Suomen vahva erikoistilannepelaaminen on samalla joukkueen heikkous.

Nuoret Leijonat on juhlinut ylivoimalla 13 kertaa MM-turnauksessa. Kuva: Jason Franson / The Canadian Press via ZUMA Press

Edmonton, Kanada

Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue kohtaa lauantain vastaisena yönä Suomen aikaa MM-välierässä Ruotsin.

Sekä Nuoret Leijonat että Ruotsi sijoittuivat omissa alkulohkoissaan lohkokakkosiksi. Ruotsi taipui alkulohkon ainoassa ottelussaan Yhdysvalloille, Suomen ainut tappio tuli toista pohjoisamerikkalaisjoukkuetta Kanadaa vastaan.

Suomen eittämättä suurin vahvuus elokuun turnauksessa on ollut sen loistava ylivoimapeli. Nuoret Leijonat on toteuttanut ylivoimaansa peräti 59,09 prosentin tehokkuudella.

Suomalaisnuoret ovat tehneet turnauksen viidessä ottelussa 27 maalia, joista peräti 13 on syntynyt ylivoimalla.

Joukkueen mainiota ylivoimaa ovat kommentoineet useat eri pelaajat, kuten Joakim Kemell, Roby Järventie ja Kasper Simontaival. Myös päävalmentaja Antti Pennanen on korostanut ylivoiman toimivuutta.

Jokaisen suusta on kuultu lähes identtisiä kommentteja.

- Meillä on joukkueessa paljon taitavia jätkiä, ja molempiin ylivoimiin on heittää hyvät kombinaatiot. Se on vain lähtenyt toimimaan hyvin, pääkäskijä Pennanen sanoi alkulohkon aikana.

Tänä kesänä NHL:ään varatun Kemellin mukaan ylivoima tuntuu tällä hetkellä helpolta, vaikka parannettavaakin löytyy.

- Me teemme sovittuja juttuja, jotka johtavat hyviin maalipaikkoihin. Esimerkiksi meidän ylivoimakentällinen pyrkii laukomaan paljon siiveltä, minkä perään yritämme saada maalille pelaajia irtokiekoille ja sumppuun, Kemell kertoi voitokkaan Slovakia-ottelun jälkeen, jossa Suomi teki peräti viisi ylivoimaosumaa.

Puolivälierässä Saksaa kolmella ylivoimapisteellä kurittanut Järventie jakaa kiitosta ketjukavereilleen.

- Meidän kentällisessä omaa pelaamistani helpottaa se, että kaukalon toisella laidalla on koko turnauksen paras laukaus. Se antaa minulle enemmän tilaa, Järventie sanoi voitetun puolivälierän jälkeen viitaten Kemelliin.

Suomen ylivoimapeli ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä tehokasta näin pitkällä turnausta.

Vuonna 2013 Nuorten Leijonien pakkopeli toimi 38,46 prosentin varmuudella, mutta tuostakin lukemasta on vielä pitkä matka nykyiseen vireeseen.

Esimerkiksi vuoden 2016 kotikisoissa, joissa Suomi juhli kultaa, Nuorten Leijonien ylivoima oli 25 prosenttista. Tuolloin Suomen ylivoimassa dominoivat muun muassa Jesse Puljujärvi, Sebastian Aho, Patrik Laine, Olli Juolevi ja Mikko Rantanen.

Erinomaista ylivoimaa ei heikennä mikään, mutta yhteenlaskettu erikoistilanneprosentti on kaksijakoinen.

Jos alivoiman ja ylivoiman yhteenlaskettu prosentti on yli 100, sitä pidetään yleisesti hyvänä.

Suomella kyseinen lukema on 104,54. Hämmentävän laadukas ylivoima nostaa lukemaa hurjasti.

Suomi pelaa ylivoimaisesti turnauksen parasta ylivoimaa, mutta samaan aikaan sen alivoima on turnauksen selvästi heikoin.

- Alivoima on meidän suurin murheenkryyni, jos rehellisiä ollaan. Erityisesti hyökkääjien pelaamisessa on juttuja, joita pitää viilata, Pennanen tuumasi puolivälierän jälkeen, jossa Saksa teki molemmat maalinsa suomalaispelaajan istuttua jäähyllä.

Nuorten Leijonien alivoimaprosentti on 45,45. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi selvittää alle puolet jäähyistään ilman takaiskua.

Suomen ja Ruotsin välisen välierän mielenkiintoa lisää se, että Suomi on turnauksen paras ylivoimajoukkue ja Ruotsi alivoimajoukkue. Se, kumman vahvuus pitää ottelussa paremmin, on vahvoilla varmistaa finaalipaikkansa.

Finaalipaikan ratkaiseva ottelu alkaa Suomen aikaa lauantain välisenä yönä kello kolme.