Mustasotilaskärpänen, kotisirkka, jauhopukki ja kuhnurintoukka, siinä ovat Suomessa elintarvike- ja rehutarkoituksessa massakasvatetut hyönteiset. Uusin tulokas mustasotilaskärpänen, on musta, pitkä, trooppisen vyöhykkeen kärpänen, joka on kasvattamassa suosiotaan toukkaproteiininsa takia.

Suomessa hyönteisalaa ei vielä tilastoida, joten virallisia tuotantolukuja ei ole. Suomessa oli parhaimmillaan sirkkabuumin aikaan muutama vuoisi sitten yli 50 pääasiassa sirkkoja kasvattavaa hyönteistuottajaa. Nyt kasvattajia on kourallinen. Mustasotilaskärpäsen tuottajia on vasta muutamia.

Kiinnostusta toukkatuotantoon on kuitenkin lisännyt hyönteisalan säädösten eteneminen EU:ssa.

Esimerkiksi hyönteisistä prosessoitua eläinvalkuaista on voinut viime vuoden loppupuolelta lähtien käyttää ainesosana sian ja siipikarjan rehuissa. Aiemmin hyönteisproteiinin käyttö on ollut sallittua kalan, turkiseläinten ja lemmikkieläinten rehuissa.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) erikoistutkija Susanne Heiskan mukaan uudistus avaa tietä isoille proteiinimarkkinoille, joilla hyönteiset voivat korvata esimerkiksi soijaa.

- Kalan ja lemmikkieläinten rehut ovat tärkein hyönteisten markkina Euroopassa, mutta rehulainsäädännön uudistumisen myötä investoinnit hyönteistuotantoon ovat olleet nopeassa kasvussa.

Hyönteisten massatuotanto ruuan ja rehun raaka-aineeksi on alkutuotantoa, mutta tukea tuotantoon on vaikea löytää.

Toukkaproteiinia koirankuppiin

LUKEn erikoistutkijan mukaan Euroopassa lemmikkieläinten ruoka ja kalanrehu ovat lähitulevaisuudessakin tärkeimmät tuotteet, joiden raaka-aineena hyönteisproteiinia tullaan käyttämään.

Lemmikkieläinruokien kasvaville markkinoille tähtää myös mustasotilaskärpästen toukista toukkajauhetta valmistava suomalaisyritys Volare.

- Koiranruoka, kissanruoka ovat sellaisia, mihin toukkaproteiini sopii erittäin hyvin ainesosana lisäämään proteiinipitoisuutta, toteaa teknologiajohtaja Matti Tähtinen Volaresta.

Vielä pienimuotoista tuotantoa harjoittavan yrityksen suunnitelmissa on perustaa kaupallinen tuotantolaitos lähivuosien aikana.

Mustasotilaskärpäsen elämä on lyhyt ja kasvu kiivasta toukkavaiheessa. Kehitys munasta toukaksi kestää optimioloissa noin neljä päivää.

Toukkavaihe, jossa toukka syö biomassaa, kestää noin 18 päivää. Tämän jälkeen alkaa toukan kotelovaihe, joka kestää noin kaksi viikkoa. Kotelosta kuoriutunut kärpänen on paritteluvalmis kahden päivän ikäisenä ja valmis synnyttämään uuden toukkasukupolven.

- Kannattava liiketoiminta alkaa muodostumaan siinä vaiheessa, kun tuotanto on satoja tonneja vuodessa. Tässä vaiheessa tehdään muutamia kymmeniä tonneja vuodessa, arvioi Tähtinen.

Kiertotalousperiaatteen mukaisesti toimivassa toukkatuotannnossa toukkien ravintona hyödynnetään elintarviketeollisuuden ylijääviä biomassoja.

- Ilmastonmuutokseen ja isoihin ongelmiin ei ole yhtä ratkaisua vaan aina pitää olla joukko ratkaisuja. Tuotamme ratkaisun, jolla pystytään hyödyntämään näitä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, kertoo Tähtinen.

Hyönteisproteiinin korkea hinta rajoittaa käyttöä

Hyönteisproteiinin korkea hinta rajoittaa tällä hetkellä sen laajempaa käyttöä. Esimerkiksi kalajauhon kilohintaan verrattuna hyönteisproteiinin hinta on kaksinkertainen.

- Investointien ja teknologiakehityksen, geneettisen jalostuksen, tutkimuksen ja hyönteisten rehuihin liittyvän lainsäädännön kehityksen myötä tuotannon kustannusten odotetaan laskevan, toteaa Heiska.

Suuri maatalousinvestoija Rabobank arvioi viime vuonna, että hyönteisproteiinin tuotanto kasvaa 500 000 tonniin vuoteen 2030 mennessä.

- Tämä nähdään tietynlaisena kriittisenä massana, jonka jälkeen tuotanto voi moninkertaistua nopeastikin, Heiska sanoo.

Luomutoukka kelpaisi luomukanan rehuksi

EU:ssa ei voi vielä sertifioida luomuhyönteisiä, mutta luomusertifioinnin mahdollistava sääntely on valmisteilla.

- Luomuhyönteisen tuotanto tilamittakaavassa voisi tuoda ihan uusia mahdollisuuksia luomusiipikarjan ja luomumunan tuotantoon, arvioi Heiska.

Heiskan mukaan eri tutkimusryhmien tekemissä tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia hyönteisten positiivisesta vaikutuksesta siipikarjan hyvinvointiin ja immuunipuolustukseen. Hyödyt on saatu näkyviin jo varsin pienillä määrillä hyönteistä.

Erikois- ja terveysvaikutteisten rehujen kehittäminen edellyttää kuitenkin vielä paljon tutkimusta.

Toukanlantaa lannoitteeksi

Esimerkiksi mustasotilaskärpästen tuotannossa syntyy myös paljon hyönteisen kasvuvaiheessa tuottamia kuorikoteloita ja lantaa, joita kutsutaan frassiksi.

Heiskan mukaan tätä hyönteistuotannon omaa sivuvirtaa voisi puolestaan hyödyntää lannoitteena tiloilla.

- Hyönteisalalla odotetaan nopeaa kasvua, mutta monen asian on muututtava, jotta kasvu olisi hallittua. Paljon uutta tietoa tarvitaan myös hyönteisrehujen ja elintarvikkeiden terveysvaikutuksista ja turvallisuudesta, toteaa Heiska.

Suomessa plussaa on teknologia- ja kiertotalousosaaminen

Keski-Euroopassa hyönteisten tuotanto on jo hieman pidemmällä. Merkittävä syy tälle on hyönteisalan asiantuntijoiden mukaan toukkien ruuan helpompi saatavuus.

Toukat syövät elintarviketeollisuuden sivuvirtoina syntyvää biomassaa eli esimerkiksi pakastevihannesten tuotannosta ylijääviä juuresten naatteja, panimoiden mäskiä tai myllyjen viljankuoria.

Heiskan mukaan Suomessa näitä sivuvirtoja syntyy Keski-Eurooppaan verrattuna vähän ja myös kuljetusmatkat ovat pitkät.

Etujakin Suomessa hyönteisalan kasvun kannalta löytyy. LUKE selvitti pari vuotta sitten maaseutuyritysten kiinnostusta hyönteistuotantoon. Reilu neljäsosa vastaajista ilmaisi olevansa kiinnostuneita selvittämään tilansa potentiaalia hyönteiskasvatukseen lähitulevaisuudessa.

- Hajautettu maatilamittakaavan tuotanto voisi toimia. Suomen valtteja ovat varmasti myös vahva teknologiaosaaminen, kiertotalousosaaminen, ympäristön puhtaus, vahvat luomualueet, arvioi Heiska.

Miltä toukkaproteiinin käyttö kuullostaa sinun mielestäsi? Voit keskustella aiheesta 19.8. kello 23:een saakka.

Aiheesta aiemmin:

Kärpäsentoukista tehdään nyt koiranruokaa Hyvinkäällä - hyönteisten syömisestä piti tulla iso hitti, mutta läpimurtoa odotellaan yhä

Suomalainen ei ole vielä valmis sirkansyöjäksi - hype hyytyi kolmessa vuodessa

Kotisirkka ja jauhopukki kohta kansan huulilla - "Jo nyt voisin myydä 100 kiloa sirkkoja viikossa Ranskaan"

Korvaako kuorrutettu heinäsirkka joulukinkun vuonna 2030?