Puoli vuotta sotaa on aiheuttanut hirvittäviä tuhoja Ukrainassa.

Ukraina viettää 24. elokuuta itsenäisyyspäiväänsä, ja Venäjän hyökkäyksestä maahan tulee samana päivänä kuluneeksi tasan puoli vuotta.

Tunnelmat Kiovassa ovat juhlapäivänä murheelliset, sillä sota on vaatinut hirvittävän veron.

Näin totaalista sotaa ei Euroopassa ole nähty sitten toisen maailmansodan. Sen kertovat myös sodan numerot.

Arviot sodan inhimillisistä menetyksistä molemmin puolin ovat hyvin epävarmoja. Yhteenlaskettuna kuolleita saattaa olla jo jopa 100?000, jolloin määrä lähestyisi Bosnian sotien arvioitua uhrilukua vuosina 1992-95.

Afganistanin 20-vuotisessa sodassa puolestaan on arvioitu kuolleen 176?000 ihmistä. Jos Ukrainan sota jatkuu nykyisenlaisena, se voi ajaa tuon luvun ohi sodan yksivuotispäivään mennessä.

Sota on saanut aikaan poikkeuksellisen suuren kansainvälisen operaation ukrainalaisten auttamiseksi. Siitä julkaistut luvut kertovat omaa tarinaansa.

Tämä oli YK:n ihmisoikeuskomission OHCHR:n ilmoittama virallinen luku 22. elokuuta. Unicef puolestaan lausui tiistaina, että sodassa on kuollut tai haavoittunut yhteensä noin tuhat lasta.

Lisäksi haavoittuneita on OHCHR:n mukaan 7?890. YK:n alaiset järjestöt myöntävät itsekin, että luvut ovat alakanttiin, koska mukana ovat vain vahvistetut uhrit. Todellisen luvun arvioidaan olevan jo nyt tuhansia suurempi.

Mariupolissa kaivettiin hautoja kadun varteen viime maaliskuussa. Kuva: Alexander Ermochenko / Reuters

Ukrainan kauhuista kertovat erityisesti yksittäiset verilöylyt. Huhtikuussa paljastui, että venäläissotilaat olivat kiduttaneet ja murhanneet Butshassa summittain siviilejä, ja verilöylyn uhreja on löytynyt aivan viime viikkoihin asti. Uhriluvun pelätään edelleen kasvavan. Osa kuolleista on jouduttu hautaamaan tunnistamattomina, mutta dna on otettu talteen myöhempiä tutkimuksia varten.

Lue lisää: Tekeekö Venäjä jotain "erityisen rumaa" Ukrainan itsenäisyys­päivänä? Asian­tuntija avaa 4 mahdollista skenaariota

Butshan kaltaisia tapauksia pelätään olevan enemmän. Yksistään Mariupolissa saattoi kuolla jopa kymmeniätuhansia ihmisiä venäläisten raakojen pommitusten ja kaupungin pitkän piirityksen aikana. Kaupungin valtauksen takia tapahtumia ei ole päästy selvittämään eikä joukkohautoja avaamaan.

Butshan joukkomurhan uhri. Kuva: Kalle Koponen / HS

Ukraina ei aiemmin kommentoinut kokonaismiehistötappioitaan, mutta maanantaina maan asevoimien komentaja sanoi liki 9?000 sotilaan kuolleen. Lukuun pitää suhtautua varauksella, sillä myös huomattavasti suurempia arvioita on esitetty.

Ne pohjautuvat osin maan viranomaisten lausuntoon, jonka mukaan kesällä ukrainalaissotilaita kuoli jopa 100-150 päivässä. Sodan nykyinen vaihe, jossa Venäjän joukot möyhentävät Ukrainan asemia valtavilla tykistökeskityksillä, on jatkunut jo kuukausia.

Ukrainalaissotilaat ja kanuuna matkasivat kuorma-auton lavalla Mykolajivin alueella viime kesäkuussa. Kuva: Anna Kudriavtseva / Reuters

Luku on niinikään epävarma. Läntisten tiedustelulähteiden mukaan venäläissotilaita oli jo heinäkuuhun mennessä kuollut 15?000. Ukraina puolestaan ilmoittaa vihollisen tappioluvuiksi yli 45?000. Myös jotkin puolueettomat arviot liikkuvat useissa kymmenissä tuhansissa, jopa yli 50?000:ssä.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastot eivät kerro koko totuutta, koska pakolaisia on myös ehtinyt palata. Kyseessä on maanosan historian suurin exodus sitten toisen maailmansodan. Lisäksi yli kuuden miljoonan ihmisen arvioidaan olevan pakolaisina Ukrainan rajojen sisällä, joten sota on ajanut kodeistaan 41-miljoonaisesta kansasta liki kolmanneksen.

Vertailukohtana esimerkiksi 39 miljoonan asukkaan Afganistanista pakolaisina on tällä hetkellä UNHCR:n mukaan 2,3 miljoonaa ihmistä.

Ukrainaan jäävä isä jätti jäähyväisiä lapselleen Lvivin rautatieasemalla viime maaliskuussa. Kuva: Gleb Garanich / Reuters

Venäjän valtaamilta alueilta on siirtynyt tai pakkosiirretty Venäjälle siviilejä, joita on lähetetty myös kauas Kaukoitään. Lapsia on joukossa arviolta yli 260?000. Ukrainan mukaan pakkosiirrettyjä olisi yli 2 miljoonaa, ja se syyttää Venäjää lasten sieppauksista ja pyrkimyksistä venäläistää siirrettyjä.

Venäjän hyökkäyssodan kulusta kertoo Oryx-sivuston avoimien lähteiden perusteella ylläpitämä luku venäläisten kalustotappioista. Jo liki tuhat taistelupanssarivaunua on päätynyt romuttamolle tai jäänyt ukrainalaisten käsiin. Lisäksi Venäjä on menettänyt kevyemmin panssaroituja taisteluvaunuja liki parituhatta. Luvut ovat todellisuudessa suuremmat, sillä kaikki menetykset eivät päädy kuviin tai raportteihin.

Butshassa venäläispanssarit ajoivat tuhoonsa ahtaalla kadulla. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Sodan alkuvaiheen voitot perustuivat osaksi moderneihin panssarintorjunta-aseisiin, joita Ukraina sai länsimaista. Tuoreen Britannian parlamentille laaditun selvityksen mukaan niitä on toimitettu yhteenlaskettuna ainakin 70?000. Tehokkaimpia tankkien tappajia, eli amerikkalaisia Javelineja ja brittiläisruotsalaisia NLAW-ohjuksia, Ukraina on saanut yli kymmenentuhatta.

Ukrainalle annetun avun rahallista määrää on vaikea arvioida, mutta tähän mennessä kerrottujen lukujen mukaan pelkästään Yhdysvallat, Britannia ja isot EU-maat ovat antaneet sitä ainakin 15 miljardin euron edestä. Yhdysvaltain kongressi on tehnyt periaatepäätöksen peräti 40 miljardin avusta Ukrainalle.

Sodan muututtua kulutussodaksi Venäjä on moukaroinut ukrainalaisten asemia hirvittävillä tykistö- ja kranaatinheitinkeskityksillä. Eri arvioissa päivittäisten ammusten määrä on noussut kymmeniintuhansiin. Kranaatteja on Venäjällä Neuvostoliiton jäämistönä vielä runsaasti.

Venäjän ohjusiskussa kuollutta naista kannettiin pois raunioista Tshuhuivissa Harkovan alueella heinäkuussa. Kuva: Nacho Doce / Reuters

Luku on Ukrainan ilmoittama arvio venäläisten risteily- tai ballististen ohjusten määrästä. Osa niistä on osunut traagisesti myös siviilikohteisiin.

Sodan kulkuun ovat vaikuttaneet tarkat raketinheittimet, kuten Himars (16kpl), M270 (3) sekä Mars II (3), joita Yhdysvallat, Britannia ja Saksa ovat toimittaneet Ukrainaan. Niillä maa on pystynyt ensi kertaa iskemään tehokkaasti venäläisten huoltoyhteyksiin linjojen taakse. Heitinten kokonaismäärä on kuitenkin vielä pieni, ja niihin on rajallinen määrä raketteja.

Kiovan lähistöllä sota jätti jälkeensä hirvittävän hävityksen. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Alue on suurempi kuin Viro, mutta pienempi kuin Latvia. Arvio Venäjän tällä hetkellä miehittämien alueiden koosta on pysynyt viime viikot liki muuttumattomana.

Kyseessä on Nasan arvio heinäkuulta. Ukrainan viljasadon kohtalossa on kansainvälisen kriisin ainekset. Viime viikkoina Ukraina on saanut viedä jälleen viljaa ulkomaille meriteitse, mutta se syyttää Venäjää viljavarkauksista. Ukrainan talouden arvioidaan kutistuvan sodan vuoksi ainakin kolmanneksella.

Taistelujen sytyttämä viljapelto paloi Zaporizzjan ja Donetskin alueiden rajalla heinäkuussa. Kuva: Dmytro Smolienko / Reuters

Venäjä on jatkanut Syyriasta omaksuttua julmaa sodankäyntitapaa ja pyrkinyt lamauttamaan ukrainalaisten taistelutahdon kohdistamalla iskuja myös terveydenhuoltoon. Terveysjärjestö WHO on virallisesti arvioinut useiden satojen terveydenhuollon kohteiden saaneen osuman. Ukrainan mukaan sairaaloihin ja ensiapupisteisiin on osuttu jo 900 kertaa.

Ukrainan esittämässä luvussa ovat mukana sekä täysin tuhotut että osin vaurioituneet rakennukset maanlaajuisesti.

Kiovan pohjoispuolella venäläisohjus osui korkeaan asuintaloon kesäkuussa. Kuva: Antti Hämäläinen / IS