Tuulettimet ja ilmastointilaitteet puhisevat kuin viimeisillä voimillaan, jotta hikiset toimistot, työhuoneet, kodit ja koulutilat saavat edes henkäyksen helpotusta. Helteisen elokuun tuntee kirjaimellisesti nahoissaan.

Koululaiset palasivat pulpettien ääreen samaan aikaan, kun elokuun helteet nostivat lämpötiloja myös sisätiloissa. Turun Klassillisessa lukiossa opiskelevat Alexandra Julin, Janne Tikkanen ja Samuel Oliveros de Nordenflicht kertovat koulupäivien olevan nihkeitä.

- Jos tunnit on ylimmässä kerroksessa, neljä kerrosta rappusia saa hikoilemaan ilman helteitäkin, kertoo Samuel Oliveros de Nordenflicht.

- Kieliluokat on aina täynnä ja kuumia, Julin lisää.

- Joka tunnilla varoitellaan kuumuudesta ja kehotetaan pitämään huolta hyvinvoinnista. Lämpö häiritsee opiskelua, Tikkanen kertoo.

Helpotusta haetaan viuhkoilla, kevyillä vaatteilla ja juomalla, mutta kuumuus saa ajatukset sumeiksi.

- Ei ilmanvaihtokoneetkaan kaikkea jaksa, kun 40 ihmistä hikoilee ja läähättää. Ikkunoita saa hädin tuskin auki, Nordenflicht lisää ja pyyhkii hikeä otsaltaan.

Kuumuus kurittaa myös Turun ruotsinkielisen yläkoulun S:t Olofskolanin tiloissa. Koulun väistötiloihin Sepänkadulle ei ole vielä ehditty asentamaan verhoja, ja luokkahuoneiden lämpötila on noussut liian korkeaksi. Kuumuudesta johtuen koulupäivät lyhennetään loppuviikon ajaksi.

Työpaikoilla pitäisi olla mahdollisuus palautua kuumuudesta

Tuskainen työskentelylämpötila on tuttu aihe Lounais-Suomen aluehallintovirastossa. Ylitarkastaja, julkishallinnon yksikön päällikkö Ulla Riikonen tietää avin saaneen tänäkin kesänä yhteydenottoja työpaikkojen lämpötiloista.

- Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle yhteydenottoja on tullut aiempien vuosien tapaan. Esimerkiksi palvelutoimialoilla, kuten keittiöissä, lämpötilat voivat nousta kovin korkeiksi hellekeleillä.

Yhteydenotoissa usein tiedustellaan "lakisääteisiä" lämpötilarajoja.

- Sellaisia ei yksiselitteisesti ole kirjoitettu lakiin. Monilla työpaikoilla työskennellään niin sanotussa kuumatyössä ilman hellekelejäkin, Riikonen tietää.

Työnantajan on huoldehdittava siitä, että lämpöolosuhteista työssä ei aiheudu vaaraa työntekijän terveydelle.

Vaikkei lakisääteistä lämpötilarajaa ole säädetty, voidaan mittarina pitää avin työsuojeluviranomaisen ohjeistusta:

• 28-33 °C lämpötilassa yhtämittainen työskentelyjakso saa olla enintään 50 minuuttia tunnissa
• yli 33 °C lämpötilassa yhtämittainen työskentelyjakso saa olla enintään 45 minuuttia tunnissa

Tuntia kohden työntekijän pitäisi saada tehdä töitä 10-15 minuuttia viileämmässä työtilassa. Työpaikalle pitäisi järjestää tila, jossa on mahdollista palautua kuumassa työskentelystä.

Kuumissa varusteissa kesät talvet

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Mika Lankinen sujahtaa pelastustyöasuun. Sisälämpömittari näyttää 41 astetta, ulkona asteita on 29.

Paksut housut, takki, kypäräpipo, kypärä ja hanskat eivät houkuttele, mutta turvallisuus ennen kaikkea. Pelastustyöntekijöitä ei shortseissa työmaalla nähdä, ja sammutusasun alle suositellaan pitkähihaista paitaa.

- Pelastajan asu on sellainen, että se ei päästä lämpöä lähelle. Sama toimii toisinpäin: vaikka on viileä keli, lämpö pysyy sisäpuolella. Pitkäkestoisissa jutuissa tämä on jopa vähän vaarallista, ja täytyy miettiä jäähdyttäminen kunnolla, Lankinen kertoo.

Sen verran pelastajat ovat saaneet helpotusta, että esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksia varten heidän varustuksensa on kevyempi.

Sammutusasua ei käytetä kaikissa tilanteissa, mutta kesähelteillä pelastaja pukee ylleen tarvittavan suojakuoren lämpötilasta huolimatta. Autohalleja jäähdytetään, etteivät varusteet ole jo keikalle lähtiessä kuumia.

Ulkotyöntekijän helpotus on auton ilmastointi

Arboristi Antti Erola huhkii katkomiensa puunoksien kanssa. Helle ei tunnu hidastavan Erolaa, vaikka työ on viileälläkin säällä hikistä hommaa.

- Puun latvassa kun heiluu, siellä on varjoa. Siellä on sateella kuivaa ja helteellä varjoa.

Helpotusta Erola hakee nesteytyksestä ja tauoista. Auton ilmastointi on hellekelien taukohetkinä kovassa käytössä.

Erola ei ole huolissaan omasta jaksamisestaan, mutta puut huolestuttavat.

- Puut eivät saa tarpeeksi vettä, joten ne ovat kovemmalla kuin me. Miten saat suurille puille riittävän määrän vettä? Siihen tarvitaan valtavia määriä. Nuoremmat puut pystyy vielä kastelemaan.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 19. elokuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

Porin rautatieasemalla tehtiin tiistaina historiaa: Elokuun loppupuoliskon uusi lämpöennätys Suomessa on nyt 31,7 astetta

Suosituin kesälomakuukautemme voi vaihtua tulevaisuudessa - heinäkuun tukalat helteet saavat meidät lomailemaan kesä- ja elokuussa

Moni kiirehtii nauttimaan viimeisistä helteistä - ja syytä onkin: elokuu on lämmennyt, mutta silti nyt on poikkeuksellisen kuumaa