10. elokuuta menehtyneen Vesa-Matti Loirin, 77, kuolema kosketti suomalaisia laajasti. Kunniaa taiteilijalle osoittaa myös MTV, joka näyttää viikonlopun aikana Sub-tv-kanavallaan jopa 16 Loirin tähdittämää Uuno Turhapuro -elokuvaa.

Vesa-Matti Loirin Uuno-urotekojen kunniaksi myös Ilta-Sanomat lähti seikkailemaan pitkin Helsinkiä Uunojen kuvauspaikkojen perässä.

Uuno Turhapuro -elokuvien yksi olennainen päähahmo on Helsingin kaupunki. Se on näyttäytynyt neljällä vuosikymmenellä kuvatuissa elokuvissa vaivihkaa. Ei koskaan liikaa esillä, mutta toisaalta selkeän tunnistettavana taustamaisemana. Uunot eivät ole korostetun helsinkiläisiä elokuvia, vaikka samalla ne ilman muuta kuvasivat pienoiskoossa Suomen rakennemuutosta ja agraarin kansan opettelua kaupunkilaiseen elämänmenoon.

Uuno oli maalaispoika, josta tuli urbaani - aivan kuin luojansa, kuopiolainen Pertti "Spede" Pasanen.

Uunoja on näin ollen on kuvattu lukemattomissa paikoissa pitkin Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Elokuvissa ei erityisemmin koskaan herkuteltu laajoilla Helsinki-kuvilla, eikä suurimman osan Uunoista ohjannut Ere Kokkonen halunnut missään vaiheessa asettaa Vesa-Matti Loirin esittämää Uunoa ja hänen vaimoaan, Marjatta Raitan näyttelemää Elisabethia minkään tietyn kaupunginosan asukkaiksi. Siksi Kokkonen sotki tietoisesti elokuvien ulko- ja sisäkohtauksia, ja Turhapurojen kodin saattoi eri elokuvista bongata ainakin Kallion, Katajanokan ja Lauttasaaren alueilta. Tiettyjä kuvausratkaisuja sanelivat myös käytännön ja budjetin syyt: usein Uunojen asuntokuvien näyttämönä sai toimia esimerkiksi Spede Pasasen oma koti.

Kokosimme tähän artikkeliin kymmenen enemmän tai vähemmän tunnettua kuvauskohdetta ja etsimme YouTuben ihailtavan mittavasta tee-se-itse-Uuno-arkistosta myös tarvittavat kohtaukset, joissa mainitut kuvauspaikat esiintyvät. Apunamme käytimme myös Tuomas Marjamäen kirjaa Uuno on numero yksi (Docendo 2021), ja löysimme useimpiin kohteisiin myös niitä jokseenkin edustavat arkistokuvat.

Aloitetaan kierros itäisen Helsingin Laajasalosta. Uunon parhaan kaverin, Spede Pasasen esittämän sekatyöläisen Härski Hartikaisen autokorjaamon ulkokohtauksia kuvattiin ainakin kahdessa paikassa.

Niistä myöhempi sijaitsi Laajasalon eteläpäässä osoitteessa Hevossalmentie 28. Härskin kotikentän lavasteena toimi vuosien 1987-93 aikana Autokorjaamo Helin. Mitään tästä maisemasta ei kuitenkaan enää ole jäljellä, vaan tilalla on siistin keskiluokkainen pientaloalue. Tällaisia sijaitsee loputtomasti missä tahansa Suomea. Vaaleankeltaisen kaksikerroksisen rivitalon kulmassa sentään komeilevat numerot 28. Pihalla komeilee kaksi jättitrampoliinia, kuin symboleina alueen nykyisestä säyseydestä.

Laajasalon paja esiintyy esimerkiksi Tupla-Uunossa (1988), kun Uuno porhaltaa paikalle esittelemään appiukoltaan, vuorineuvos Tuuralta saadun potkun aiheuttamaa mustelmaa takapuolessaan.

Härski Hartikaisen autokorjaamon ulkokohtauksia kuvattiin 1980-90-lukujen taitteessa Laajasalon Hevossalmentiellä. Nykyään paikalla on tuiki tavallinen rivitalo. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Laajasalosta löytyy myös toinen olennainen Uuno-kohde. Vuonna 1876 rakennettu, vaikuttava uusrenessanssia edustava keltainen Deckerin huvila on Aino Acktén huvilan ohella ainut pystyssä oleva Laajasalon luoteiskärjessä sijaitsevan Tullisaaren kartanonpuiston arvopytinki.

Huvilan rakennutti kauppaneuvos Henrik Borgström tyttärelleen Adéle Deckerille kesähuvilaksi. On siis sopivaa, että Uuno-elokuvissa siellä kesiään vietti vuorineuvos. Huvila toimi Tapio Hämäläisen esittämän vuorineuvos Tuuran kesämökkinä elokuvissa Uuno Turhapuro menettää muistinsa (1982), Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin (1983) ja Tupla-Uuno.

Deckerin huvila on edelleen asuinkäytössä. Uusrenessanssin tyyliin vuonna 1876 rakennettu kartano on Aino Acktén huvilan ohella ainut Tullisaaren kartanonpuiston jäljellä oleva rakennus. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Ensin mainitussa kesämökin pihamaalla kohelletaan, kun Tuura yrittää laihoin tuloksin saada muistinsa menettäneen Uunon allekirjoittamaan aviopaperit sihteerinsä Unelma Säleikön kanssa. Tupla-Uunossa Tuura perheineen kurvaa Chevrolet Caprice -dollarihymyllään kukkulalla sijaitsevan huvilan pihaan hermolomalle. Myös Muisti palailee pätkittäin -elokuvassa Tuura rentoutuu kesäpaikassaan golf-swingiään harjoitellen. Tullisaaren alue tunnetaan muuten myös nimellä Tuurholma - sattumaako?

Deckerin huvila on toiminut viimeiset kymmenisen vuotta asuinkommuunina, ja se on yhä Borgströmin perikunnan omistuksessa. Tila on siis yksityisaluetta, mutta toimitus pääsi huvilan pihalle omistajan luvalla. Ulkoisesti pytinki on yhä komea, ja elokuun alkuillan aurinko helmeilee kauniisti sen länsiseinällä, jolla sijaitsevat myös erkkeri ja parveke. Pihaa ympäröi tiheä, jalopuinen puistikko. Mikseipä täällä kesää viettäisi.

Deckerin huvilan vieressä sijaitsi Tuurholman kartano, joka näkyy tässä 1900-luvun alusta otetussa kuvassa parhaiten. Huvila itse pilkistää oikealta puiden takaa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Atelier Apollo

Uuno ja Elisabeth asuivat Kalliossa kahdessa osoitteessa. Debyyttipätkässä Uuno Turhapuro (1973) he asuivat Fleminginkatu 5-9:ssä, ja toiseksi viimeisessä Uunossa Johtaja Uuno Turhapuro - Pisnismies (1998) pariskunnan koti löytyi Hämeentie 2:sta. Keskitymme tässä nyt Fleminginkatuun.

Tällä Fleminginkadun korttelin sisäpihalla kuvattiin kohtauksia ainakin ensimmäiseen Uuno-elokuvaan. Kuva vuodelta 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista

Fleminginkadun korttelissa numerossa 7 sijaitsi 1970-luvulla myös Levykeskus, joka toimi ensimmäisessä Uunossa nähdyn levykauppakohtauksen näyttämönä. Siinä Uuno mökeltää käsittämättömyyksiä nuoremmalle naismyyjälle, mutta vanhemman kauppiaan saapuessa paikalle Uuno artikuloikin saman Johann Sebastian Bachia ja Beethovenia koskevan asiansa mitä sulavimmin.

Nykyään osoitteessa sijaitsee suomalaisia design-vaatteita myyvä liike. Aiemmin siinä on toiminut tuotantoyhtiö, ja sitä ennen Kalliolle kenties ominaisempi pulju eli thaihieromo. Toisaalta se, että entinen hieromo on nykyinen design-liike, symboloi täydellisesti Kallion kaupunginosan keskiluokkaistumista.

Uuno Turhapuro hassutteli levykauppiaan kustannuksella osoitteessa Fleminginkatu 7 sijaitsevan Levykeskuksen tiloissa ensimmäisessä Uuno-elokuvassa vuonna 1973. Nykyään paikalla on kotimaisten design-vaatteiden myymälä. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Länsi-Pasilan paraatipaikalla sijaitseva entinen Ylen postmodernistinen pyhättö ja nykyinen VR:n pääkonttori Iso Paja toimii tämän kierroksen jokerikohteena. Siellä nimittäin toikkaroi Uunon sijaan tämän veli Tarmo, jota esitti Esko Salminen elokuvassa Uuno Turhapuron veli (1994). Kyseessä on sikäli avantgardistinen Uuno-teos, ettei Uunoa itse nähdä rainassa lainkaan.

Ison Pajan tuulikaapissa nähdään kohtaus, jossa Tarmo pyrkii velipoikansa appiukon pakeille. Tarmon pääsy on ankarasti kielletty, mutta hän jallittaa nokkelasti Pekka Autiovuoren esittämää vartijaa ja pääsee kuin pääseekin vuorineuvoksen toimistoon - tämän suureksi harmiksi. Tuuran toimiston sisäkohtauksia ei kuitenkaan kuvattu Isossa Pajassa.

Suunnilleen tästä kuvakulmasta kuvattiin kohtaus, jossa Uunon veli Tarmo Turhapuro marssii päättäväisesti tapaavaan vuorineuvos Tuuraa. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Vuonna 1993 rakennettu Iso Paja oli tämän surrogaatti-Uuno-leffan aikoihin yksi Helsingin moderneimpia rakennuksia, ja vuosien saatossakin sen edusta on muuttunut harvinaisen vähän. Ehkä sisäänkäyntiä kehystävien metallipylväiden turkoosi on hieman haalistunut, mutta muuten Esko Salmisen itsevarman askelluksen voi kuvitella paikalle hyvinkin elävästi.

Pikku-Huopalahden Kytösuontiellä sijaitsi useita autokorjaamoja ja varaosaliikkeitä 1970-80-luvuilla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Pekka Punkari

Härskin korjaamo piti majaansa vuosina 1981-86 Pikku-Huopalahdessa Kytösuontiellä niin sanotun "Köyhien Stockan" naapurissa. Alueella sijaitsi vielä 1980-luvulla sekalaista pienteollisuutta, kuten autojen purkua ja romukauppaa, mikä antoi alueelle myös liikanimensä.

Mitään vanhaa ei tästäkään maisemasta ole enää jäljellä, sillä koko Pikku-Huopalahti rakennettiin täyteen asuinrakennuksia 1990-luvun alussa. Kaavoitussuunnitelman myötä muuttivat sekä Köyhien Stocka (Tattarisuolle) että Härskin paja (Laajasaloon).

Kytösuontien muinaisesta dekadenssista ei näy enää jälkeäkään. 1990-luvun alussa koko Pikku-Huopalahti rakennettiin täyteen asuinrakennuksia. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Huopalahden maisemissa touhutaan esimerkiksi Uuno Turhapuro menettää muistinsa (1982) -elokuvassa, kun korjaamolla vierailee Pentti Siimeksen esittämä psykiatri.

Tällä sisäänkäynnillä Uuno, Härski ja Sörsselssön juonivat, miten ostaa viinaa sairausvakuutuskortilla. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Munkkiniemen sydämessä osoitteessa Riihitie 8 nähdään Uuno Turhapuro menettää muistinsa -elokuvan erikoinen kohtaus, jossa Härski Hartikainen ostaa Simo Salmisen esittämälle Sörsselssönille pullon viinaa sairausvakuutuskortilla. Tätä nimittäin vaivaa outo sairaus: Sörsselssön on selvin päin humalassa, mutta tulee viinaa juotuaan selväksi. Härski ja Alkon myyjä (Risto Aaltonen) puivat asiaa tiskillä hyvin seikkaperäisesti ja monimutkaisesti kuin vaikeaselkoisiksi mielletyt saksalaisfilosofit Ludwig Wittgenstein ja Martin Heidegger konsanaan. Lääkeflindan hinnaksi tulee lopulta vaivaiset kaksi markkaa.

Kyseisen osoitteen kivijalassa on oletettavasti sijainnut oikeastikin Alko. Kohtauksen sisäkuvatkin on otettu samassa kohteessa, ja Helsingin kaupunginmuseon tietokannan mukaan vuonna 1954 valmistuneen kerrostalon rakennusmestari on edustanut Alko Oy:tä. Nykyään kyseisessä liiketilassa toimii lämpöteknologiaa tuottava firma, mutta ympäristön tunnistaa kuvatun alkoholiabsurdismin näyttämöksi helposti.

Munkkiniemen kaupunginosa rakennettiin paljolti 1950-luvulla. Tämä ilmakuva on otettu vuonna 1970, ja siinä näkyy etualalla kaupunginosaa halkova Munkkinieman puistotie. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista

Lauttasaaren pohjoiskärjessä sijaitseva Laukkaniementie 1:n taloyhtiö lienee Spede-harrastajan pyhiinvaelluskohde. Pasanen asui vuonna 1964 valmistuneen kaksikerroksisen kerrostalon C-rapun ylimmän kerroksen kolmiossa päälle 30 vuotta.

Pertti "Spede" Pasasen entistä kotia voi ihailla vain välimatkan päästä. Puiston ja tenniskentän takana avautuu näkymä Seurasaarenselälle. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Kiinteistön ympäristössä kuvattiin vuosien saatossa lukemattomia erilaisia kohtauksia. Vaikka Uuno ja Elisabeth asuivat milloin missäkin päin Helsinkiä, sai Speden asunto toimia useiden interiöörikuvien näyttämönä. Speden keittiö näkyy esimerkiksi Uuno Turhapuro menettää muistinsa -elokuvan kohtauksessa, jossa Elisabeth haluaa amnesia-Uunosta eroon jekuttamalla eli tälläytymällä itse Uunon näköiseksi. Muisti palailee pätkittäin -jatko-osassa pyöritään laajemmin pitkin asuntoa. Esimerkiksi eteisen legendaariset puuhelmiverhot näkyvät kuvissa hienosti.

Taloyhtiö on luonnollisesti yksityisaluetta, eli Speden kotitaloa pääsee vuonna 2022 ihailemaan vain etäisyyden päästä. Viime vuosina Laukkaniementie 1 on saanut hieman kiusallistakin julkisuutta, sillä Helsigin Sanomat käytti sitä esimerkkinä yhdestä Helsingin riitaisimmista taloyhtiöistä. Sataneliöisen kolmion nykyinen asukas on ostanut sen Speden tyttäreltä Pirre Pasaselta.

Tältä näytti Laukkaniementie 1:n sisäpihalla 20 vuotta sitten. Kuva: PENTTI NISSINEN

Kovan luokan Uuno-tietäjä osannee myös paikantaa, missä päin Helsinkiä Uuno ja Elisabeth tapasivat ensimmäisen kerran. Vielä kovemman luokan tietäjä huomauttaa, että kohteita on oikeastaan kaksi. Keskittykäämme tässä kuitenkin siihen aivan ensimmäiseen, joka toimi ensikohtaamisen näyttämönä elokuvassa Lottovoittaja UKK Turhapuro (1976).

Kyseessä on Kaivopuistossa sijaitsevan Ison Puistotien loppupää. Kohtauksessa parhaimpiinsa tälläytynyt Uuno etsii puvunhousujen taskusta pudonnutta kastematoa. Paikalle osuva naishenkilö tulkitsee Uunon heilumisen kadonneen autonavaimen etsinnäksi. Uuno yhtyy leikkiin, ja Elisabethin ilmestyessä käynnistelemään edessä olevaa omaa autoaan hän alkaa suureen ääneen voivotella, että "kahdensadan tuhannen Mersun" avaimet ovat hukassa. Uuno hyppää Elisabethin kyytiin ja loppu on historiaa.

Ison Puistotien näkymät Kaivopuiston rannassa kulkevalle Ehrenströmin tielle päin vuonna 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Eeva Rista

Tienoon tunnistaa mustavalkoisesta kohtauksesta melko hyvin. Tilanne on kuvattu meren rantaa kohti laskevassa rinteessä. Taustalla nousevat Kaivopuiston sileät kalliot. Myös ravintola Kaivohuone vilahtaa takana pikaisesti. Sen verran maisema on tosin vuosien saatossa muuttunut, että enää Kaivopuiston läpi ei pääse autolla - tilalla on kevyen liikenteen väylä. Myöskin kujannetta kehystäneet lehmukset on kaadettu ja tilalle on istutettu uusia.

Suunnilleen tältä paikalta alkoi Elisabethin ja Uunon yhteinen matka. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Se toinen ensitapaaminen on muuten kuvattu seuraavana vuonna (1977) ilmestyneeseen Häpy Endkö? -elokuvaan Eteläisellä Hesperiankadulla Töölössä.

Temppeliaukion kirkon pohjoispuolella sijaitsevan Oksasenkadun päässä olevien portaiden läheisyydessä on kuvattu myös useita Uuno-kohtauksia. Uuno ja Elisabeth asuivat Oksasenkadulla kahteen otteeseen, minkä lisäksi portaat ovat esiintyneet monissa elokuvissa. Portaiden alapäässä asui myös valtaosan Uunoista ohjannut Ere Kokkonen.

Oksasenkadun portaiden yläpää vuonna 1980. Jos autot vaihtaisi ja kuvan värjäisi, voisimme olla nykypäivässä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Kari Hakli

Portaiden yläpäässä kuvattiin Uuno Turhapuro menettää muistinsa -elokuvan kohtaus, jossa Härski ja Sörsselssön kävelevät portaat ylös ja bongaavat viereiseen sähkökaappiin kiinnitetyn Village People -yhtyeen julisteen. Jostain syystä diskoporukkana tunnetun Village Peoplen kuvalla mainostetaan punk-konserttia, mistä Härski saa inspiraation muuttaa Sörsselssön punkkariksi. Viereisessä porttikongissa hän panee Sörsselssönin esittelemään rocklaulajan taitojaan.

Sama sähkökaappi löytyy kohteesta edelleen. Arkisen harmaa sen ei tälläkään kertaa tarvitse olla, vaan kaappia on piristetty maalauksella kolmesta pingviinistä. Portaiden seutu ei ole muutenkaan neljässäkymmenessä vuodessa liikoja muuttunut.

Näitä portaita on rampattu lukuisissa Uunoissa. Nykyään portaiden keskellä sijaitsevasta sisäänkäynnistä pääsee kuntosalille. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Oksasenkatu 1:ssä sijaitsi Uuno-ohjaaja Ere Kokkosen asunto. Sen ulko-oven liepeillä kuvattiin myös Uunojen kohtauksia. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Tästä sähkökaapista alkoi Sörsselssönin taival punklaulajaksi. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Uuno-kierros on syytä päättää sankarillemme ominaisella tavalla lihajalosteiden ääreen. Jos jotakin Uuno osasi, niin syödä, ja ennen kaikkea keksiä mitä mielikuvituksellisimpia kulinaarisia kokeiluja. Yksi tällainen performanssi nähdään Dagmarinkadun ja Töölönkadun kulmassa sijaitsevalla grillillä, minne Uuno saapuu elokuvassa Professori Uuno D.G. Turhapuro.

Legendaarinen Jaskan Grilli on ruokkinut yön kulkijoita jo vuosikaudet. Tässä tunnelmaa vuodelta 2001 Kuva: KARI KUUKKA

Uuno esittää kohtauksessa terveystarkastajaa. Hän haluaa maistiaiset grillin nakeista ja ryynimakkaroista selvittääkseen, ovatko ne myrkyllisiä. Uuno testaa tuotteiden kelpoisuuden puhaltelemalla ruokailun jälkeen muovipusseihin, jotka mukamas paljastavat, voiko nakkeja syödä. Tulos on hyvä: nakit ovat kunnossa. Uuno ryntää kyrsänhajuiset kassit kädessä kotiinsa ja löyhyttelee niitä parvekkeellaan. Tarkoituksena on herättää kateutta naapuri Kotkala-Hammaslärväsessä. Tuoksu herättää parvekkeella torkkuvan naapurin, ja kohtaus huipentuu meemiksi päätyneeseen lausahdukseen:

- Jumalauta, nakkeja!

Kyseessähän on tietenkin Jaskan Grilli, joka on pitänyt pintansa Etu-Töölön ruokakulttuurissa yli vuosikymmenten ja ruokkinut kansaa ministereistä duunareihin. Ravintola Manalaa vastapäätä sijaitsevalla snägärillä riittää asiakkaita myös torstai-iltana, ja muutenkin lasinen ja metallinen katuruokakuutio on pysynyt Uunon ajoista hyvinkin ajattomana. Grillin legendaarinen emäntä Aliisa Karhumäki jäi 81-vuotiaana eläkkeelle viime vuonna.

Jaskan Grillillä ovat asioineet vuosien saatossa myös kansakunnan silmäätekevät. Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Subilla la 27.8. klo 11.00 Uuno Turhapuro, klo 12.45 Professori Uuno D.G. Turhapuro, klo 14.30 Lottovoittaja UKK Turhapuro, 16.15 Häpy endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon, 18.00 Rautakauppias Uuno Turhapuro - presidentin vävy, 19.45 Uuno Turhapuro menettää muistinsa, 21.25 Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin, 23.10 Uuno Turhapuron aviokriisi.

Subilla su 28.8. klo 1.00 Johtaja Uuno Turhapuro, pisnismies, 11.00 Uuno Turhapuro muuttaa maalle, 13.05 Uuno Turhapuro - kaksoisagentti, 15.00 Uuno Turhapuro - Herra Helsingin herra, 17.00 Uuno Turhapuro - Suomen tasavallan herra presidentti, 18.50 Uuno Turhapuro armeijan leivissä, 21.00 Uuno Epsanjassa, 23.05 Tupla-Uuno

Subilla ma 29.8. klo 1.10 Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla