhde ei palvelisi Pekingin etuja

Putin on linjannut yhdeksi tavoitteekseen Venäjän nostamisen taloudellisesti uudelle tasolle. Esimerkiksi vuonna 2018 Putin sanoi, että Venäjä voisi nousta talouden koolla mitattuna viidennelle sijalle, STT uutisoi tuolloin.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Venäjä on jäänyt kauas tästä tavoitteesta ja on bruttokansantuotteita verrattaessa vasta 11. sijalla.

Saaren mukaan ei ole todennäköistä, että Venäjästä tulisi lähivuosina viidenneksi suurin talous.

-?Jos sota ja pakotteet jatkuvat, Venäjän talous kärsii dramaattisesti.

Samoilla linjoilla on Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Heli Simola.

Putin haaveili Venäjän talouden nostamisesta uudelle tasolle. Näin ei ole tapahtunut, ja Venäjän talouskehitys on heikentynyt vielä vuosiksi eteenpäin. Kuva: REUTERS/Maxim Shemetov

-?Se vaikuttaa täysin epärealistiselta tässä tilanteessa. Sodan ja pakotteiden seurauksena Venäjän talous tulee supistumaan voimakkaasti ja sen lisäksi sota ja pakotteet syövät Venäjän pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia, Simola sanoo.

-?Venäjä on käytännössä tuominnut itse itsensä pitkäaikaisesti heikkoon taloustilaan. Ei todellakaan tarvitse kuvitella pääsevänsä sinne suurimpien talouksien joukkoon.

Simolan mukaan sota ja pakotteet vaikuttavat Venäjään vielä vuosia ja talouskasvu on hitaampaa kuin muualla maailmassa. Jo ennen sotaa Venäjän talous kärsi riippuvuudesta öljyn hinnan kehitykseen, riittämättömistä investoinneista ja vähäisistä innovaatioista ja tuotekehityksestä.

-?Nämä vaikeuttavat Venäjän tilannetta jatkossakin. Venäjä oli huipputeknologiassa hyvin riippuvainen tuonnista, etenkin länsimaista. Nyt, kun tuonti loppuu, Venäjä ei sitä teknologiaa saa, ja omaa tuotantoa on vaikea kehittää, kun sitä ei ole tehty edes silloin, kun ei ole ollut pakotteita.

Nyt Venäjä on laajasti eristetty kansainvälisestä taloudesta ja rahoitusmahdollisuudet ovat kaventuneet voimakkaasti, jolloin uusia investointeja ei voida tehdä. Kaiken päälle Venäjällä ei ole mahdollisuuksia saada parasta mahdollista teknologiaa.

-?Yksi tekijä on myös se, että Venäjältä tapahtuu aivovuotoa eli koulutettua väestöä muuttaa sodan seurauksena muualle. Tämäkin heikentää Venäjän mahdollisuuksia ylläpitää talouskasvua tulevaisuudessa.

Ihmisiä jonottamassa pankkiautomaatille Pietarissa 27. helmikuuta, kolme päivää sodan alkamisen jälkeen. Kuva: REUTERS/Anton Vaganov

Hyvä esimerkki Putinin pyrkimyksistä vahvistaa Venäjän pehmeää valtaa on urheilun käyttäminen poliittisiin tarkoituksiin - urheilumenestys on kuvastanut Venäjän menestystä laajemminkin.

Karu esimerkki tästä suhteesta saatiin, kun maailman antidopingtoimisto Wada julkaisi vuonna 2015 raportin, jossa se kertoi Venäjän yleisurheilun laajasta dopingin käytöstä. Toinen esimerkki valtiojohdon ja urheilun suhteesta on jääkiekkoliiga KHL, jota on pidetty Putinin propagandavälineenä Venäjän mahdin osoittamiseksi.

Putin poseerasi venäläisten olympiavoittajien kanssa Sotshissa 24. helmikuuta 2014. Venäjä toteutti laajamittaista doping-ohjelmaa Sotshissa pidettyjen olympialaisten aikana. Kuva: Mikhail Klimentyev /RIA Novosti / Reuters

Jo dopingskandaalin myötä venäläisten pääsyä eri kilpailuihin rajattiin ja he eivät saaneet kilpailla Venäjän lipun alla.

Ukrainan sodan myötä Venäjältä ja venäläisiltä urheilijoilta on kuitenkin kategorisesti kielletty pääsy moniin kansainvälisiin kilpailuihin ja sarjoihin. Esimerkiksi Euroopan jalkapalloliitto Uefa on sulkenut Venäjän ulos kansainvälisestä jalkapallosta eivätkä venäläiset seurajoukkueet ole mukana Mestarien liigassa tai muissa Uefan alaisissa euroturnauksissa. Kansainvälinen yleisurheiluliitto ja kansainvälinen jääkiekkoliitto ovat puolestaan sulkeneet venäläiset ja Venäjän läheisen liittolaisen Valko-Venäjän kansalaiset ulos liittojen alaisista kilpailuista.

Venäjältä on myös viety esimerkiksi ensi vuoden jääkiekon maailmanmestaruuskisojen isännöinti.

-?Se oli nöyryytys ja varmasti sillä on venäläisille merkitystä. Tosi usein autoritääriset valtiot haluavat isännöidä urheilukilpailuja, ja menestystä urheilukilpailuissa pidetään kansallisena menestyksenä, Saari sanoo.

Saaren mukaan Venäjällä on selitetty urheilukilpailuista pois sulkemista russofobialla ja lännen kaksoisstrandardeilla.

Venäjä on eristetty myös urheilumaailmassa Ukrainan sodan myötä. Kuva: Mikhail Klimentyev/RIA Novosti/Reuters

Putinin uskotaan ajatelleen, että Venäjä voisi saavuttaa tavoitteensa Ukrainassa vain muutamassa päivässä. Sota, jota Venäjä edelleen nimittää erikois­operaatioksi, on kuitenkin jatkunut puoli vuotta, eikä ratkaisua ole näköpiirissä.

Putin on kehunut armeijansa ammattitaitoa ja menestystä myös Ukrainan sodan aikana. Näin siitä huolimatta, että Venäjäkin on kärsinyt kovia tappioita ja joutunut luopumaan alkuperäisistä tavoitteistaan, kuten Kiovan valloittamisesta.

-?Putin teki aika suuren virhearvion ajatellessaan, että ukrainalaiset antautuisivat lähes taisteluitta, Saari sanoo.

Britannian puolustusministeriö arvioi, että Putin on siirtänyt Ukraina-operaation johdosta syrjään puolustusministerinsä Sergei Shoigun. Venäjän riippumattoman median mukaan Ukrainan sodan operatiiviset komentajat raportoivat suoraan Putinille.

Jos väitteet pitävät paikkansa, ne voivat Saaren mukaan kertoa Putinin turhautumisesta sodan kulkuun. Saari kuitenkin muistuttaa, että sodan lopputulos on kaikkea muuta kuin selvillä.

-?Pitää kuitenkin muistaa, että Venäjä on vuodesta 2014 varautunut sotaan ja he ajattelevat, että pidempi sota palvelee heitä.